1. yle.fi
  2. Uutiset

Verkkoratkaisuja hakevat nyt perinteisesti kivijalkaan nojanneet alat ja yritykset – jopa kampaus- ja meikkauskoulutuksia siirtyy nettiin asiakkaiden perässä

Koronaepidemian takia yritykset etsivät nopeita tapoja siirtää liiketoiminta verkkoon. Ratkaisuja tarvitsevat sekä isot että pienet yritykset.

verkkokauppa
Pizzeria O sole mion yrittäjä Inkku Sjöblom-Kakkuri seisoo kassan takana.
Verkkoratkaisuista on tullut liiketoiminnan arkipäivää koronan myötä monelle yritykselle. Myös vaasalainen O sole mio - pizzeria on etsinyt uusia tapoja toimia verkossa, kertoo yrittäjä Ingeborg Sjöblom-Kakkuri.

Vaasalaisessa pizzeria O Sole Miossa havahduttiin maaliskuussa lähes totaaliseen asiakaskatoon, kun koronaepidemia sulki Suomen.

Yrittäjä Ingeborg Sjöblom-Kakkuri kuvailee tilannetta hyvin dramaattisesti.

– Edellisenä iltana kaikki oli ok, seuraavana aamuna oli kuin joku olisi katkaissut kaulan.

Muutamien unettomien öiden jälkeen oli pakko ryhtyä miettimään vaihtoehtoja.

Alussa henkilökunta oli se joka kannusti yrittäjää ja valoi häneen uskoa, että tilanteesta selvitään tavalla tai toisella.

Nyt O Sole Miolla on kehitteillä verkkokauppa, josta voi tilata pizzaa myös sellaisille alueille, joihin jo toiminnassa olevat ruokalähettipalvelut eivät kuljeta.

Pizzerian yhteistyökumppaniksi lähti paikallinen taksi, jonka asiakasmäärät ovat myös koronaepidemian myötä vähentyneet. Taksit paikkaavat kyytien puutetta ajamalla pizzaa kotiovelle.

Korona kimmokkeena

Kun liiketoiminta keväällä pysähtyi kuin seinään, oli monen yrityksen löydettävä uusia toimintamalleja.

Uusien verkkokauppojen perustaminen oli kasvussa myös ennen koronaa. Nyt sysäyksen verkkoon ovat saaneet myös yritykset, jotka syystä tai toisesta olivat sitä lykänneet.

Kampaamo Cavan yrittäjä Niina Räsänen seisoo myymälänsä edustalla.
Kun asiakkaat katosivat kivijalkamyymälästä, siirsi kampaamo osan toiminnastaan verkkoon.Sebu Björklund / YLE

Myös vaasalainen kauneushoitoalan yritys Cava hair & make-up alkoi suunnitella toiminnan siirtämistä verkkoon, kun asiakkaat katosivat salongista. Työn alla on muun muassa verkossa järjestettäviä kampaus- ja meikkauskoulutuksia.

Yrittäjä Niina Räsänen toteaa, että vaikka hän tiesi verkkokaupan aiheuttavan lisätöitä, on sen perustamiseen liittyvä työn määrä silti päässyt yllättämään.

Kaikesta huolimatta Räsänen on tyytyväinen satsaukseen ja näkee sen kannattavana.

– Se on tulevaisuuden suunta, ja tuohan se yritykselle turvaa, että pystytään palvelemaan muuallakin kuin kivijalassa, Räsänen sanoo.

Verkkoratkaisuja – nopeasti

Morgan Digital sekä Webaula ovat Vaasalaisia toimistoja, jotka tuottavat verkkoympäristöön tehtäviä palveluita. Toimistoista kerrotaan, että kesä ja syksy ovat olleet kiireistä aikaa.

Kyselyitä on tullut runsaasti sellaisilta aloilta, jotka eivät perinteisesti ole toimineet verkossa.

Morgan Digitalin asiantuntija Markku Ikosen mukaan koronapidemia ei ole nostanut kysyntää pelkästään verkkokauppojen, vaan kaiken verkossa tapahtuvan asiakaspalvelun suhteen. Ja nopeus on ollut se avaintekijä.

– Meiltä on kysytty, voiko yksinkertaista verkkokauppaa, verkkotilausta, ajanvarausta tai esimerkiksit jotakin striimilähetystä toteuttaa nopeasti. Nyt ei puolen vuoden päähän kannata suunnitella hirveästi, Ikonen sanoo.

Morgan Digitalin asiantuntija Markku Ikonen haastattelussa.
Markku Ikosen mukaan verkkokauppojen lisäksi myös muita palveluita siirretään nyt nettiin.Jarkko Heikkinen / YLE

Ennen koronaepidemiaa noin puolet Webaulan projekteista liittyivät verkossa ostamiseen, nyt määrä on kasvanut toimitusjohtaja Ossi Nyqvistin mukaan.

– Voi sanoa, että kaikkiin viimeaikaisiin projekteihimme on jollain tapaa liittynyt myös verkossa ostaminen, Nyqvist toteaa.

Webaulan toimitusjohtaja Ossi Nyqvist työskentelemässä tietokoneellaan.
Ossi Nyqvistin mukaan koronan lisäksi eri yritystuet ovat nopeuttaneet päätöstä lähteä verkkoon.Jarkko Heikkinen / YLE

Trendi on samansuuntainen koko Suomessa

Business Finlandin experience commerce -ohjelman asiantuntija Leevi Parsama arvioi, että verkkokauppoja on perustettu koronaepidemian aikana selvästi enemmän kuin tavallisesti.

Tarkkoja lukuja verkkokauppojen määrällisestä kasvusta ei Suomesta ole saatavilla.

Kun kasvu tavallisena vuotena on noin 14 prosenttia, on kasvua kevään jälkeen arviolta ollut jopa 40 prosenttia. Samalla kun verkkokauppaostaminen on lisääntynyt monella verkossa jo pidempään toimineella alalla huomattavasti, on verkkoon siirtynyt myös monia uusia aloja.

Parsama toteaa, että monet yritykset joiden kivijalkamyynti on ollut vahvaa, eivät ole aikaisemmin nähneet pakottavaa tarvetta siirtää sitä verkkoon.

Nyt tuo tarve muotoutui kertaheitolla, eikä se Parsaman mukaan ole suhteessa yrityksen kokoon. Monessa suuressakin yrityksessä verkkokauppa on ollut lapsipuolen asemassa.

– Siitä on puhuttu, ja alustavia investointejakin on tehty, mutta yritystä on kuitenkin jääty johtamaan vanhojen ajatusmallien mukaisesti, Parsama toteaa.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä myynnin siirtäminen verkkoon on lähtökohtaisesti tullut pakon sanelemana.

Samalla niissä on kuitenkin suuria yrityksiä helpommin uskallettu lähteä testaamaan yhä luovempia ratkaisuja.

– Pienemmät yritykset tekevät kauppaa puhelimessa, whatsapp-viesteillä, Facebookissa jne, toteaa Parsama.

Business Finlandin experience commerce -ohjelman asiantuntija Leevi Parsama poseeraa nojaamalla kaiteeseen.
Leevi Parsaman mukaan vain noin kuudesosa suomalaisista verkkokaupoista toimii halutulla tavalla.Leevi Parsama

"Olla möllöttävät"

Parsaman mukaan Suomessa on noin 30 000 verkkokauppaa, josta ehkä 5000 toimii hyvin ja tekee kauppaa halutulla tavalla. Loput hänen sanojensa mukaan “olla möllöttävät”. Liikaa painoarvoa annetaan usein tekniselle toteutukselle, ja unohdetaan se itse myyntityö.

– Se on sama asia kun laittaisi kioskin lakeuksille pystyyn ja huutelisi pellolle että ostakaa nakkeja, Parsama kuvailee.

Parsama kehaisee, että on toki myös yrityksiä, jotka ovat alusta lähtien keskittyneet tekemään kauppaa verkossa, ja menestyvät siellä esimerkillisen hyvin.

Tällasista Parsama nostaa esiin esimerkiksi Dermosilin, jonka pääkonttori sijaitsee Korsnäsissa, Pohjanmaalla.

Verkkokaupan edelläkävijä

Dermosil Oy aloitti toimintansa 1980-luvulla kehittämällä ihonhoitotuotteita sairaaloihin.

Kun sairaalahenkilökunta halusi ostaa yrityksen tuotteita myös itselleen, toimintaa lähdettiin laajentamaan. Alkuun tehtiin ryhmätilauksia työpaikoilla, mutta verkkokauppa toteutettiin varsin aikaisessa vaiheessa, jo vuonna 1996.

Kymmenen vuotta myöhemmin, 1996, yritys teki strategisen päätöksen panostaa verkkokauppamyyntiin täysillä.

Dermosilin toimitusjohtaja Suvi Markko toteaa että heillekin korona-aika on ollut haastavaa etenkin hotelleille myytävien tuotteiden sekä Venäjän markkinoiden osalta.

Toimivaksi viritetty verkkokauppa on kuitenkin ollut pelastus.

– Se että tuotteemme on saippua, ja meillä on toimiva verkkokauppa on ollut meille valtava valtti, Markko toteaa.

Dermosil pysyttelee verkossa eikä yritys ole aikeissa perustaa kivijalkamyymälää.

Yksinkertaisesti jo siitä syystä, että silloin pitäisi perustaa kerralla kokonainen myymäläketju, Markko perustelee.

– Verkossa kun ollaan, niin me ollaan kaikkien ulottuvilla.

Dermosil Oy:n toimitusjohtaja Suvi Markko seisoo yrityksen varastotiloissa.
Pitkä kokemus verkkokauppamyynnistä on ollut korona-aikaan Dermosilin etu, toteaa toimitusjohtaja Suvi Markko.Antti Haavisto /Yle

Verkkokaupan perustaminen ei käy nappia painamalla

Verkkokaupan perustamisessa on harvoin tarjolla pikavoittoja. Useimmiten vaaditaan pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä.

Leevi Parsaman mukaan verkkokaupan myötä jokainen yrittäjä joutuu menemään epämukavuusalueelleen.

Kaupan perustamisen lisäksi pitää oppia tutkimaan digitaalisten kanavien toimivuutta. Sitä, miten asiakashankinta toimii, miten google-analyticsiä luetaan ja miten sisältöjä parannetaan.

Todellinen työ alkaa vasta siinä vaiheessa, kun kauppa avataan.

– Se on jopa ahdistavaa, koska opittavaa on niin paljon, mutta palkitsevaa siinä vaiheessa, kun kauppa lähtee rullaamaan, Parsama sanoo.

Yrityksille myönnetyt avustukset avainasemassa

Sjöblom-Kakkuri kertoo, että keväällä, pian ensilamaantumisen jälkeen tuli ajankohtaiseksi kartoittaa miten tarjolla olevia yritystukia voisi hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Ilman taloudellista tukea ei hänen mukaansa uuden verkkokaupan kehittämistä olisi voinut aloittaa.

– Puhutaan kuitenkin niin suuresta investoinnista, että ilman tukea siihen ei oltaisi kyetty.

Samoilla linjoilla on myös Niina Räsänen todetessaan, että tuen myötä uskallettiin lähteä kehittämään uutta. Ja nyt paluuta entiseen ei enää ole, vaan jatkossa on odotettavissa lisää palveluita verkossa.

– Varmasti tulee jatkoa, mutta kaikkia suunnitelmia en vielä halua paljastaa, Räsänen toteaa salaperäisesti.

Myös digitoimistojen puolella ollaan tyytyväisiä siihen, että valtio on lähtenyt tukemaan yrittäjiä. Se on mahdollistanut monen yrityksen kohdalla uudistuksia, joita aikaisemmin ei ole uskallettu tehdä.

– Minun näkemykseni mukaan monen yrityksen kohdalla on nopeutettu prosessia jopa vuosilla. Puolessa vuodessa on tehty 3-4 vuoden “digiloikka”, Markku Ikonen summaa.

Digiloikan tekeminen ei kuitenkaan itsessään tee autuaaksi, Leevi Parsama muistuttaa.

– Tärkeintä on, että vastaa yhteen kysymykseen, eli miksi asiakkaat ostaisivat minulta? Puhelimen näytöllä on maksimissaan 3,5 sekuntia aikaa vakuuttaa asiakas, toteaa Parsama.

Aiheesta voi keskustella 23.11.2020 kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi