1. yle.fi
  2. Uutiset

"Tyttöjen silpominen on brutaalia" – Ujuni Ahmed taistelee turhaa perinnettä vastaan Suomessa, ja siksi jotkut haluavat vaientaa hänet

Silpomisen kokenut Ahmed on päässyt irti syyllisyyden tunteesta painostuksesta huolimatta.

silpominen
Yhteiskunnallinen vaikuttaja ja Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed, Helsinki, 13.11.2020.
Ujuni Ahmed kertoo videolla, että sukuelinten silpominen on lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, joka voi viedä hengen. Still- ja videokuvaus: Jari Kovalainen. Editointi: Ulla Malminen, Yle.

Ujuni Ahmed, 32, tuli Suomeen Mogadishusta kaksivuotiaana. Hän kuuluu 90-luvun vaihteessa ensimmäisten Somaliasta saapuneiden maahanmuuttajien joukkoon.

Somaliassa on vahva perinne tyttöjen sukuelinten silpomisessa. 98 prosenttia 15–49-vuotiasta naisista on silvottu. Tyttöjen sukuelinten silpominen on yleistä monissa muissakin Pohjois-Afrikan maissa. Maailmassa (siirryt toiseen palveluun) elää arviolta 200 miljoonaa silvottua naista ja tyttöä (THL).

Tyttöjen silpomisella on useita muotoja. Silpominen voi olla viilto klitoriksessa, kokonaan poistetut ulkosynnyttimet tai jotain siltä väliltä.

Ahmed ei hyväksy niistä yhtäkään.

Yhteiskunnallinen vaikuttaja ja Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed, Helsinki, 13.11.2020.
Ujuni Ahmed työskentelee Fenix Helsinki ry:n toiminnanjohtajana.Jari Kovalainen / Yle

Ahmed on myös itse kokenut silpomisen. Hän oli vasta kaksivuotias, eikä muista siitä mitään. Kuitenkin silpomisen uhriksi joutuminen on saanut hänet taistelemaan Suomessa vanhaa perinnettä vastaan, jotta kukaan muu ei enää joutuisi kokemaan samaa missään muodossa.

Kivun, terveyshaittojen, psyykkisten traumojen ja hengenvaaran lisäksi silpominen loukkaa tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia.

– Se on kunnialla perustellun väkivallan ensimmäinen muoto. Sillä pyritään kasvattamaan tyttö tiettyyn rooliin yhteiskunnassa, mikä vaikuttaa koko hänen loppuelämäänsä. Tyttöjen silpominen on brutaalia seksuaali- ja itsemääräämisoikeuden rajoittamista, Ahmed sanoo.

Vanhin tytär hoiti sisaruksia

Nuoren, tummaihoisen ja maahanmuuttajataustaisen naisen ei ole ollut helppo löytää paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa kahden kulttuurin välissä.

Ahmed vietti lapsuutensa Itä-Helsingin Kontulassa. Keinutien ala-asteella suomalaiset opettajat huolehtivat kyllä hänen koulunkäyntiinsä liittyvistä asioista, mutta muuten hän koki olevansa näkymätön.

Opettajat olivat kiinnostuneita kantasuomalaisten lasten vapaa-ajasta ja kysyivät näiden harrastuksista, mutta Ahmedilta ei koskaan kysytty mitään tällaista.

Se oli toisaalta hyvä, koska häntä olisi hävettänyt kertoa, millaista hänen arkensa oli, sillä se poikkesi niin paljon kantasuomalaisten lasten elämästä.

– Kotoa ei ohjattu harrastamaan, ja koulussa minulle tavallaan vahvistui se käsitys, että minun ei edes kuulu harrastaa mitään.

Yhteiskunnallinen vaikuttaja ja Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed, Helsinki, 13.11.2020.
Kaikki eivät hyväksy Ahmedin pukeutumistyyliä.Jari Kovalainen / Yle

Ahmedin perheessä oli kaikkiaan kahdeksan lasta. Hän itse oli vanhin tyttäristä, joten hänelle lankesi iso vastuu pikkusisarusten hoitamisesta. Lisäksi hän auttoi naapureiden lasten hoitamisessa. Mukavia muistoja on silti jäänyt paljon.

– Oli sekä suomalais- että maahanmuuttajataustaisia ystäviä, jotka tulivat usein kanssani leikkimään ulos samalla, kun hoidin lapsia. Se oli ihanaa.

Viikonloppuisin hän opiskeli uskontoa koraanikoulussa.

– Siinä ympäristössä, jossa kasvoin, tytöillä ja pojilla oli eri roolit. Tytöt olivat enemmän vastuussa kodinhoidosta, ja heitä valmisteltiin äideiksi ja vaimoiksi, eikä niinkään opiskeluun tai omaa uraa luomaan.

"Niin kauan, kun sinusta vastaa joku toinen ihminen, et voi olla vapaa"

Yläasteella Ahmed koki jälleen, että suomalainen koulu vahvisti sitä käsitystä, joka myös hänen yhteisössään vallitsi: Opiskelu ja ura eivät kuuluneet hänelle.

Opettajat olivat kiinnostuneita Ahmedin valkoihoisten luokkatovereiden opiskeluhaaveista ja tulevaisuuden suunnitelmista, mutta Ahmedin kanssa näistä asioista ei puhuttu.

Jotkut Ahmedin ystävät menivät nuorena naimisiin – kuten heiltä odotettiin. Ahmed itse ei halunnut samaa.

– Jos tytöt kokivat, etteivät voineet elää itsenäisesti omassa perheessään, he menivät naimisiin saadakseen vapauden, mutta ei sekään aina toiminut. Niin kauan, kun sinusta vastaa joku toinen ihminen, et voi olla vapaa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaja ja Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed, Helsinki, 13.11.2020.
Ahmed ei anna arvostelijoiden pysäyttää itseään.Jari Kovalainen / Yle

Ahmedista tuntui, että hänellä ei ollut sopivia roolimalleja omassa ympäristössään. Hän ei halunnut omaksua yhteisönsä arvoja sellaisenaan annettuna. Hän halusi muodostaa oman arvomaailmansa itse.

– Nuorempana en nähnyt ketään, jota voisin ihailla ja johon voisin samaistua. Ihmistä, joka tekisi niitä asioita, joita nyt itse teen. Harhailin pitkään, koska en tiennyt, kuinka elää tällä taustalla, näillä ajatuksilla ja tämän näköisenä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Lopulta Ahmed teki rohkean irtioton ja muutti omaan asuntoon. Aikuisiällä hän myös opiskeli nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi.

– Seurasin sitä, mikä tuntui oikealta, vaikka siihen kuului monia virheitä. Lopulta kaikki meni hyvin.

Mutta se ei tarkoita, että Ahmedin elämä olisi nyt helppoa. Päinvastoin, sillä hän kohtaa voimakasta vastustusta, kun yrittää puhua vähemmistöryhmiin kuuluvien tyttöjen ja naisten oikeuksista työssään Fenix Helsinki ry:n toiminnanjohtajana.

Silpomisella halutaan estää esiaviollinen seksi

Fenix Helsinki -järjestö pyrkii kaventamaan kuilua yhteiskunnan ja maahanmuuttajayhteisöjen välillä. Näiden yhteisöjen sisällä järjestö haluaa saada heikoimmassa asemassa olevien ihmisten äänen kuulluksi.

Yksi tärkeä osa tätä työtä liittyy tyttöjen sukuelinten silpomiseen: järjestö yrittää tuoda vanhempien tietoon, että tyttöjen silpominen on rikollista ja täysin turhaa.

– Jotkut vanhemmat eivät pidä sitä pahoinpitelynä vaan lapsen suojeluna. Tällainen ajattelu tulee vanhempien lähtömaista, joissa halutaan kontrolloida, ettei tyttö harrasta esiaviollista seksiä, koska silloin kukaan mies ei halua naimisiin hänen kanssaan ja hänestä tulee yhteisönsä hyljeksimä.

Kun Ahmed työnsä puolesta haastatteli (siirryt toiseen palveluun) silvottuja naisia Suomessa, se nosti yhden muiston hänen omasta kokemuksestaan.

– Pystyin samaistumaan naiseen, joka kertoi, että kun hänet oli silvottu ja hän oli saanut tikit, niin sen jälkeen ensimmäinen virtsaaminen sattui. Minäkin muistan sen kivun, mutta muuta en muista.

Yhteiskunnallinen vaikuttaja ja Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed, Helsinki, 13.11.2020.
Ahmed valitsi itsenäisen elämän.Jari Kovalainen / Yle

Syyllisyys ja häpeä voivat painaa silvottuja naisia

Suomessa tyttöjen silpominen on rikos, mutta Ahmedin mukaan Suomesta on viety tyttöjä ulkomaille silvottavaksi. Viranomaiset eivät ole aina osanneet tunnistaa tätä riskiä.

– Viranomaisten on vaikea ottaa asia puheeksi sen arkuuden ja sensitiivisyyden vuoksi. Heillä ei ole ollut tarpeeksi tietoa silpomisesta ja sen eri muodoista, eikä siitä, kuinka riskin voi ennaltaehkäistä kunnioittavasti, mutta jämäkästi.

Silpomisesta puhuminen aiheutti pitkään Ahmedille syyllisyyden tunnetta. Hän ymmärtää, miten vaikeaa siitä keskusteleminen on uhreille.

– Siitä on usein päättänyt vanhempi, huoltaja tai perhe. Asiasta puhuessa kokee syyllisyyttä, että epäsuorasti tai suorasti syyttää heitä.

Kun Ahmed puhui ensimmäisen kerran silpomisesta, hän sai paljon palautetta siitä, miten hän voi tehdä niin vanhemmilleen, perheelleen ja yhteisölleen.

Ahmed on huomannut, että silpomisen kokeneet voivat kokea samanlaista häpeää kuin raiskauksen tai seksuaalisen hyväksikäytön uhrit.

– He voivat miettiä, tekivätkö itse jotain väärin. Haluan auttaa heitä pääsemään syyllisyyden tunteesta, koska he eivät tehneet mitään väärin, vaikka heille kävi niin.

"En elä sitä elämää, mitä ulkopuoliset ihmiset ovat määritelleet minulle"

Aran aiheen esille nostaminen on saanut jotkut maahanmuuttajataustaiset ihmiset arvostelemaan Ahmedia.

Hän kertoo kokeneensa painostusta, jotta lopettaisi silpomisesta puhumisen. Myös hänen ulkonäköään ja pukeutumistaan on kritisoitu. Arvostelijoiden mielestä hän ei anna hyvää kuvaa muslimi- ja somalinaisesta.

– On pyritty hiljentämään ja kontrolloimaan soittelemalla. Minut on yritetty saada lopettamaan tämä työ. Se oli rajuimmillaan viime vuonna ja tein päätöksen, että en enää esiinny julkisissa tilaisuuksissa, joissa on mahdollisuus esittää kysymyksiä, vaikka se on ollut tärkeä osa työtäni.

Yhteiskunnan polarisoituminen on tehnyt Ahmedin työstä entistä vaikeampaa. Maahanmuuttokriittiset pyrkivät leimaamaan hänen kulttuurinsa, kun siihen liittyvistä ongelmista puhutaan. Tämä taas saa aikaan entistä pahempaa syyllistämistä omasta yhteisöstä.

– En elä sitä elämää, mitä ulkopuoliset ihmiset ovat määritelleet minulle. Minulla on vapaus määritellä itse itseni.

Ahmed ei anna arvostelijoiden eristää itseään yhteisön ulkopuolelle. Suomessa asuu yli 20 000 somalitaustaista ihmistä.

– Muutama konservatiivinen henkilö pyrkii käyttämään yhteisön ääntä ja yrittää saada minut lopettamaan, mutta he eivät edusta koko yhteisöä. Olen saanut sieltä myös paljon tukea.

Yhteiskunnallinen vaikuttaja ja Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed, Helsinki, 13.11.2020.
Ahmed on tehnyt kovasti töitä tyttöjen silpomista koskevan kansalaisaloitteen puolesta.Jari Kovalainen / Yle

Eduskunta päätti: Silpomisesta entistä selvemmin rangaistava rikos

Ahmedin haave siitä, että tyttöjen silpominen loppuisi, otti ison askeleen kohti toteutumista marraskuun alussa. Eduskunta äänesti sen puolesta, että tyttöjen sukupuolielinten silpomisen kieltäminen kirjataan lakiin nykyistä selväsanaisemmin.

Taustalla on Jukka-Pekka Kurttilan vuonna 2018 vireille laittama kansalaisaloite (siirryt toiseen palveluun), jonka puolesta Ahmed on tehnyt hartiavoimin työtä puhumalla tilaisuuksissa ja tapaamalla muun muassa kansanedustajia ja muita päättäjiä.

Kansalaisaloitteen alkuperäinen tavoite oli, että tyttöjen silpominen kirjattaisiin omaksi erillislaikseen. Eduskunta ei kannattanut erillislakia, mutta hyväksyi aloitteen ajatuksen muutettuna.

Eduskunnan lakivaliokunnan mukaan rangaistavuuden selkiyttäviä säännöksiä tulee sisällyttää rikoslakiin erillislain sijaan, koska rangaistussäännökset vakavimmista teoista sijoitetaan Suomessa rikoslakiin.

Ahmed on tyytyväinen tähän lopputulokseen.

– Älyttömän hyvä juttu. Kunhan tulee selväksi, että silpomisen kaikki eri muodot ovat rangaistavia tekoja, se on riittävä. Tämä oli voitto vähemmistöön kuuluville tytöille ja naisille.

Lue myös:

Eduskunta äänesti: Tyttöjen sukupuolielinten silpominen tehtävä rangaistavaksi vielä nykyistä selkeämmin

10-vuotias Hani pyysi ympärileikkausta, jotta häntä ei enää kiusattaisi — "Jos joku sanoo, ettei nainen kärsi silpomisesta, hän valehtelee"

Pientä tyttöä ei voi palauttaa Somaliaan ennen kuin on selvitetty, uhkaako häntä siellä silpominen – KHO palautti asian Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi

Lue seuraavaksi