1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. etätyö

Etätöiden yleistyminen voi lisätä rasismia ja ennakkoluuloja, kertoo tuore tutkimus

Ystävyyssuhteet työpaikoilla hälventävät stereotypioita ja edistävät myönteisiä asenteita eri ryhmien välillä.

Virkailijana työskentelevä Elisabetta työskenteli kotoaan koronapandemian takia Milanossa Italiassa 29. lokakuuta 2020. Kuva: Daniel Dal Zennaro / EPA

Työpaikoilla muodostuvat ystävyyssuhteet ovat oleellisessa roolissa harhaluulojen ja väärinkäsitysten murtamisessa, sanotaan Woolf-instituutin Englantiin ja Walesiin keskittyneessä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun).

Kun yhä useammat työskentelevät kotona, paluu "takaisin eristäytyneisiin siiloihin" on helpompaa, kertoo Woolf-instituutin perustaja Ed Kessler Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle (siirryt toiseen palveluun).

Uskonnollisten ja etnisten ryhmien sosiaalinen kanssakäyminen vähenee huomattavasti, mikäli verrokkia lähityöskentelylle toimistoissa ei löydetä, tutkimuksessa sanotaan.

Uskontojen ja etnisten ryhmien välisiä suhteita selvittävään kyselytutkimukseen osallistui 11 701 ihmistä.

Ihmisiä käveli bussipysäkin ohi Lontoossa 2. marraskuuta 2020. Englanissa ilmoitettiin kuun alussa laajoja rajoitustoimia koronan leviämisen estämiseksi ja ihmisiä pyydettiin pysyttelemään kotona, jos mahdollista. Kuva: AOP

Valtaosa työpaikoista on monimuotoisia

Tutkimukseen vastanneista kolme neljäsosaa työskenteli etnisesti monimuotoisessa työympäristössä.

Mikäli henkilö oli työtön, oli jopa kaksi kertaa todennäköisempää, että hänellä ei ollut ystäviä omien etnisten, kansallisten tai uskonnollisten ryhmien ulkopuolelta.

Tutkimuksessa korostetaan, että ystävyyssuhteet työpaikoilla hälventävät stereotypioita, auttavat luomaan yhteisiä tavoitteita ja edistävät myönteisiä asenteita eri ryhmien välillä.

Parsasadon korjaustöissä Sandfieldsin tilalla Worcestershiressa työskenteli pääosin Bulgariasta ja Romaniasta kotoisin olevia työntekijöitä 6. huhtikuuta 2020. Kuva: AOP

Kuinka monimuotoinen Britannia on?

Vuonna 2011 joka viides britti samaistui johonkin muuhun etniseen ryhmään kuin valkoisiin britteihin. Kymmenen vuotta aiemmin vastaava luku oli 13 prosenttia, tutkimuksessa kerrotaan.

Arviolta puolet Englannin asukkaista kuvailee olevansa uskonnottomia, kun vuonna 2001 näin koki joka kahdeksas. Kristinuskon suosio on hiipunut viime vuosikymmeninä. Vuonna 1985 kaksi kolmesta sanoi olevansa kristittyjä, mutta vuonna 2015 vastaava luku oli neljä kymmenestä.

Samalla eri uskontojen painoarvo on muuttunut. Puoli vuosisataa sitten juutalaisuus oli suurin ei-kristillinen uskontosuunta, johon kuului yksi 50:stä. Nykyään se on neljänneksi laajin, ja edellä ovat islam, hindulaisuus sekä sikhiläisyys. Jos kaikki uskonnolliset vähemmistöt lasketaan yhteen, heitä on joka kymmenes briteistä.

Freelance-muusikot vetosivat brittihallintoon Lontoossa Parlamentin aukiolla 6. lokakuuta 2020. Koronarajoitusten takia monien työskentely on mahdotonta. Kuva: Neil Hall / EPA

Muutosta ei vastusteta, mutta sitä pidetään liian nopeana

Tutkimus osoittaa, että brittiyhteiskunta on kaukana jakautuneesta ja erittäin polarisoituneesta, kirjoittaa Woolf-instituutin vanhempi tutkija Julian Hargreaves tutkimuksen esipuheessa.

– On syntymässä kansallinen yksimielisyys siitä, että monimuotoisuus on hyväksi maallemme, mutta muutoksen nopeus on ollut liian kova, Hargreaves sanoo.

Hargreavesin mukaan nähtävissä on paitsi rasismin ja muukalaisvihan laskua, myös negatiivisia asenteita uskontoa, erityisesti islamia kohtaan.

Ennakkoluulot uskontoa kohtaan voivat johtua siitä, että on hyväksyttävämpää ilmaista kielteisiä mielipiteitä uskontoa kuin etnisyyttä kohtaan.

– lslaminuskoisuus näyttää pysyvän ennakkoluulojen laukaisijana, Hargreaves sanoo BBC:lle.

Muslimeilla on tutkimuksen mukaan todennäköisimmin kielteinen asenne muiden uskontojen edustajiin.

Tutkimus viittaa myös siihen, että ystävyys- ja kollegasuhteiden monimuotoisuus vaihtelee huomattavasti eri puolilla maata.

Lisääntynyt ruutuaika voi olla myös hyväksi

Toinen tuore tutkimus osoittaa silti, että kotona näytön äärellä viihtyminen voi olla myös hyväksi ihmiselle.

Oxfordin yliopiston tutkimuslaitoksessa (siirryt toiseen palveluun) julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka pelaavat videopelejä pitkiä aikoja, ilmoittavat olevansa onnellisia useammin kuin ne, jotka eivät pelaa.

Tutkimuksessa käsiteltiin kahta peliä: Nintendon Animal Crossing -peliä ja EA:n Plants vs. Zombies -peliä.

Tutkimusta johtanut professori Andrew Przybylski kertoo BBC:lle yllättyneensä tutkimuksen tuloksesta (siirryt toiseen palveluun).

– Jos pelaat neljä tuntia päivässä Animal Crossingia joka ikinen päivä, todennäköisesti sanot olevasi huomattavasti onnellisempi kuin joku, joka ei pelaa, Przybylski sanoo BBC:lle.

Yksi syy voi olla se, että näissä peleissä pelaajat ovat vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ohjailemien hahmojen kanssa.

– En usko, että ihmiset kuluttaisivat paljon aikaa peleihin, joissa on sosiaalinen ulottuvuus, elleivät he ole tyytyväisiä niin tehdessään, Przybylski sanoo BBC:lle.

Lue myös:

Koronapandemia tyrehdytti työn ja opintojen perässä muuttamisen – OECD-alueella myönnettyjen oleskelulupien määrä romahti

Pohjoiskarjalaiselta maatilalta pyöritetään nyt amerikkalaisen somejätin VIP-suhteita ja start-upia – Suomesta voisi tulla huippuosaajien etätyöparatiisi

Kaupunkien keskustat ehkä näivettyvät, mutta betonilähiöt voivat alkaa kukoistaa – Näin koronavirus mullistaa kaupunkeja: "Meidän on kuviteltava elämämme perustavanlaatuisesti uudelleen"