1. yle.fi
  2. Uutiset

Kysyimme, mitä tarvittaisiin, että suomalaiset muuttaisivat maalle – saimme 963 vastausta: työ on ykköstoive, ihmisten asenteet ja yksinäisyys pelottavat

Ylen jutussa olleeseen kyselyyn tuli lähes 1000 vastausta. Tutkijan mukaan vastauksista näkyy, miten erilaisia käsityksiä ihmisilllä on maaseudusta.

Muuttoliike maaseudulle
Lentokoneesta käsin otetussa valokuvassa näkyy maisema alas Suomeen syyskuussa 2020.
Maaseudulla riittää lääniä elää, mutta Ylen verkkokyselyyn vastanneet ovat huolissaan palveluista.Silja Viitala / Yle

Kiinnostus maaseutua kohtaan on herännyt korona-aikana etätöiden myötä.

Vaikka mielenkiinto maaseutua kohtaan on korona-aikana aikaisempaan verrattuna lisääntynyt, niin todellisiin muuttopäätöksiin, tekoihin ja valintoihin, se ei ole juurikaan heijastunut.

Yle kysyi verkkosivuilla, mitkä asiat konkretisoivat muuttohaaveet muuttopäätökseksi. Poimimme vastauksista esiin eniten vaikuttaviksi mainittuja asioita.

Vastauksiin tutustui maaseudun asumiseen ja palveluihin monissa projekteissaan perehtynyt Vaasan yliopiston tutkimusalusta InnoLabin projektipäällikkö Heli Siirilä, joka on itsekin maallemuuttaja. Hänen arvionsa vastauksista tämän artikkelin lopussa.

Lue lisää: Odotettua maallemuuttobuumia ei tullut, mutta pinnan alla väreilee – kerro meille, mitä tarvittaisiin, jotta sinä muuttaisit maalle?

Naisen kädet kannettavalla tietokoneella.
Etätyö on lisännyt kiinnostusta maaseutua kohtaan, mutta muuttopäätöksissä se ei vielä näy. Henrietta Hassinen / Yle

Työ

Vastausten perusteella yksi tärkeimmistä, ellei tärkein, maallemuuton mahdollistaja on työ. Se oli myös useimmiten esitetty syy, joka estää muuttamisen.

Erityisesti akateemisen uran luominen asettaa haasteita. Vastaajien pelkona oli että, jos työpaikka menee alta, löytääkö paikkakunnalta enää uutta työtä?

Karolina, Helsinki: En muuttaisi maalle yksittäisen työpaikan perässä, sillä silloin liian paljon olisi yhden kortin varassa. Mutta jos tulevaisuudessa työn tekeminen ei olisi enää paikkaan sidottua ja maalla asuvana minulla ja miehelläni olisi yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä ja hakea työpaikkoja pk-seudulta, voisimme hyvinkin muuttaa pois Helsingistä.

Jenni, Helsinki: Oman alan työpaikka lähellä asuinpaikkaa olisi unelma, mutta harmittavan usein se on mahdoton ajatus akateemisesti koulutetulle.

Etiäinen, Seinäjoki: Vaikka työ olisi tehtävissä täysin etänä, tulee monissa paikoissa olla vähintään 3 kertaa viikossa toimistolla, koska toimistolla nyt vaan on oltava.

Korona-ajan jälkeinen aika pohditutti monissa vastauksissa: miten etätyöt jatkuvat tulevaisuudessa? Epävarmuuden takia voidaan joutua jättämään isoja päätöksiä tekemättä.

Oskar, Espoo: Jos työnantaja mahdollistaisi etätyöt myös koronan jälkeen, muuttaisin heti maaseudulle.

Saturaatiomittari sormessa ja kanyyli käsivarressa iäkkäällä potilaalla.
Terveyspalveluiden pysyvyys huolestutti saaduissa vastauksissa.Petteri Bülow / Yle

Terveyspalvelut

Monissa vastauksissa näkyi pelko käytettävissä olevien terveys- ja sairaanhoitopalveluiden heikkenemisestä. Osa vastaajista haluaisi takeet siitä, että vastaanottava paikkakunta ei ole tyhjenemässä.

Riku, Merikarvia: Muutin Merikarvialle. Mukavaa luontoa ja harrastusta riittää. Surkein tilanne on terveydenhuollon palveluissa, sillä Poriin on 60 km matkaa terveys- ja vanhuspalveluihin silloin, kun tarvitsee syvällisempää hoivaa kuin pelkän pintaraapaisun. Kunta supistaa palveluita. On palkattu konsultteja säästöohjelmiin, kun kannattaisi palkata konsultteja kasvuohjelmiin, joilla tuettaisiin palvelujen säilyttämistä.

Kaija, Helsinki: Ambulanssin, poliisin ja paloauton tulo voi kestää erittäin kauan maalla. Hoitoon pääsy iäkkäänä mietityttää. Riittääkö hoitopaikkoja ja saako kotiin palvelua, jos sitä tarvitsee esimerkiksi 10-20 vuoden kuluttua?

Ikuinen kaupunkilainen, kai, Helsinki: Sairaanhoitopalvelut pitäisi olla kunnossa ja lyhyen matkan päässä. Tämä on koronasta opittu. Niin kauan kun ei ole, en muuttaisi.

Metsäkylän koulun 5. luokan oma luokkahuone "Tiilikoulun" ylimmässä kerroksessa.
Kyläkouluja on lopetettu ja moni kulkee koulumatkoja koulubusseilla- ja takseilla. Sini Sovijärvi/Yle

Koulutus, harrastukset ja kulttuurielämä

Kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet nousivat esille osassa vastauksia. Vastaajille olivat jääneet mieleen uutisoinnit kyläkoulujen lakkauttamisista.

Lari, Rusko: Haluan, että lapset voivat harrastaa ja halutessaan panostaa kunnolla urheiluun. Se ei oikein onnistu kunnolla kuin isommissa kaupungeissa.

Hpr/Tampere: Kaipaan varmuutta siitä, että kunnassa on koulutettuja ihmisiä ja tekemistä lapsille ja nuorille. Pelkään, että kasvattamalla lapset ympäristössä, jossa vain harvalla on korkeakoulututkinto, lapset haluavatkin amikseen eivätkä yliopistoon.

Tommi, Helsinki: Internet-yhteyden laatu on vielä liian huono.

Pikkukylän kasvatti: Kunnan lapsiperhepalvelut oltava kunnossa ja terve sisäilma päiväkodeissa ja kouluissa.

Junanviemä, Joensuu: Maakunnassa on ihan kaikkea mitä tarvitsen ja Helsingissä olevat työt voi hoitaa suureksi osaksi etänä. Piipahtaminen Helsingissä silloin tällöin tekee ihan hyvää töiden takia, mutta muuten se muistuttaa aina karusta todellisuudesta, urbaanin elämän yksipuolisuudesta ja puutteista. Kaikki kulttuuririennot ja muut tapahtumat kyllä ehtii käydä kokemassa Helsingissä, vaikkei siellä asuisi ja olen myös huomannut, että keskiverto stadilainen hyödyntää kaikkea menopotentiaalia paljon vähemmän kuin me maakunnista Helsinkiin matkaavat.

Turkulainen: Maaseudun palveluista puhuttaessa aina jauhetaan kouluista ja päiväkodeista, jotka koskettavat vain pikkulapsiperheitä. Olemme tulleet siihen tulokseen, ettei maaseudulle haluta muita, koska meidän kaipaamiamme palveluita ei edes mainita keskusteluissa tai mainoksissa. Meille tärkeää on ruuan lisäksi kulttuuri, kuten kirjastot ja tapahtumat. Monella maaseutupaikalla on hienoa kulttuurielämää jo olemassa, mutta ravintolapalvelut on suoraan 1980-luvulta. ¨

På båda sidor om en sandväg ligger trähus i rött och gult. Vid sidan av vägen står ett träd och färggranna lövhögar kantar vägen.
Maaseudulla rakennuskanta voi olla vanhempaa, mutta pihapiiriä riittää. Yle/Mira Bäck

Asuinolosuhteet

Monessa vastauksessa haaveiltiin korona-aikana järven rannalla olevasta talosta ja asuinympäristöä, jossa olisi rauhallista. Pientä asiointia varten pitäisi olla kauppa lyhyen pyörämatkan päässä.

Haaveilija, Helsinki: Kaipaan hitaampaa tempoa, luontoa, vettä ja kauneutta, hiljaisuutta. Sieluni oikein janoaa näitä asioita.

Nina, Lempäälä: Muutin pk-seudulta Lempäälän metsään, lähin naapuri on kilometrin päässä. Jatkuva meteli, huono ilmanlaatu, töykeät ihmiset, autoruuhkassa istuminen, rauhattomuus, ihmisten itsekkyys, asumisen kalleus. Lista on loputon. Suurin osa ystävistäni ei ymmärtänyt ratkaisua jättää unelmatyö, mutta jossain vaiheessa on elettävä itselleen ei työlleen.

Petteri, Sääksjärvi: Halusin päästä kaupungista pois ja kasvattaa lapsen rauhallisemmassa ympäristössä. Lisäksi halusimme enemmän tilaa kotiin ja pihapiiriin.

Asunnon ostaminen muuttotappiokunnasta pelottaa. Tarjolla olevan asuntokannan pelätään myös olevan heikossa kunnossa.

Mari, Ylistaro: Maalla on monta kivaa taloa tyhjillään, mutta eivät ole myynnissä, koska taustalla saattaa olla perintöriitoja tms. Esteenä kauppojen syntymiselle saattaa olla myöskin talon liian korkea hintapyyntö kuntoon ja sijaintiin nähden.

Mikael, Helsinki: Yleisesti maaseudun rakennuskannan kunto on verrattain heikko. Myöskään vanha ja hajautettu lämmitysjärjestelmä ei houkuta.

Miete, Tampere: Uusia vuokra-asuntoja ei löydy niistä etsimälläkään, vaikka tutut ovat yrittäneet etsiä. En halua muuttaa 2000-lukua vanhempaan taloon.

Mari, Ylistaro: Nykyinen jätevesiasetus jättää monta potentiaalista tupaa tyhjilleen, koska remontti on hintava. Yleensäkin tuntuu että laki on kova, pitää olla sitä tätä ja tuota vaikka itse pärjään sähköttömästi ja ilman juoksevaa vettä.

Kaija, Helsinki: Kunta tai valtio voisi avustaa kesämökin muuttamista ympärivuotiseen asumiseen sopivaksi. Ilmalämpöpumput, vesihuolto, sisävessat ja muuta tarpeellista. Kiinteistöverot pienemmiksi ja verohelpostusta. Olen eläkkeellä, joten taloudelliset syyt ratkaisee.

Linja-autopysäkki maaseudulla.
Oman ajokortin puute saattaa hankaloittaa liikkumista maaseutukunnissa.Petteri Bülow / Yle

Liikenne ja tieverkosto

Maalle muuttamisen haittapuoleksi todettiin useissa vastauksissa työmatkojen pidentyminen. Mikäli työpaikkaa ei löytyisi samalta paikkakunnalta, menisi työmatkoihin paljon aikaa.

Kysymyksiä herätti myös se, pärjääkö pienemmillä paikkakunnilla ilman autoa ja pystyykö joukkoliikenteeseen luottamaan.

Hanna, Ylöjärvi: Maalla oman auton käyttö on usein välttämätöntä. Yhteiskunnan tulisi ottaa tämä huomioon autoilun kulujen verotuksessa.

Mika, Helsinki: Muuttaisin mielelläni maalle, jos työmatkojen kustannukset olisivat pitkällä tähtäimellä ennakoitavissa. Auto tai bussi tai juna – hinnat voi heilahtaa ihan mihin sattuu veropäätöksillä tai markkinatilanteen takia.

Marjaliisa, Loviisa: Maaseudulta lähes kokonaan loppunut julkinen liikenne estää asumisen ilman autoa. Nykyään ei myöskään ole työikäisenä oikein mahdollista asua paikassa, jossa ei ole toimivia nettiyhteyksiä.

Anna, Tampere: Haluaisin, että arjen peruspalvelut olisivat kävely tai pyöräilymatkan päässä, jotta perhe ei tarvitsisi välttämättä kahta autoa. Se rajoittaa jonkin verran.

Mies seisoo pellon laidalla selin kuvaajaan.
Mikäli paikkakunnalta ei tunne ketään, voi muutto pelottaa.Eleni Paspatis / Yle

Sosiaalinen ympäristö

Muuttaminen toiselle paikkakunnalle on suuri muutos. Muuton yhteydessä voi joutua jättämään taakseen perheen ja ystävät. Muutos pelottaa.

Arja 61, Vantaa: Kun en tunne ketään kunnassa, pelkään, että jään ulkopuoliseksi.

Kolmikymppinen, Helsinki: En usko, että enää aikuisiällä luodaan helposti uusia läheisiä suhteita, ei varsinkaan pienemmällä paikkakunnalla.

Kainuulainen, Tampere: *Kun mietin tulevaisuutta ja perhettä, turvaverkko on tärkeä tekijä. Haluan myös olla läsnä sukulaisten elämässä. En halua isovanhempien olevan etäisiä henkilöitä, jossain pohjoisessa.

Eurajoen kylänraitti.
Pienten paikkakuntien etuna on, että suurin osa paikkakuntalaisista tuntee toisensa. Se voi olla myös haittapuoli.Nella Nuora / Yle

Asenteet ja ennakkoluulot

Muutamissa vastauksissa puhutaan maaseudun ahdasmielisyydestä. Vaikka naapurit ovat kaukana, liikkuvat juorut oletetusti nopeasti.

Osassa vastauksia maaseutua ei nähdä kovinkaan ystävällisenä ympäristönä. Jotkut kokivat kyläyhteisöt myös hyvin kuppikuntaisina.

Annika, Turku: Maalla ihmiset tuntevat toisensa, mielestäni vähän turhankin hyvin. Kai osa sitten sanoo sitä yhteisöllisyydeksi, mutta minä kutsun sitä toisten asioihin sekaantumiseksi, sisäänpäinlämpiävyydeksi ja ksenofobiaksi. Pienissä yhteisöissä on vaikeaa olla oma itsensä, sillä juorut ja seläntakana kuiskuttelu alkavat helposti - kaupungeissa myrkylliset tyypit voi jättää omaan arvoonsa.

Joonatan, Helsinki: Seksuaalivähemmistöön kuuluvana koen pienten paikkakuntien ilmapiirin tukahduttavana. Olen itse kasvanut nykyistä asuinpaikkaani Helsinkiä valtavasti pienemmässä taajamassa, joten puhun myös kokemuksesta.

Parvekebiologi kehä kolmosen ulkopuolelta Maaseudulla ei ole muuta vikaa, kuin että se on täynnä maalaisia. Puulla ei ole arvoa pystyssä, vain pinossa. Kaikkea vihataan: merimetsoa, hanhia, vuoroin hirviä ja susia, kumpi nyt "vahinkoa" sattuu aiheuttamaan. Hylkeitä, kurkia, joutsenia ja naakkoja on "liikaa". Ihmiset, jotka asuvat kaiken tämän keskellä, halveksuvat luontoa ja ympäristöä kaikkein eniten.

Rivi postilaatikoita
Unelmoinnista seuraavan askeleen ottaminen voi olla vaikeaa. Petteri Sopanen / Yle

Muuttaako vaiko eikö?

Vaasan yliopiston tutkimusalusta InnoLabin projektipäällikkö Heli Siirilä tarkasteli yllä olevia vastauksia Ylen pyynnöstä. Siirilä on toiminut monien maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämishankkeiden erityisasiantuntijana.

Vastauksista näkee Siirilän mukaan hyvin ihmisten erilaiset käsitykset maaseudusta.

Syke luokittelee maaseudun (siirryt toiseen palveluun) neljään eri luokkaan: maaseudun paikalliskeskuksiin, kaupungin läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun sekä harvaan asuttuun maaseutuun.

– Monissa siteerauksissa ajateltiin maaseutu kylinä, joissa katuvalot ovat vähissä ja palvelut kaukana, mutta kyllä se voi tarkoittaa myös kuntataajamaa. Silloin kuntapalvelut, harrastukset ja kulttuuririennot voivat olla pyöräilymatkan päässä, Siirilä toteaa.

Muun muassa Maaseudun kuljetusten ja liikkumisen digiboksi -viestintähanketta pyörittävä Siirilä yllättyi, että suuri osa pohdinnoista, kuten esimerkiksi asenteista, oli negatiivissävytteisiä. Pienissä yhteisöissä Siirilän mukaan korostuvat kuitenkin naapureiden hyvät välit.

– Oma kokemukseni on, että maaseudulla asustaa lämpimiä, avuliaita ja vastaanottavia asukkaita. Yksinäisyydestä voi kärsiä myös esimerkiksi keskellä suurkaupunkia, Siirilä toteaa.

Siirilä on huomannut, että monesti maaseutu ja kaupunki asetetaan toistensa vastakohdiksi. Hän ei haluaisi, että maaseutuun suhtaudutaan kritiikittömästi, vaan maaseutuasuminen kaipaa monipuolista tarkastelua.

Heli Siirilä muutti itse vajaa kaksi vuotta sitten Vaasasta Kaustiselle, vaikka hänen työpaikkansa olikin Vaasassa, ja on sitä edelleen.

– Tajusin, ettei minun tarvitse välttämättä asua Vaasassa tehdäkseni työtäni.

Heli Siirilä istuu työpöytänsä ääressä.
Projektipäällikkö Heli Siirilän mukaan maaseudullakin palvelutaso voi olla hyvä.Heli Siirilä

Siirilä toivoo, että työpaikoilla keskusteltaisiin korona-aikana avoimesti, onko etätyön tekeminen tulevaisuudessakin mahdollista. Nyt etätyöstä on monilla tullut sujuva osa arkipäivää.

Siirilä ymmärtää, että muuttopäätös on suuri päätös ja edellyttää tarkkaa harkintaa.

– Se vaatii sitkeyttä, rohkeutta. Pelko ei saa kuitenkaan olla se ohjaavin tekijä päätöksessä, vaan omien toiveiden toteuttaminen. Asumista voi kokeilla aluksi vaikka vuokra-asunnossa, Siirilä sanoo.

Ylen maallemuutto-aiheiseen verkkokyselyyn 9-10.11.2020 tuli 963 vastausta. Jutun kommentit ovat peräisin kyselystä.

Lue seuraavaksi