1. yle.fi
  2. Uutiset

Koronan jälkihoito: liki puolet kansalaisista odottaa, että valtion velanhoito vaatii menoleikkauksia

Kyselyn vastaajista suurituloiset ovat vähiten halukkaita veronkorotuksiin – harva kannattaa työajan pidentämistä.

Suomen talous
Maski kasvoillaan kulkevia ihmisiä Helsingin keskustassa.
Suhtautuminen valtion menojen leikkauksiin kasvaneen valtionvelan vuoksi jakaa suomalaisia. Vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajien näkemykset eroavat keskusta- ja oikeistopuolueiden kannattajista.Silja Viitala / Yle

Tulotasolla ja puoluekannalla on merkitystä, kun kansalaiset kuvaavat, miten he suhtautuvat työllisyyskeinoihin sekä koronakriisin jälkihoitoon taloudessa.

Kansalaisten suhtautumisessa talouspolitiikkaan näkyy selvä jako vasemmistoon ja oikeistoon. Maahanmuutosta ja ilmastonmuutoksesta taas erityisesti perussuomalaisten ja vihreiden kannattajat ovat vastakkaista mieltä. Tämä käy ilmi Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeen kyselystä. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto.

Tulojen perusteella suurituloiset suhtautuvat myönteisemmin esimerkiksi työperäiseen maahanmuuttoon, mutta kielteisemmin veronkorotuksiin kuin pieni- tai keskituloiset.

Liki puolet vastaajista odottaa valtion menojen leikkauksia

Liki puolet vastaajista (46 %) on sitä mieltä, että koronakriisin vuoksi valtion velka on kasvanut niin suureksi, että sen hoito vaatii tulevaisuudessa valtion menojen leikkauksia. Kyselyssä he ovat jokseenkin tai täysin eri mieltä väittämästä, jonka mukaan "valtionvelka on Suomessa siinä määrin kohtuullinen, että se ei edellytä erityisiä menoleikkauksia velkaantumisen hillitsemiseksi".

Sen sijaan vajaa kolmannes vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että valtion menoleikkaukset eivät tulevaisuudessa ole tarpeellisia.

Valtionvelka kohtuullinen, ei edellytä erityisiä menoleikkauksia?
Ilkka Kemppinen / Yle

Hankkeen tutkijoista Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass pitää yllättävän suurena niiden vastaajien osuutta, jotka määrittelivät velkaantumisen kohtuulliseksi ilman tarvetta menoleikkauksiin.

– Vajaan kolmanneksen osuus on korkea, koska velkakielteinen keskustelu on ollut yleistä. Velkapeikko ei kaikkia ihmisiä valvota, Wass arvioi.

Kannatusta saa etuuksien ja palvelujen turvaaminen – vaikka velaksi

Lisäksi vastaajista hieman yli puolet (53 %) on myös jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että "nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä etuudet tulee turvata myös tulevaisuudessa vaikka ottamalla lisää valtionvelkaa".

– Kyselyn tulosten perusteella tulevaisuuden talouspolitiikasta päättäminen voi olla hankalaa. Miten velkakurille saadaan kansalaisilta suurempi tuki, jos velasta ei haluta tehdä pysyvää rahoituskeinoa, pohtii Hanna Wass.

Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajat eivät kanna huolta velkaantumisesta niin paljoa kuin perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Suhtautumisessa valtion velkaan näkyy siis jako vasemmiston ja oikeiston kannattajien välillä.

On mielenkiintoista, miten keskustan kannattajien näkemykset velanoton seurauksista eroavat hallituskumppaneiden, vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajista. Keskustalaiset uskovat vahvimmin, että velanhoito tulee vaatimaan menoleikkauksia.

Entäpä sitten vastaajien näkemykset tulotasojen mukaan? Suurituloisimmat vastaajat näkivät valtion velkaantumisen ongelmallisempana kuin pienituloiset. Kyselyssä suurituloisen raja oli 5838 euron kuukausituloissa.

Ero työttömyyttä kokeneiden tai työssä pysyneiden näkemyksissä ei ollut erityisen merkittävä. Työssä pysyneet vastaajat pitivät valtion velkaantumista jonkin verran ongelmallisempana kuin työttömyyttä kokeneet.

Kyselyn vastaukset on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelin avulla. Tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan Suomen väestöä vastaaviksi.

Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeen kysely ei erittele pienimpien puolueiden kannattajien suhtautumista väitteisiin, koska vastaajamäärät jäivät tulosten luotettavuuden kannalta liian pieniksi.

Voit lukea kyselyn täydelliset kysymykset ja tulokset tutkimushankkeen raportista (siirryt toiseen palveluun).

Yli puolet vastaajista lisäisi paikallista sopimista työllisyyskeinona

Kyselyssä suosituimpina työllisyyskeinoina pidetään nuorten koulutusta ja osatyökykyisten auttamista töihin.

Yli puolet vastaajista kannatti jossain määrin tai erittäin paljon ammattikoulun ja lukion täyttä maksuttomuutta tai oppivelvollisuuden yläikärajan korotusta 18 vuoteen. Kysymysasetelma oli siis samankaltainen kuin hallituksen esitys oppivelvollisuuden laajentamisesta.

Selkeä enemmistö vastaajista kannatti myös osatyökykyisten työttömien tukemista Ruotsin mallin kaltaisella valtion omistamalla yrityksellä, joka välittää töitä ja kouluttaa työttömiä.

Yli puolet kyselyyn vastanneista kannatti jossain määrin tai erittäin paljon työehtojen ja palkkojen paikallista sopimista yrityksissä. Suurinta kannatus oli kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajien parissa, vähäisintä vasemmistoliiton kannattajissa.

Suhtautuminen joihinkin työllisyystoimiin
Ilkka Kemppinen / Yle

Eläkeputken säilyttämisellä enemmän kannatusta kuin poistamisella

Eläkeputkesta luopumista kannattaa jossain määrin tai erittäin paljon vain alle kolmannes vastaajista. Eläkeputki on ikääntyneille työttömille tarjottu mahdollisuus saada työttömyyspäivärahaa eläkkeelle siirtymiseen asti.

Kun Yle syyskuussa kysyi samaa asiaa kansanedustajilta, vastanneista eläkeputken säilyttäjiä oli silloinkin enemmän kuin poistajia.

Vähiten vastaajilta sai kannatusta työaikojen pidentäminen tai työaikojen muuttaminen siten, että ylityöstä koituu työnantajalle nykyistä vähemmän kustannuksia. Vain 18 prosenttia vastaajista kannatti jossain määrin tai erittäin paljon työaikojen pidentämistä.

Työajan pidennys oli yksi sopimuskohta työmarkkinakeskusjärjestöjen tekemässä kilpailukykysopimuksessa keskustapääministeri Juha Sipilän hallituksen aikana.

Keskusta- ja PS-kannattajat: tukea pääomatulon lisäprogressiolle

Vastaajia tulotason mukaan verrattuna suurituloiset ovat vähiten innostuneita verojen korotuksista, jotta koronakriisin aiheuttama lasku valtiontaloudelle saadaan hoidettua. Sama pätee pääomatulojen verotuksen progression lisäämiseen.

Puoluekannan perusteella pääomatulojen verotuksen progression vahvistamiselle eli verotuksen muuttamiselle nykyistä enemmän ansiotulojen verotuksen kaltaiseksi löytyy myötämielisyyttä muidenkin kuin vasemmistopuoleiden ja vihreiden kannattajista.

Pääomatulojen veroprosentin pitäisi olla ansiotulojen tapaan sitä korkeampi mitä enemmän on pääomatuloja?
Ilkka Kemppinen / Yle

Kaikista vastaajista 68 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että "pääomatuloja pitäisi verottaa progressiivisesti samaan tapaan kuin ansiotuloja: veroprosentin pitäisi olla sitä korkeampi mitä enemmän pääomatuloja".

Vain kokoomuksen kannattajien keskuudessa myötämielisyys pääomatulojen verotuksen progression vahvistamiseen jäi alle 50 prosentin.

Keskustan (61 %) ja perussuomalaisten (62 %) kannattajista yli puolet oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että veroprosentin pitäisi olla korkeampi kun pääomatulot eli esimerkiksi osake- tai vuokratulot kasvavat.

Kyselyn kysymyksessä ei eritelty, pitäisikö pääomatulojen kokonaisverotusta myös kiristää samalla kun progressiota lisättäisiin.

Nykyään pääomatuloverossa on yksi kiristysporras. Vero nousee 30 prosentista 34 prosenttiin 30 000 euron jälkeen.

Voit keskustella koronakriisin taloudellisesta jälkihoidosta ja työllistämiskeinoista keskiviikkoon 18.11.2020 kello 23 asti. Klikkaa jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Lue koko tutkimusraportti: Kansalaiset koronakriisin kourissa, mitä poliittisia toimia kannatetaan (siirryt toiseen palveluun)

Oppivelvollisuuden laajentaminen etenee eduskuntaan: Oppivelvollisuusikä 18 ikävuoteen, hakeutumisvelvollisuus toisen asteen koulutukseen

Eduskunnan keskustelu oppivelvollisuuden laajentamisesta yltyi kiivaaksi: "Elämästä vieraantunut laki", "Kannattaa lukea lakipaketti ja keskustella sitten lisää"

Ylen kysely kansanedustajille: Enemmistö vastaajista säilyttäisi eläkeputken – Kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n edustajilta tukea poistolle

Lue seuraavaksi