1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nuorisorikollisuus

Ujuni Ahmed: Vaikeneminen ei auta Helsingin ongelmanuoria – muttei sekään, jos heidän taustastaan tehdään lyömäase

Ihmisoikeusasiantuntija Ujuni Ahmed ja kriminologi Matti Näsi puhuivat nuorisorikollisuudesta Ylen aamussa lauantaina.

Nuorisorikollisuus nousi tapetille Helsingissä - antaako media asiasta oikean kuvan?
Nuorisorikollisuus nousi tapetille Helsingissä - antaako media asiasta oikean kuvan?

Ongelmissa olevia nuoria ei auta, jos heidän maahanmuuttajataustastaan vaietaan. Mutta ei heitä auta sekään, että siitä tehdään lyömäase heitä vastaan.

Näin sanoo ihmisoikeusasiantuntija, kansalaisjärjestö Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed.

Ahmed ja kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsi keskustelivat nuorisorikollisuudesta Ylen aamun Viimeisessä sanassa lauantaina. Voit katsoa Viimeisen sanan klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.

Nuorisorikollisuus on kuohuttanut Suomea sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat tiistaina kertoi (siirryt toiseen palveluun) viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen olevan huolissaan noin sadasta Helsingissä oleskelevasta nuoresta, jotka turvautuvat herkästi raakaan väkivaltaan. Eri lähteiden mukaan joko osalla tai valtaosalla nuorista on maahanmuuttajatausta.

Ahmedin mukaan tärkeä keskustelu on mennyt viikon aikana sivuun, kun siitä on tullut vastakkainasetteluja rakentavaa identiteettipolitiikkaa. Sen sijaan hän kaipaisi keskustelua nuorten ongelmien juurisyistä: eriarvoistumisesta, turvallisen kasvuympäristön puutteista ja sota-alueelta Suomeen muuttaneiden vanhempien traumojen siirtymisestä sukupolvien yli.

– Pitää ymmärtää, että kenenkään etninen tausta tai kulttuuritausta ei ole rikoksen syy. Mutta nuoria ei palvele sekään, että heidän taustallaan olevat tarpeet kielletään.

Kokonaiskuva: nuorisorikollisuus vähentynyt tasaisesti

Kuluvan viikon keskustelusta on syntynyt kuva, että Helsingin öiset kadut ovat muuttuneet vaarallisiksi. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) tiistaina Aseman lapset -järjestön Eliisa Ahlstedt totesi, että "kaduilla ei esimerkiksi ydinkeskustassa tai Itäkeskuksessa tällä hetkellä ole kaikille nuorille turvallista myöhään illalla."

Iltalehti puolestaan kysyi torstaina kanneessaan, "luisuuko Suomikin palavien autojen ja jengien tielle".

Jotkut tilastot näyttävätkin, että nuorten vakava väkivaltarikollisuus olisi nousussa. Sisäministeriö kertoi torstaina (siirryt toiseen palveluun), että nuorten henkirikoksissa ja henkirikosten yrityksissä on tänä vuonna tapahtunut selittämätön nousu.

Nuorisorikollisuutta tutkinut Matti Näsi kuitenkin toteaa, että on hyvä muistaa kokonaiskuva: edellisten kahdenkymmenen vuoden aikana nuorisorikollisuuden määrä on vähentynyt tasaisesti. Samaa on tapahtunut maahanmuuttajien rikollisuudessa.

– Maahanmuuttajien rikollisuudessa, oli se sitten varkausrikollisuus tai pahoinpitelyt, nähdään semmoista neljän-, viidenkymmenen prosentin laskua kymmenen vuoden aikana.

Mutta Näsi huomauttaa, että nuorten joukossa on aina pieni vähemmistö, jolle kasaantuu sosiaalisia ongelmia, ja joka syyllistyy rikoksiin.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) totesi keskiviikkona Ylen aamussa, että korona-aika on saattanut paitsi ajaa nuoret ahtaalle, myös kärjistää sosiaalista eriarvoisuutta.

"Meillä ei vieläkään ole jengilähiöitä"

Näsi toteaa, että nuorisorikollisuus on kerta toisensa jälkeen esiin nouseva asia. Esimerkkiä voi hakea jopa sadan vuoden takaa, kun Helsingin lehdistö kauhisteli Sörnäisten väkivaltaisia sällejä, sakilaisia. Moni näistä oli muuttanut Helsinkiin töiden perässä muualta Suomesta.

– Nuoriin suhtautuminen on hieman hankalaa. Siihen liittyy leimaamista, eivätkä he oikein koskaan ole aivan kunnollisia.

Samaa toistuvuutta Näsi näkee keskustelussa siitä, onko Suomi menossa "Ruotsin tielle" – eli että muodostuuko meille maahanmuuttajavaltaisia ongelmalähiöitä, joissa väkivaltaiset jengit mellastavat.

– Ruotsin tiestä on puhuttu kaksi-, kolmekymmentä vuotta jo, mutta olemme pystyneet hanskaamaan tilanteen hyvin eikä meillä vieläkään ole jengilähiöitä tai ongelmalähiöitä, hän sanoo.

Myös Ahmed pitää vertausta virheellisenä, mutta toteaa, ettei se tarkoita, ettei aiheesta pitäisi olla huolissaan.

– Meidän pitää tehdä jatkuvasti töitä ettemme joudu Ruotsin tilanteeseen, jos koemme sen esimerkkinä, johon emme halua päätyä.

Katso lisää: Kaikki Viimeinen sana -jaksot Yle Areenassa