1. yle.fi
  2. Uutiset

Kun Elsamari Tihula, 22, muutti omilleen, rahankäyttö lähti käsistä – moni nuori putoaa samaan ansaan: "Ostan tosi paljon turhaan"

Nuorten talousosaaminen on kahtiajakautunutta. Koulutetut ja työssäkäyvät osaavat käyttää rahaa paremmin kuin esimerkiksi koulutuksen ulkopuolelle jäävät.

Kulutus & rahankäyttö
Elsamari Tihula
Elsamari Tihula toivoo, että rahasta puhuttaisiin enemmän, koska se poistaa myös häpeää. Pyry Sarkiola / Yle

22-vuotias Elsamari Tihula saattoi pahimpina aikoina mennä jopa kerran viikossa verkkokauppaan keskellä yötä ja ostaa hetken mielijohteesta hupparin.

– Mitä tuohon yöshoppailuun tulee, niin ajatukset pyörivät tasolla "minä haluan" eikä "minä tarvitsen". Yöllä saan helposti vision jostain kivasta asukokonaisuudesta ja haluan äkkiä siihen sopivan paidan tai housut, vaikkei todellista tarvetta olekaan.

Tihula myöntää edelleen harrastavansa yöshoppailua ajoittain, mutta harvemmin kuitenkin kuin viikottain.

Hän havahtui viimeisen vuoden aikana siihen, että vaatteet ovat pahin turha menoerä.

– Totta kai tarvitsen myös uusia vaatteita, kuten talvitakkia ja -kenkiä, mutta tosi paljon ostan myös turhaan. Myös ruokaostoksiin menee helposti rahaa liikaa. Jos on kaksikymppiä rahaa, niin välillä olen mennyt ulos syömään, vaikka voisi olla järkevämpää ostaa sillä rahalla ruokaa kaupasta.

Tihula on kuitenkin viimeisen vuoden sisällä oppinut tiedostamaan, mihin rahat menevät.

– Minulla on rahankäytössä paljon parantamista. Olen vähän sellainen, että ostan mielessäni asioita jo ennen kuin rahat ovat tulleet ja sitten en osaa jakaa sitä niin, että pärjäisin koko kuukauden.

Rakennustekniikkaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Tihula tekee kampaajan töitä opintojensa ohessa 10–20 tuntia viikossa. Lisäksi hän nostaa opintolainaa ja saa opintotukea. Jos hän ei kävisi töissä, rahaa jäisi käteen vain noin sata euroa.

– Vuokra täytyy aina ensimmäisenä hoitaa. Se vie suurimman osan rahoista. Sitten sähköt ja laskut ja muut, jotka kaikkien muidenkin työssäkäyvien täytyy hoitaa.

Elsamari Tihula
Kotkassa asuva rakennustekniikan opiskelija Elsamari Tihula toivoo, että talousosaamista opetettaisiin jo pienestä pitäen.

Tihula toivoisi, että taloudenhallintaa opetettaisiin enemmän kouluissa. Hän itse jäi täysin ilman rahankäyttötaitojen opetusta.

– Kun itse olin yläasteella ensimmäisissä kesätöissä, minulla ei ollut mitään hajua, miten käytän palkkani. Se jatkuu pidemmälle, jos taitoja ei opi missään.

Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi sanoo, että taloustaitojen opetuksessa on menty viime vuosina parempaan suuntaan. Taloudenhallintaa opetetaan osassa kouluja yhä enemmän.

Vuodesta 2016 alkaen oman talouden hallintaa on opetettu jo alakoulun yhteiskuntaopin tunneilla. Silti moni nuori kokee, että he eivät ole saaneet talousasioihin (siirryt toiseen palveluun) riittävästi opetusta.

– Usein ne, jotka ovat kiinnostuneimpia taloudesta, sanovat että taloudenhallinnan opetusta pitäisi olla enemmän. Sitten ne, jotka eivät paljon piittaa rahankäyttötaidoista, eivät sano samalla tavalla, vaikka periaatteessa heillä tarve olisi suurinta.

Nuorten aikuisten talousosaaminen on Kalmin mukaan jakautunut kahtia.

Korkeampi koulutus suojaa taloudellisilta ongelmilta kuten maksuhäiriöiltä. Se on myös yhteydessä korkeampaan tulotasoon. Alhaisempi taloudellinen tietämys on yhteydessä talousongelmiin kuten korkeakorkoisten pikavippien ottamiseen ja maksuhäiriöihin.

– Peruskoulun jälkeen jatkokoulutuksen ulkopuolelle jäävät sekä ammatilliseen koulutukseen menevät ovat haavoittuvaisemmassa asemassa rahankäyttötaitojen suhteen kuin ne, jotka jatkavat lukioon ja siitä eteenpäin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Kyllä siinä voimakasta polarisaatiota tosiaan on.

Elsamari Tihula
Elsamari Tihulan työpaikka eli kampaamoliike oli keväällä pari kuukautta kiinni, mutta hän sai muualta töitä siksi ajaksi. Kesätöitä hän teki ihan normaalisti ja myös syksyllä hän on tehnyt töitä opintojen ohessa.Pyry Sarkiola / Yle

Elsamari Tihula myöntää, että hänellä on hyvät edellytykset työssäkäyvänä ja koulutettuna parempiin rahankäyttötaitoihin.

Tulevaisuudessa Tihula aikoo tähdätä korkeapalkkaiseen ammattiin. Se oli yhtenä syynä myös alan valintaan. Hän kertoo, että raha on isossa roolissa hänen elämässään ja luo hänelle turvallisuuden tunnetta. Säästöjä ei vielä ole.

– Haluan, että minulta löytyy kaikki tarvittava ja että minulla on varaa toivomaani kotiin ja autoon. Haluan, ettei minun tarvitse pelätä sitä, että lähtisi pohja alta.

"Impulsiivisuus tyypillisempää nuoremmille ihmisille"

Elsamari Tihula on viimeisen vuoden sisällä alkanut ymmärtämään rahankäyttöään paremmin. Tähän on vaikuttanut hänen mukaansa aikuistuminen.

– Olen aiemmin aina elänyt niin, että kyllä vanhemmat auttavat, jos paha paikka tulee. En voi enää vanhemmissa roikkua kiinni, kun olen oikeasti aikuinen ihminen. Kun olen itse maksanut elämiseni ja olen ollut vastuussa itsestäni, on ollut pakko alkaa käyttää rahaa fiksummin.

Vaasan yliopiston taloustieteen professorin Panu Kalmin mukaan elämänkokemus tuo mukanaan myös parempaa talousosaamista. Tämä näkyy siinä, että tutkimusten valossa parhaimmassa taloudellisessa asemassa ovat keski-ikäiset jo työelämässä jo olleet.

– Tietynlainen impulsiivisuus on tyypillisempää nuorille ihmisille. Silloin omia tekoja ja seurauksia ei hahmota samalla tavalla. Keski-iässä monet ovat oppineet kantapään kautta talousosaamista.

Kalmin mukaan myös nuoruuden pidentyminen vaikuttaa rahankäyttötaitoihin.

– Aiemmin perheet perustettiin nuorempina. Lasten elatus pakottaa tietynlaiseen säännölliseen elämään ja tuloihin, joka on talousosaamisen ja käyttäytymisen kannalta parempi.

Paperille menot ja tulot ylös

Kun Elsamari Tihula saa palkan ja tuet, hän laittaa nykyään paperille ylös, paljonko rahaa on käytettävissä ja paljonko menoja on tulossa.

– Katson, paljonko minulle jää ylimääräistä, jotka voin käyttää, mihin itse haluan.

Tihula jakaa myös opintolainan niin, että siitä jäisi käytettävää rahaa jokaiselle kuukaudelle.

Silti Tihulalla on tälläkin hetkellä se tilanne, että rahatilanne on noin pari viikkoa ennen seuraavaa palkkaa ja tukia tiukka.

– Yleensä olen ennakoinut, että minulla on esimerkiksi kuivaruokia. Minulla ruoka ei jää koskaan rahasta kiinni. Hoidan myös laskut ajallaan. Onneksi minulla on tosi hyvät tukiverkostot. Kaikilla ei ole.

Tihula saa joskus vanhemmilta rahaa, jos oikeasti on kova tarve. Kun hän miettii viimeistä puolta vuotta, ei hän ole pyytänyt vanhemmiltaan rahaa.

– Nykyään myös ennemminkin lainaan vanhemmilta ja maksan tilipäivänä takaisin. Tiedän heidän olevan aina valmiita auttamaan, vaikken pystyisikään maksamaan summaa takaisin.

Vaasan yliopiston Panu Kalmi sanoo, että tärkeimmät osa-alueet talousosaamisessa ovat suunnitelmallisuus sekä tulevaisuuteen varautuminen.

– On tärkeää, etteivät menot ylitä tuloja pidemmällä aikavälillä. Tämän perusasian jälkeen voidaan siirtyä taloudenhallinnan seuraavaan vaiheeseen, säästöjen sijoittamiseen.

Enemmän puhetta rahasta

Elsamari Tihula toivoo, että rahasta puhuttaisiin enemmän. Silloin kukaan ei jää yksin rahahuolien kanssa.

– Tietenkään raha-asiat eivät kuulu muille, jos niitä ei halua jakaa muille. Minun mielestäni on ihan hyvä, että vaikeistakin tilanteista puhutaan eikä jäädä yksin häpeämään.

Elsamari Tihula
Elsamari Tihula kissansa kanssa Kotkassa sijaitsevassa kaksiossaan. Pyry Sarkiola / Yle

Häpeää Tihula on kokenut ajoittain itsekin, vaikka onkin voinut rohkeasti myöntää ystävilleen, ettei esimerkiksi voi lähteä mukaan jonnekin, missä palaa rahaa.

– Joillekin muille voi olla hankalampi myöntää, ettei ole vaikka varaa ostaa jotain ruokaa.

Voit keskustella aiheesta 20.11. klo 23 asti.

Lue myös:

Paljon sun outfit maksaa? Osa nuorista ja lapsista himoitsee 1 000 euron t-paitoja – "Tuntuu siltä, että jos ei ole merkkivaatteita, olet huonompi ihminen"

Nuorten talousosaaminen huolestuttaa, mutta mitä sanovat nuoret itse? 18-vuotiaat Ella Okko ja Anna Ihamuotila kaipaisivat talousopetukseen konkretiaa

Lue seuraavaksi