1. yle.fi
  2. Uutiset

Elovenalla ei pärjää maailmalla, ajattelee ensimmäisen afrosuomalaisen missikilpailun järjestäjä: "Haemme tyttöä, joka osaa ilmaista juurensa"

The Face of African Queen -kilpailu lisää vaihtoehtoja misseyden kuvastoon.

kauneuskilpailut
Clémence Habiyakare, Renée Böök ja Monica Tor.
Clémence Habiyakare, Renée Böök ja Monica Tor kilpailevat finaalissa lauantaina. Ronnie Holmberg / Yle

– Elovenalla ei pärjää maailmalla. Pitää olla jotain muutakin!

Näin sanoo Kelly Kalonji, joka järjestää ensimmäistä afrosuomalaista Face of African Queen -missikilpailua. Kalonji haluaa kilpailulla ravistella suomalaisia kauneusihanteita.

– On ihanaa rakentaa kisaa, joka avartaa missimaailmaa tuomalla sinne etnisyyttä. Kilpailun tavoitteena on tarjota jokaiselle afrosuomalaiselle mahdollisuus missinä, mallina, ja sosiaalisen median vaikuttajana.

Kalonji itse oli ensimmäinen ei-valkoinen Miss Helsinki vuonna 2013.

– Se oli uuden aikakauden alku. En tiennyt ketään muuta tummaihoista voittajaa kuin Lolan [Odusoga]. Minusta tuli julkkis ja influencer yhdessä yössä. En ollut mikään lehdistön ihannetyttö, vaan musta hevonen, joka lumosi tuomariston.

Huomio ei ollut pelkästään positiivista. Kalonji kertoo, että hän sai kohdata sekä misseyteen että ihonväriin liittyvät ennakkoluulot.

– Jos olisin vaalea, olisin saanut varmasti myös vihaa, mutta se olisi ollut erilaista.

"Haemme tyttöä, joka osaa ilmaista juurensa"

Julkisuudessa on keskusteltu pitkään siitä, mihin missikisoja tarvitaan, minkälaista naiskuvaa ne toisintavat, miten ulkonäön pisteyttäminen auttaa kenenkään voimaantumisessa ja kuka kruunupäistä lopulta hyötyy.

Miss Suomi -finaalien katsojaluvut romahtivat jo vuosikymmen sitten. Kilpailun perinteisten sääntöjen mukaan missiksi on kelvannyt vain 18–26-vuotias lapseton ja naimaton nainen. Kruunauspäivänä ovat pärjänneet pitkät ja hoikat. Aika on auttamatta ajanut konseptin ohitse.

Uusi afrosuomalainen missikisa, Face of African Queen, juhlii erilaisten kehojen kirjoa. Finalistien ikähaitari on laajempi ja lapsettomuus- tai naimattomuusehtoja ei ole.

Järjestäjä Kelly Kalonji toivoo, että kilpailu antaisi osallistujille rohkeutta astella sisään aivan uusista ovista. Kandidaattien castingista ja pisteytyskriteereistä hän paljastaa sen verran, että voittajaksi haetaan nuorempien naisten ja tyttöjen esikuvaksi sopivaa henkilöä.

– Haemme tyttöä, joka osaa ilmaista juurensa, Kalonji tarkentaa.

Finalistit itsekin näkevät roolimallina olon keskeisenä asiana misseydessä.

Monica Tor, The Face Of African Queen-missikilpailun finalisti.
"Hain tähän kilpailuun, koska haluan tuoda kulttuurini näkyväksi. Kykyosuudessa esitän etelä-sudanilaisen tanssin", Monica Tor kertoo. Ronnie Holmberg / Yle

– Hain tähän kilpailuun, koska haluan tuoda kulttuurini näkyväksi. Haluan näyttää suomalaisille, että mekin olemme täällä ja pystymme mihin vain. Tahdon myös olla esikuva nuorille. Minulla itsellänikin on kymmenenvuotias lapsi, kertoo kilpailussa finaaliin asti yltänyt Monica Tor.

– Se, että näyttää erilaiselta kuin enemmistö, saa ajattelemaan. Ulkoiset asiat kun näkyvät ensimmäisenä. Kilpailun yksi tarkoitus on tuoda afrosuomalaisille sellaista oloa, että me kuulumme tähän kulttuuriin. Siten on helpompi mennä kohti uusia tilanteita, täydentää finalisti Renée Böök.

Renée Böök, The Face Of African Queen-missikilpailun finalisti.
"Mietin aluksi, että kuulunko tähän kilpailuun. Ulospäin vaikutin siltä, että olen ainut puoliksi suomalainen. Ehkä muilla on parempi tuntemus juurista, koska he ovat kasvaneet lapsesta asti afrikkalainen kulttuuri elämässään" Renée Böök pohtii. Ronnie Holmberg / Yle

"Missit ja mallit eivät ole enää vain sinisilmäisiä blondeja"

Kilpailun järjestäjä Kelly Kalonji toivoo, että kilpailu voisi toimia ponnahduslautana myöhemmällä uralla. Hän uskoo, että finalisteja nähdään vielä monissa monissa mallikuvissa. Sitä kautta koko suomalainen kauneuskuvasto voi uudistua.

Kalonjin mukaan paljon on jo muuttunutkin.

– Missit ja mallit eivät ole enää vain sinisilmäisiä blondeja, hän sanoo.

Face of African Queen -kilpailu lisää vaihtoehtoja misseyden kuvastoon, mutta ei haasta ajatusta naisten edustavuuden pisteyttämisestä.

Finaalikymmenikköä oli valitsemassa muun muassa räppäri Sini Sabotage ja Hunks-tanssija Jucci Hellström. Kilpailukonseptin ohjelma on varsin perinteinen.

Finaalissa nähdään kykykilpailu, uimapukukierros, iltapukukierros ja henkilöhaastattelut. Face of African Queenin erikoisuus on afrikkalaisia kansallispukuja esittelevä kierros. Puvut on suunnitellut Kalonji itse.

Kilpailun järjestäjä, Kelly Kalonji, toivoo, että joku Face of African Queen -finalisteista nähdään vielä Miss Universum -kilpailussa.

Siitä kai jokainen missikisan tuottaja unelmoi.

Face of African Queenin finaali järjestetään lauantaina 21. marraskuuta Espoossa. Tapahtuman on perustanut Obi-West Utchaychukwu, ja sitä tuottaa afrosuomalainen Diaspora Glitz Magazine.

Päivitys 22.11. klo 10.05: Ensimmäinen Face of African Queen -missikilpailun voittaja on Aja Daffeh, ensimmäinen perintöprinsessa Monica Tor ja toinen perintöprinsessa Clémence Habiyakare.

Clémence Habiyakare ja Monica Tor.
Clémence Habiyakare (vas) ei ollut viettänyt paljoa aikaa kameran edessä ennen kauneuskilpailua, mutta nyt hän poseeraa jo tuttuneesti. "Olen saanut niin paljon enemmän itsevarmuutta", hän sanoo. Ronnie Holmberg / Yle

Lue myös:

Vuoden 2020 Miss Suomeksi valittiin Viivi Altonen

Mikset mene raksalle töihin, kysyivät ystävät – nyt Dennis Owusu on palkittu suunnittelija ja esimerkki uudesta ilmiöstä

Afroja ja futuristisia lettejä – afrikkalaiset hiustrendit ovat muotia Suomessakin

Vielä muutama vuosi sitten afrohiuksille oli hankala löytää tuotteita Helsingissä – Curly girl -metodin suosio jatkaa kiharoiden vapautumista

Lue seuraavaksi