1. yle.fi
  2. Uutiset

Kerrostalon autotalliin rakennettiin tislaamo 18 vuotta sitten – nyt lahtelainen Teerenpeli valittiin maailman parhaaksi viskintuottajaksi

Suomalaistislaajat ovat voittaneet kilpailuja aiemminkin. Voitto ei ole automaattinen tae myyntimenestyksestä.

viski
Viskimestari tarkastelee näyteannosta viskilasissa
Viskimestari Jaakko Joki tutkailee viskin laatua. suomalaisten viskien menestystä maailmalla perustellaan usein laadukkailla raaka-aineilla.Mika Moksu / Yle

Lahtelainen panimo- ja tislaamoyhtiö Teerenpeli on valittu maailman parhaaksi viskintuottajaksi International Wine and Spirit Competition -alkoholikilpailussa.

IWSC -kilpailua pidetään maailman suurimpana alkoholiteollisuuden laatukilpailuna. Se on järjestetty vuosittain yli 50 vuoden ajan. Maailman parhaan viskintuottajan nimityksestä kilpailevat Skotlantia lukuunottamatta kaikki maailman viskintuottajamaat.

– Voitto on suurin yksittäinen huomionosoitus, jonka olemme koskaan saaneet. Se tukee vahvasti kansainvälistymistämme. Tarkoituksenamme on kasvattaa tuotantoamme ja kasvua haemme erityisesti viennistä, sanoo Teerenpeli Panimon & Tislaamon toimitusjohtaja Samuli Korhonen.

Teerenpelin viskimestari tarkastaa, onko tisle kypsynyt oikein.
Viskin pitää säädösten mukaan kypsyä tynnyrissä vähintään kolme vuotta, jotta sitä saa kutsua viskiksi. Tisleen laatua tarkkaillaan säännöllisesti koko kypsymisen ajan.Mika Moksu / Yle

"Palkinnon saamisesta vasta alkaa työ"

Kansainvälisissä kilpailuissa on saatu aiemminkin menestystä Suomeen. Yksittäisissä juomissa niin vodkat kuin ginitkin ovat saaneet kultamitaleita.

Yksi kilpailun kestomenestyjistä on kuopiolainen Lignell & Piispanen. Yhtiön juomien voittoisa historia alkaa jo vuodesta 1900, kun Pariisin maailmannäyttelyssä kuopiolaisten mesimarjalikööri sai kultamitalin. Yhtiön viimeisin menestys tuli viime vuonna IWSC-kisassa, kun tillivodka sai kultamitalin maustettujen viskien sarjassa.

– On mahdoton sanoa lukuja, kuinka paljon tällainen voitto vaikuttaa myyntiin, mutta selvää on, että se vaikuttaa myönteisesti. Saimme esimerkiksi toimitussopimuksen Kanadaan, sanoo Lignell & Piispasen toimitusjohtaja Kirsi Räikkönen.

Ginillään kulttimaineeseen noussut Kyrö Distillery on voittanut gininsä lisäksi IWSC:n viskisarjan ruisviskillään. Jo heti ensimmäisen kerran kisaan osallistuessaan pohjalaisviski sai kahta vaille täydet pisteet ja tuplakultamitalin.

Kyrö Distilleryn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen on samoilla linjoilla kuopiolaiskollegansa kanssa. Palkinto näkyy myynnissä, mutta ei itsestään.

– Palkinto ei ole mikään menestysautomaatti, vaan se on pääsylippu kovempaan kilpailuun, kilpailuun asiakkaista. Palkinnon saamisesta alkaa vasta se kova työ. Se on avain markkinointiin, hän sanoo.

Lipiäinen sanoo, että kaikista palkinnoista ei edes kannata lyödä rumpua, sillä maailmalla on niin paljon erilaisia alkoholikilpailuita, että niihin on hänen mukaansa alalla jo eräänlaista väsymystä.

Hidasta kiirehtimistä maailmalle

Teerenpelin taival viskinvalmistajana alkoi vuonna 2002. Viskinvalmistamisessa pariakymmentä vuotta voi pitää lyhyenä aikana, pelkästään jo siksi, että viski on hitaasti valmistuva juoma.

Lainsäädäntökin sanelee, että tislattua alkoholijuomaa voi kutsua viskiksi vasta, kun se on kypsynyt tynnyrissä vähintään kolme vuotta. Tämän lisäksi tisle saa usein jatkaa kypsymistään pullossakin muutaman vuoden ennen myyntiä.

Mutta mikä sai pienpanimon aloittamaan myös viskinvalmistuksen? Vieläpä mallasviskin, viskien "kuninkaan". Teerenpeli Yhtiöiden toimitusjohtaja ja yrittäjä Anssi Pyysing muistelee, että syitä oli useita.

– Laskimme aluksi, millaisia pääomia valmistamiseen tarvitaan. Totesimme, että emme kovin korkealta putoa, jos homma ei toimikaan. Olin jo silloin päässyt maistelemaan single malt -viskejä, ja huomasin että niissä on paljon enemmän "sitä jotain" kuin vaikkapa kirkkaissa viinoissa. Halusimme kokeilla, voiko mallasviskiä tehdä Suomessa, hän sanoo.

Tislauspannut Teerenpelin tislaamolla
Vuonna 2015 Teerenpeli avasi uuden panimon ja tislaamon. Tehokkaamman tuontannon ansiosta viskin tuotantomäärää pystyttiin kasvattamaan tuntuvasti.Mika Moksu / Yle

Tislaamo kerrostalon kellariin

Huolellisen tutkimustyön jälkeen viskinvalmistus päätettiin aloittaa. Tislaamo tulisi vain vähän aiemmin avatun Taivaanranta-ravintolan kellariin.

Mutkia matkaan aiheutti kuitenkin fysiikka. Vanhan kerrostalon kellarikerroksessa sijaitsevan autotallin muuttaminen tislaamoksi ei ollut millään tavalla yksinkertainen asia. Ahtaisiin ja mataliin tiloihin pitäisi saada mahtumaan tavallisesti hyvinkin korkeat tislauspannut. Sellaisia ei maailmalta yksinkertaisesti löytynyt valmiina.

– Eräs laitevalmistaja lupasi myydä edullisesti pienimmät sarjavalmistuksessaan olevat pannut, mutta jouduin nostamaan kädet pystyyn, koska ne olivat aivan liian suuret. Lopulta he ottivat haasteen vastaan ja valmistivat meidän mittojemme mukaan meille kupariset tislauspannut. Myöhemmin niitä on valmistettu sarjatuotantona muillekin, Pyysing kertoo.

Maistelukulttuuri siivitti nousukiitoon

Runsaat kymmenen vuotta sitten pienpanimo- ja käsityöläisolutbuumi rantautui Suomeenkin toden teolla. Sen yhteydessä alkoholinkulutus alkoi kääntyä suuntaan, jossa alkoholin tärkein tehtävä ei enää ollutkaan päihdyttäminen.

Alettiin puhua maistelukulttuurista, ja se lisäsi myös kalliimpien laatuviskien kysyntää. Tämä kaikki satoi Teerenpelin laariin. Samaa vakuutavat myös Kyrö Distilleryn Lipiäinen ja Lignell & Piispasen Räikkönen. Laatujuomilla "hifistely" näkyy pienten tislaamoiden myynnissä.

Teerenpeli alkoi laajentaa panimon tuotantoa ja samassa yhteydessä päätettiin tehdä paremmat tislaamotilat samaan kiinteistöön. Tislauspannujen määrä kasvoi kahdesta viiteen, ja vuosituotanto moninkertaistui.

– Nousimme ykkösdivaritasolta mestaruussarjaan, Anssi Pyysing kuvailee.

Viskipulloja pakkauslavalla
Kilpailuvoiton toivotaan siivittävän viennin kasvua. Tätä viskiä toimitetaan esimerkiksi Ruotsin Systembolagetiin 10000 pulloa vuodessa.Mika Moksu / Yle

Pohjoisen eksotiikka kiehtoo maailmalla

Suomalaisten alkoholijuomien menekkiä maailmalla edistää muun muassa Business Finlandin Food from Finland -ohjelma. Esimerkiksi viime vuonna viennin edistämiseksi tehtiin viitisenkymmentä erilaista tapahtumaa, joista alkoholituotteet olivat mukana hyvin suuressa osassa.

Alkoholin vientiä halutaan edistää muun muassa siksi, että ne ovat valmiiksi pitkälle jalostettuja tuotteita, jolloin niistä jää korkeamman jalostusasteen vuoksi enemmän lisäarvoa Suomeen, kuin raaka-aineiden viennistä.

Food From Finland -ohjelman ohjelmapäällikkö Esa Wrang sanoo, että käsityöläisjuomien selkeä maailmanlaajuinen buumi helpottaa vientityötä. Keskeisinä myyntivaltteina hän pitää kuitenkin juomien uutuusarvoa ja laadukkuutta, joista kiitos kuuluu pitkälti puhtaille raaka-aineille. Toisaalta suomalaisuuden eksotiikka puree.

Wrang muistuttaa, että alkoholin myynti on voimakkaasti kilpailtu markkina, joten myynti ei ole helppoa. Suomalaisten yritysten saamat lukuisat kansainväliset palkinnot toki helpottavat tilannetta.

Kiinnostusta maailmalta tuntuu löytyvän. Food from Finlandin keräämien tietojen mukaan alkoholijuomien myynnin arvo on vuosien 2015 ja 2019 välillä kasvanut 130 miljoonasta eurosta noin 150 miljoonaan. Kasvua selittää niin tarjonnan kuin kysynnänkin kasvu, mutta myös puhtaan etanolin vientiosuuden väheneminen.

– Tärkein ilmiö on kuitenkin se, että meidän tislaamoihimme on kehittynyt valtava määrä hyvin korkeatasoista osaamista, joka on elintärkeä pääoma tulevaa viennin kasvua ajatellen, Wrang painottaa.

Lue seuraavaksi