1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. jakamistalous

Vauras keskiluokka intoilee jakamistaloudesta ja nauttii sen hyödyistä – Tutkijat yllättyivät, kun yksinhuoltajien jääminen avunsaamisen ulkopuolelle selvisi

Jakamistalouden suosio kasvaa, ja siitä nauttii erityisesti vauras keskiluokka.

jakamistalous
Leluja.
Suomalaiset tarjoavat apua ja tavaraa erityisesti lähellä oleville ihmisille, kuten sukulaisille ja naapureille.Eva Frantz / Yle

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut selvityksen kotitalouksien vertais- ja jakamistalouteen liittyvien palvelujen käytöstä. Vertais- ja jakamistaloudella tarkoitetaan toimintaa, jossa ihmiset antavat, myyvät, lainaavat tai vuokraavat tavaroita tai palveluita toisilleen omistamisen asemesta.

Kansalaisten taloudellista kanssakäymistä tapahtuu muun muassa kirpputoreilla, huutokaupoissa, naapuriavun ja kimppakyytien muodossa sekä uudempien internet-alustoilla järjestettyjen palvelujen, kuten autojen vuokrauksen, saralla.

Kyselytutkimuksen tulokset yllättivät kulutuksen tutkijat.

Selvisi, että erityisesti hyvinvoiva keskiluokka on innostunut jakamistalouden palveluista, kun taas alhaisemman tulo- ja koulutustason omaavat ihmiset jäävät vertaispalveluiden ulkopuolelle herkemmin.

Helsingin yliopiston kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund on tutkinut lahjataloutta, joka on osa jakamistaloutta. Lahjatalous perustuu vapaaehtoiseen avunantoon. Tyypillistä on, että apua annetaan ja saadaan lähipiiriltä: sukulaisilta, naapureilta ja ystäviltä. Esimerkiksi niin, että aikuiset lapset auttavat omia ikääntyviä vanhempiaan ja isovanhemmat sitten auttavat lasten perheitä ja lapsenlapsiaan.

Grönlund hämmästyi, kun selvisi, että kyselyssä yksinhuoltajaperheet erottuivat selkeästi.

– Yksinhuoltajat olivat saaneet apua vähemmän ja osa heistä ei saanut ollenkaan, Grönlund sanoo.

Yksinhuoltajien ja yleensäkin yksinasuvien vähäinen osuus näkyi avun saamisessa. Sen sijaan he kyllä itse antoivat apua.

– Tämä oli minullekin yllättävää, sillä luulisi, että taloutensa ainoa vanhempi saisi ja tarvitsisi apua muilta aikuisilta taloutensa ulkopuolelta, Grönlund toteaa.

Vauraalla keskiluokalla on mitä jakaa

Jakamisen merkitys taloudelle kasvaa ja menestyksekkäät jakamistalouden palvelut liittyvät kuluttajia kiinnostaviin mahdollisuuksiin, kuten omistamisesta luopumiseen ja kestävään kulutukseen.

– Rikkaassa ja hyvinvoivassa kulutusyhteiskunnassa tavarasta myös halutaan päästä eroon. Tavaran kierrättäminen ja uusiokäyttö on mahdollista jakamisen kautta, sanoo Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja Päivi Timonen.

Muutamassa vuosikymmenessä ihmisten kodit ovat täyttyneet tavaralla ja toisaalta erilaiset vertaiskauppapaikat, kuten nettikirppikset, ovat kaikkien saatavilla kännyköissä.

– Ne joilla on jo paljon, voivat osallistua yhteiseen jakamiseen ja saamiseen lähipiirinsä kanssa.

Kun vauraan keskiluokan edustaja kierrättää ja hankkii tavaraa kirpparilta, hän tekee sen ehkä ekologisista syistä ja tehdäkseen oman osuutensa kestävän kehityksen projektissa. Vähävaraisille käytetyn tavaran ostaminen voi olla pakko, eikä itse valittu asia.

– Osalle se ei ole minuutta esittävää kulutusta, Timonen toteaa.

Henkilöauto vetää peräkärryä.
Peräkärry on oivallinen esimerkki jakamisesta. Jos omistat sellaisen, se on haluttua lainatavaraa. Vastavuoroisesti voit saada itsellesi muuta apua.Petteri Bülow / Yle

Ihmisten keskinäinen avunanto on erityisen tärkeää hyvinvoinnille

Professori Henrietta Grönlund sanoo, että tutkimukset osoittavat ihmisten, joilla on alhainen palkka- ja koulutustaso, osallistuvan vähemmän esimerkiksi järjestötoimintaan. Tosin tähän tulee suhtautua professorin mielestä varauksella, sillä järjestötoiminta ylipäätään houkuttelee tietynlaisia ihmisiä.

Grönlund kuitenkin sanoo, että jakamistalouden tutkimuksessa selvisi huolestuttavia tuloksia jo aiemmista tutkimuksista.

– Nuoret ihmiset, joilla ei ole työtä tai eivät opiskele ovat vaarassa syrjäytyä. Heitä uhkaa myös poisjäänti tällaisesta verkostoitumista.

Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi niin, että perheillä, joissa on kaksi vanhempaa, vaikuttaa olevan vahvempia sosiaalisia suhteita verkostoihin, joissa jakaminen ja auttaminen ovat tavallisia tapoja.

– Eli he, joilla on jo paljon, esimerkiksi lapsiperheet, joilla on puoliso ja lapset, hyvä koulutus- ja tulotaso, niin on myös paljon aktiivista verkostoa ja tavaraa, jota lainataan ja annetaan.

Grönlund arvelee, että taustalla on jonkinlainen kulttuuriero. Voi olla, että yksinhuoltajaperheet eivät pääse yhtä helposti niihin sosiaalisiin piireihin, joissa perheinä kyläillään ja tehdään jotain yhdessä.

– Se oli minullekin mysteeri ja ikävä tulos, koska kaikki ihmiset hyötyisivät näistä keskinäiseistä avunannoista, ne ovat hirveän keskeisiä kaikkien hyvinvoinnille, Grönlund sanoo.

Hän huomauttaa, että verkostojen ulkopuolelle jääminen ja yksinäisyys ovat haitallisia ihmisille. Ja jos vanhempi kokee yksinäisyyttä, se vaikuttaa myös lapseen.

– Olen sanonut, että ihmisten lähimmäisapu ja -verkostot ovat ihmisen ensimmäinen sektori. Me kaikki ikään kuin laumaeläiminä tarvitsemme näitä lähi-ihmisiä, joiden välillä apua annetaan.

Kunnat halutaan mukaan yhteistyöhön

Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että jakamistalouden hyvät puolet olisi tarpeen saada kaikkien ihmisten ulottuville niin, että siitä hyötyisivät myös yksineläjät ja vähävaraiset ja kaikki ne, joilla ei ole tarvittavia verkostoja.

Henrietta Grönlund sanoo, että kunnan tai julkisen puolen tehtävä ei ole tarjota ihmiselle esimerkiksi sosiaalisia suhteita, mutta se voisi tehdä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa.

Grönlund toivookin, että julkinen puoli paremminkin tukisi aikapankkeja, kuin haittaisi verotuksella niiden toimintaa. Aikapankit ovat netissä toimivia alustoja, joista voi “ostaa” itselle tarvittaa palvelua tarjoamalla omaa osaamistaan. Esimerkiksi niin, että itse antaa apua läksyhelppinä jollekin perheelle ja sillä ansaitulla “rahalla” voi tilata vaikka kaupassakäyntiapua ikääntyneille vanhemmilleen toiselle paikkakunnalle.

Tällaisten palvelujen edistäminen kunnassa lisää hyvinvointia. Grönlundin mukaan toisiin ihmisiin kiinnittyminen ja osallistuminen yhteiskuntaan auttamalla ja apua saamalla ovat hyvinvointivaikutuksiltaan hyvin merkittäviä.

– Kun me olemme tutkineet, miten vapaaehtoisen ja epävirallisen avun saaminen vaikuttaa ihmiseen, niin se poikkeaa ammattiavusta ja ostetusta avusta, koska se koetaan lämpimänä. Koetaan, että toinen ihminen tekee jotain sen vuoksi että haluaa, ja toisinpäin.

Lue lisää:

Jyväskylän kaupunki tarjoaa virka-autojaan yhteiskäyttöön

Opiskelija-asuntojen asukkaille tarjolle yhteiskäyttöauto Kuopiossa

Ompelukone, pora ja kasvikuivuri – yhteisöllinen tavaralainaus löysi asiakkaat

Lue seuraavaksi