1. yle.fi
  2. Uutiset

Harvinainen linderödsika hurmaa olemuksellaan – alkuperäisrotu viihtyisi ulkona ympäri vuoden, mutta sikaruton uhka pitää possut sisällä

Linderödsika ehti melkein kuolla sukupuuttoon kotimaassaan Ruotsissa. Marika Ja Sami Koski ihastuivat rotuun eläintarhassa.

tuotantoeläimet
Linderöd-sika karsinassa
Marika ja Sami Kosken tilalla Maalahdessa elelee 70 linderödsikaa. Alkuperäissikarotu on harvinainen, vaikkakin sen tilanne on viime vuosikymmeninä parantunut. Katso video. Toimittaja on Birgitta Vuorela.

Marika ja Sami Kosken tila Maalahdessa Pohjanmaalla on toinen Suomen kahdesta tilasta, jonka sikalassa kasvaa linderödpossuja.

Kohtaaminen harvinaisen rodun kanssa oli rakkautta ensisilmäyksellä.

– Kävimme Ruotsissa 15 vuotta sitten ja näin siellä linderödejä ensimmäistä kertaa. Sanoin miehelle, että tuollaisia pitää hankkia, Marika Koski muistelee.

Haaveen toteuttaminen kesti toistakymmentä vuotta, sillä alkuperäisrotu on harvinainen myös kotimaassaan Ruotsissa.

Sen uhanalaisuuteen havahduttiin länsinaapurissa 1990-luvulla, kun kanta oli huvenut muutamaan kymmeneen. Nyt rodun kokonaismäärä lasketaan sadoissa.

Pari vuotta sitten Koskille tarjoutui mahdollisuus ostaa 30 linderödiä kerralla, nyt possuja on tilalla noin 70.

Sami ja Marika Koski pitävät Maalahdessa tilaa, jolla kasvatetaan Linderöd-sikoja
Marika ja Sami Koski ihastuivat alkuperäisrotuun 15 vuotta sitten Ruotsissa. Nyt possuja on heidän tilallaan Maalahdessa, Pohjanmaalla.Pasi Takkunen / Yle

Linderöd on ainut alkuperäissikarotu Pohjoismaissa. Suomalainen maatiaissika kuoli sukupuuttoon 1960-luvulla.

Rasvaisempi liha

Eläinten terveys ry (ETT) (siirryt toiseen palveluun)on jo 25 vuoden ajan kantanut nimensä mukaisesti huolta eläinten terveydestä muun muassa koordinoimalla eläinten tuontia.

Toiminnanjohtaja Ina Topparin tiedossa on vain muutamia linderöd-tuonteja.

Alkuperäisrodut erottuvat pörröisellä olemuksellaan.

Linderödpossulla on karvapeite, samoin kuin Suomessa jo hieman yleisemmällä mangalitzalla, unkarilaisella villasialla. Myös tuotantoeläimenä alkuperäisrodut eroavat karvattomista sukulaisistaan.

– Ainakin villasian osalta tiedetään, että lihan laatu on erilainen. Se on helpommin rasvoittuva, kun taas tämä nykyaikainen on jalostettu vähärasvaiseksi. Rasvan määrä alkuperäisroduissa tuo eri makua lihaan, arvelee Toppari.

Eläinten Terveys ry toiminnanjohtaja Ina Toppari
ETT ry:n toiminnanjohtaja Ina Toppari arvelee, että alkuperäisrodut sopivat pienimuotoiseen tai harrastustuotantoon. Pasi Takkunen / Yle

Hitaasti hyvää

Yksi syy linderödsikojen harvalukuisuuteen tuotantoeläimenä voi olla se, että rotu kasvaa yli puolet hitaammin kuin jalostetut sukulaisensa. Se vaikuttaa myös lihan makuun.

– Näiden pitää kasvaa vähintään kaksi vuotta, luulen, että tavalliset siat kasvaa noin kahdeksan kuukautta, sanoo Sami Koski.

Kosken tilalta sianliha myydään suoraan ravintolaan. Marika Koski toteaa, että pienimuotoinen kasvatus on mielekästä ja kannattavaa kun kauppaa käydään ilman välikäsiä.

Linderöd-sikoja karsinassa
Marika Kosken mukaan linderödsika on älykäs, kiltti ja helppohoitoinen.Pasi Takkunen / Yle

Alunperin Marika Koski ihastui linderödsian ulkonäköön. Lähempi tutustuminen on opettanut arvostamaan myös rodun luonnetta.

– Älykäs, kiltti ja helppohoitoinen, ne voivat olla ulkona koko vuoden.

Sikaruton uhka tuo haasteita ulkoiluun

Linderödsika tönkisi mielellään maata ulkona ympäri vuoden. Kosken tilalla on rakenteilla säännösten mukainen uusi aita ulkoilun mahdollistamiseksi.

Ennen sen valmistumista pysytään visusti sisällä, sillä villisikoja liikkuu todistettavasti tilan liepeillä, kertoo Sami Koski.

– Pari viikkoa sitten ammuttiin yksi vain pari sataa metriä täältä. Olen nähnyt kaksi muutakin, mutta sitä missä ne nyt ovat, ei kukaan tiedä.

Sami Koski isännöi Maalahdessa tilaa, jolla kasvatetaan Linderöd-possuja
Sikaruton takia Kosken tilallakin ollaan varuillaan. Sami Kosken mukaan villisikoja liikkuu myös tilan lähellä.Pasi Takkunen / Yle

Villisika on yksi todennäköisin sikaruton levittäjä. Ina Topparin mukaan Suomessa ei toistaiseksi ole todettu afrikkalaista sikaruttoa, mutta tilanne euroopassa huononee päivä päivältä.

– Tästä on nyt kuukausi, kun saksassa todettiin ensimmäiset [afrikkalaisen sikaruton] tapaukset ja siellä on nyt löydetty jo yli 100 tautiin kuollutta villisikaa luonnosta. Tämä on aiheuttanut merkittäviä tappioita sianlihan tuotantoon viennin loppumisen kautta.

Lue myös: Villisika levittäytyy länteen Suomessa – Riistasuunnittelija: "Puheet siitä, että ne kaikki olisivat tarhakarkureita, ovat hiljentyneet"

Porsas karsinassa
Linderödsika on ainoa pohjoismainen alkuperäissikarotu. Suomalainen maatiaissika on jo kuollut sukupuuttoon.Pasi Takkunen / Yle

Alkuperäisrodut pysynevät erikoisuuksina

Ina Toppari arvelee, että alkuperäisrodut tuskin yleistyvät tuotannossa.

– Alkuperäisrodut on enemmän on suunnattu pienimuotoiseen tai harrastustuotantoon. En ihan heti näkisi, että meillä isot teurastamot ryhtyisivät niiden tuotantoon. Mutta ne ovat tietysti hyvä lisä, jos niitä pidetään vastuullisesti, Toppari sanoo.

Marika Kosken kohdalla kyse on elämäntavasta ja kiinnostuksesta harvinaisiin rotuihin, joita tilalta löytyy muitakin.

– On hauskaa tehdä jotain mikä ei ole tavallista, saada uusia rotuja tänne Suomeen ja ihmiset ymmärtämään, että ei tarvitse olla iso ja omistaa paljon eläimiä. Voi elää ilman tuhansia sikoja, Koski sanoo.

Marika Koski emännöi Maalahdessa Linderöd-sikatilaa.
Marika Koski ihastui linderödeihin jo vuosia sitten. Nyt haave tilasta on totta ja sikalassa seitsemisenkymmentä linderödsikaa.Pasi Takkunen / Yle
Lue seuraavaksi