1. yle.fi
  2. Uutiset

Susipelko hiipi pieneen kyläyhteisöön Puumalassa – "Koiran haukku on sudelle kuin kutsu ruokapöytään", sanoo Tanja Raivio

Maa-ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) työryhmä pohtii suden kannanhoidollista metsästystä.

susi
Susi pihatiellä riistakameran kuvassa,
Susi hiipii pihalla Puumalassa.Warjuksen perheen riistakamera

Puumalan Lieviskän kylällä on tehty susihavaintoja pitkin syksyä. Lieviskä on Puumalan perimmäisiä kyliä, jossa on kymmenkunta ympärivuotista taloutta ja runsaasti vapaa-ajanasuntoja.

Susihavaintoja on kirjattu Ruokolahden Virmutjoen ja Sulkavan Vekaransalmen välisellä alueella metsästäjien ja kyläläisten yhteisiin whatsapp-ryhmiin.

Viime viikolla kyläläisten pelko toteutui. Susi kävi pihassa tappamassa metsästyskoiran.

– Omistaja laski koiran normaalisti pihalle iltapissille. Vartin päästä hän ihmetteli, kun koiran tutkapanta pysyi paikallaan. Paikalla odotti surullinen näky, ei ollut juuri muuta jäljellä kuin panta, Lieviskässä asuva Tanja Raivio kertoo.

Tanja Raiviolla on kennel, joka kasvattaa metsästyskoiria. Hänen mukaansa yhden koiran joutuminen suden suuhun kosketti koko kyläyhteisöä.

Samana iltana susi nähtiin lähistön riistakameroissa ja seuraavana aamuna peto nähtiin jälleen talon pihalla.

– Kun susi oppii käymään pihassa, koiran haukku on kuin kutsu ruokapöytään, Tanja Raivio muistuttaa.

Annamari Warjus koira sylisään pihallaan Puumalassa.
Annamari Warjus pitää Kandan ja kaksi muuta koiraansa tiukasti sisällä, sillä susi hiiviskeli aivan koira-aitauksen vieressä.Petri Vironen / Yle

Annamari Warjus on Lieviskän vapaa-ajanasukas, joka asuu kylällä lähes läpi vuoden. Warjuksilla on riistakamera ladon nurkalla, pihaan tuovan tien varrella.

– Tanja soitti heti illalla, että pidä koirat sisällä. Myöhemmin illalla näin, että riistakamera kuvassa on liikettä ja aamulla näin ikkunasta miten susi tuli pihaamme. Tunne oli kammottava, Warjus sanoo.

Perheen kolme koiraa ovat sen jälkeen olleet lähes koko ajan sisällä, ne voivat viettää vain lyhyitä valvottuja hetkiä ulko-oven vieressä olevassa aitauksessa.

– Koirat tarvitsevat paljon liikuntaa, mutta en uskalla päästää niitä ulos, enkä lähteä myöskään itse lenkille niiden kanssa, Warjus harmittelee.

Hän on Lieviskällä välillä yksin, sillä puoliso käy töissä Hyvinkäällä.

– Kyläläiset ovat luvanneet olla avuksi ja turvaksi, mutta enhän minä voi iltayhdeksältä soittaa, että tulkaa viemään koiria iltapissalle.

Tanja Raivio pihamallaan suomanpystykorva Lulun kanssa.
Tanja Raivio pihamallaan suomanpystykorva Lulun kanssa.Petri Vironen / Yle

Tanja Raivion mukaan susien läsnäolo on halvaannuttanut kylän vireän metsästys- ja metsästyskoiraharrastuksen.

– Metsästys on aivan jumissa hirvienkin osalta. Ei koiria voi metsään laskea. Samoin kaikki koirien treenaaminen on täysin poissuljettua. Siihen olisi nyt paras aika nyt, kun kalastussesonki on ohi.

Raivion mukaan pihaan tulevien susien poistaminen olisi ainoa tapa ratkaista ongelma.

– Olemme olleet yhteydessä viranomaisiin, mutta sieltä on neuvottu karkottamaan. Olemme yrittäneet karkottaa susia käytössä olevilla keinoilla, kuten ampumalla ilmaan, mutta se ei tunnu tehoavan. Häirikköeläimen poistaminen olisi ainut ratkaisu, Raivio sanoo.

Myös Raivion suomenpystykorva Lulu joutui todennäköisesti suden suuhun parisen vuotta sitten. Tuolloin koira selvisi yllättäen hengissä.

– Susi tuli häirityksi, sillä ohi ajoi auto. Sen täytyi olla pentususi, sillä aikuinen tappaa koiran kerralla, Raivio tuumii.

Susikeskustelu on Suomessa tunnetusti herkkä asia, jossa suojeluhenkiset ja metsästysharrastajat ajautuvat herkästi napit vastakkain. Tanja Raivio ei susivihamielisen leimaa pelkää.

– Kyllä susi suomalaiseen luontoon kuuluu, mutta ei ihmisten pihaan.

Kärjistunut susikeskustelu näkyy muun muassa siinä, että Luonnovarakeskus ei tee susien pannoituksia tänä vuonna lainkaan, koska sen henkilökuntaa on uhkailtu.

Ihmisten ei tarvitse kokea pelkoa suden takia

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on tietoinen Puumalan tuoreimmista käänteistä. Myös hän muistuttaa, että sudet eivät kuuluu ihmisten pihoihin.

– Häiriökäyttäytyvien ja vaaraa aiheuttavien susien varalle meillä on käytettävissä poliisin poistolupa ja riistahallinnon vahinkoperusteinen lupa. Nämä ovat juuri sitä varten, ettei ihmisten tarvitse kokea pelkoa ja ettei vahinkoja aiheudu. Viranomaisten pitää käyttää näitä, Leppä sanoo.

Lepän mukaan poliisi on parhaillaan päivittämässä omaa toimintaohjettaan suden aiheuttamien vaaratilanteiden varalle.

– Meillä on hyvä keskusteluyhteys poliisihallinnon kanssa. Tarkennuksiin on varmaan aihetta ja myös siihen, että kaikkialla Suomessa toimitaan samojen periaatteiden mukaisesti.

Lepän mielestä Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön suden kannanhoidollinen metsästys. EU-tuomioistuin on jo kahdesti hylännyt Suomen esityksen asiasta.

Leppä asetti viime keväänä työryhmän pohtimaan suden kannanhoidollista metsästystä. Työryhmä istuu, mutta aikataulut ovat vielä auki.

– Meidän täytyy tehdä tarkkaa työtä, sillä meillä ei oikein ole varaa siihen, että se kolmannen kerran kiellettäisiin. Tässä pitää tehdä huolellista työtä ja se jonkun verran aikaa ottaa, Leppä arvioi.

Luonnonvarakeskuksen maaliskuussa 2020 tekemän kanta-arvion (siirryt toiseen palveluun)mukaan Suomessa on vajaat 50 perhelaumaa tai susiparia. Kannan koko on vaihdellut koko 2000-luvun ylös ja alas. Vuodesta 2017 lähtien kanta on kasvanut.

Suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tehty kansalaisaloite keräsi alkusyksystä reilut 60 000 allekirjoitusta.

Lue myös:

EU-tuomioistuin linjasi suden kaatolupia - Luonnonsuojeluliitto: "jatkossa poikkeusluvat pitää perustella tarkemmin"

Susikannan uusi hoitosuunnitelma tähtää vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja susien parempaan sietämiseen

Onko susi huoli, uhka tai vaara? Uudessa hoitosuunnitelmassa on nelikohtainen luokittelu: poliisi hätiin, kun susi ei pakene ihmistä pihasta

Voit keskustella aiheesta tässä 18.11. 23.00 saakka.

Lue seuraavaksi