1. yle.fi
  2. Uutiset

Hevosen turvan silittäminen hoitaa mieltä ja parantaa toimintakykyä – talli on toimiva ympäristö sosiaaliseen kuntoutukseen

Kela ei korvaa esimerkiksi mielenterveystyössä käytettävää sosiaalipedagogista hevostoimintaa.

sosiaalipedagogiikka
Nainen harjaa shetlanninponia
Anu Halttunen kävi lapsena ratsastamassa, mutta harrastus on jäänyt vuosien varrella. Vaikka nyt ei ratsaille noustakaan, nauttii Halttunen jo pelkästä Napsu-ponin harjaamisesta. Tarja Nyyssönen / Yle

– Lörppähuuli, sanoo Anu Halttunen ja silittää shetlanninponi Napsua turvasta.

Halttusen pitkäaikainen unelma hevostallille tulemisesta toteutui tänä syksynä, kun hänet pääsi mukaan sosiaalipedagogiseen hevostoimintaryhmään. Halttunen on nuorena harrastanut ratsastusta, mutta viimeisestä tallikäynnistä on aikaa.

– Aivan mahtavalla fiiliksellä tulin mukaan ryhmään. Olin ihan että jes, tämmöistäkin voi olla olemassa!

Harjauksen lisäksi tällä kertaa ohjelmassa on hevosten käsittelyä ulkoaitaukseen rakennetulla pienellä agilityradalla. Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa pääpaino on hevosen kanssa toimimisessa eikä ratsaille nousta välttämättä lainkaan.

– Tämä tuntuu hyvälle, minä tykkään hevosista. Ne on mukavia ja viisaita eläimiä, sanoo toinen ryhmäläinen Hilkka Liikanen.

Liikasella ja ryhmän kolmannella jäsenellä, Jari Parviaisella ei ole aiempaa kokemusta hevosista, mutta silmissä loistaa ilo, kun he antavat hevosille heiniä.

Kaikki kolme ryhmän jäsentä asuvat Savonlinnassa samassa mielenterveyskuntoutujien asuntolassa, jossa hevostilan omistaja, lähihoitaja Meri Härkönen on töissä. Härkönen opiskelee sosiaalipedagogista hevostoimintaa Itä-Suomen yliopistossa ja osana opintojaan hän kokosi asuntolan asukkaista talliryhmän.

mies harjaa hevosta tallissa, nainen katsoo
Jari Parviainen ei ollut aiemmin käsitellyt hevosia, mutta Meri Härkösen ryhmässä hän on rohkaistunut toimimaan hevosten kanssa. Tarja Nyyssönen / Yle

Tavoitteena luonteva paikka talliyhteisössä

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta kehitettiin Suomessa 2000-luvun alussa. Alun perin sen oli tarkoitus ennaltaehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä, mutta sittemmin toiminta on laajentunut muun muassa vanhus- ja mielenterveystyöhön.

Toiminnan lähtökohtana on ihmisen ja hevosen vuorovaikutus sekä yhteisö, jossa toiminta tapahtuu eli hevostalli. Pääpaino on henkisen hyvinvoinnin tukemisessa sekä syrjäytymisen ehkäisyssä hevosen avulla.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on eri asia kuin ratsastusterapia. Hevostoiminnan ja ratsastusterapian tavoitteet voivat kuitenkin olla osin samanlaisia.

Koronarajoitusten vuoksi Meri Härkösen hevostoimintaryhmä kokoontuu keskenään, ilman ulkopuolisia tallilla kävijöitä. Jatkossa yhteisöllisyyttä on tarkoitus hyödyntää.

– Ryhmäläiset saavat tulla tänne meidän talliporukkaan, ja kuulua osana siihen. Yhteisöllisyys on hyvin vahva osa tätä, Härkönen kertoo.

Lisää itseluottamusta ja vuorovaikutustaitoja

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta voi kuulostaa melko jäsentymättömältä toiminnalta, eikä ihme. Se ei ole yksittäinen palvelu tai menetelmä, vaan työtapa, joka toteuttavat kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Palvelu rakentuu siis ohjaajan ammattitaustasta käsin.

Ihmiset taluttavat hevosia kentällä
Ryhmäläiset pääsevät hevostoiminnassa tekemään oikeastaan kaikkea muuta hevosiin liittyvä paitsi ratsastamista. Tällä kertaa vuorossa oli taitorata, josta kaikki suoriutuivat mallikkaasti. Tarja Nyyssönen / Yle

Koko ikänsä hevosten kanssa touhunnut Meri Härkönen näkee toiminnan yhtenä välineenä työkalupakissaan. Härkönen on perehtynyt ryhmäläisten kuntoutussuunnitelmiin ja niissä oleviin tavoitteisiin.

– Peilaan tavoitteita hevostoimintaan ja mietin, kuinka tallikäynnit voivat tukea niitä, Härkönen sanoo.

Valtakunnallisesti toimintaa ohjaa Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry. Koulutettuja ohjaajia on jo satoja, mutta työ on silti paikoin vielä tuntematonta.

Toiminta ei kuulu Kela-korvauksen piiriin, koska kyse on työskentelytavasta, ei yksittäisestä kuntoutusmuodosta.

– Kela-korvaus ei ole yksiselitteinen asia, koska hevostoimintaa toteuttavat monen eri alan ammattilaiset, sanoo SPHT ry:n puheenjohtaja Maija Lipponen.

Kela ei korvaa hevostoimintaa

Eläinten hyödyntäminen kuntoutustyössä on lisääntynyt viime vuosina, ja eläinten tuomat hyödyt ihmisen terveyteen on tunnistettu tutkimuksissa. Silti iso osa eläinavusteisesta kuntoutuksesta on joko asiakkaan itsensä tai kuntien maksettavana.

Jotta Kela tukisi toimintaa, tarvitaan lisää tieteellistä näyttöä sen vaikuttavuudesta sekä yhtenäisiä laatukriteereitä. Ainoa Kelan tukema eläinavusteinen kuntoutusmuoto on ratsastusterapia.

Muutama vuosi sitten Kelalle tuli paljon kyselyitä siitä, saako eläintä käyttää terapiatyössä ”apulaisena”. Kela ryhtyi selvittämään asiaa ja palveluntuottajille tehty kysely osoitti (siirryt toiseen palveluun) (Kelan sivusto), että eläimiä käytetään terapiassa monella tavalla.

– Kyselystä selvisi, että Suomeen tarvittaisiin eläinavusteista toimintaa valvova taho. Myös laatukriteereitä ja turvallisuussuunnitelmia tarvitaan, Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelija Eija Haapala.

Hän perää selkeitä kriteereitä myös kuntoutuksessa käytettävien eläinten hyvinvointiin. Eläinavusteisen toiminnan ja terapian järjestämisestä, työnjaosta sekä vaikutuksen arvioinnista tarvitaan Haapalan mukaan lisää keskustelua.

– Kela on tilannut Kuntoutussäätiöltä laatukäsikirjan eläinavusteiseen kuntoutustyöhön. Siinä käydään läpi, millaista on hyvä eläinavusteinen toiminta, mutta sitä ei ole vielä julkaistu.

Liikuntaa ja henkistä hyvinvointia

Meri Härkösen työpaikassa, Kotilo ry:n mielenterveyskuntoutujien asuntolassa eläinavusteisuus ja green care (siirryt toiseen palveluun)ovat osa arkea. Asukkaiden kanssa tehdään metsäretkiä, käydään kalastamassa, ja kaverikoirat vierailevat asuntolassa. Härkönen näkee eläinavusteisuudessa paljon hyvää.

– Eläimen kommunikaatio tapahtuu kehonkielen kautta, se on suoraa ja aitoa. Eläin reagoi kohtaamansa ihmisen tunnetilaan ja vuorovaikutus on kokonaisvaltaista.

Hevonen hamuaa naisen taskua tallissa
Napsu-poni hamuaa herkkuja Anu Halttusen taskusta. Kaikki toiminnassa mukana olevat hevoset ovat rauhallisia ja soveltuvat kuntoutustyöhön. Tarja Nyyssönen / Yle

Hän on huomannut jo toisella kokoontumiskerralla ryhmäläisten rohkeuden ja omatoimisuuden lisääntyneen.

– Hevosilla on rauhoittava vaikutus, ja niiden käsittely ja ohjaaminen kohottaa itsetuntoa. Ei ole itsestäänselvyys, että näin iso eläin seuraa, Härkönen sanoo

Anu Halttunen kokee saaneensa hevosilta ulkoilun ja liikunnan lisäksi henkistä hyvinvointia.

– Hevosten kanssa oleminen herättää minussa rauhallisuutta ja ehkä onnentunteita, hän sanoo.

Napsu-poni on harjattu ja on aika viedä hevoset ulkotarhaan syömään heiniä. Myös ryhmäläisille koittaa lounastauko. Tallilta on haikea lähteä pois.

– Tää on aivan ihana, mie tykkään tästä aivan hirveesti, Halttunen sanoo ja halaa ponia.

Meri Härkönen aikoo valmistumisensa jälkeen jatkaa sosiaalipedagogista hevostoimintaa tallillaan. Ainakin yksi jäsen on jo jatkoryhmään ilmoittautunut mukaan.

– Haluaisin ehdottomasti jatkaa, tämä on niin ihanaa tämä hevosten kanssa oleminen, Anu Halttunen sanoo silmät loistaen.

Lue lisää:

Hevonen pelasti äidin ja tyttären välit – "Emme pystyneet puhumaan mistään ilman dramaattista riitaa"

Hevosesta voi löytyä apu alkoholismiin ja masennukseen

23.11. muutettu lause "Kyseessä on täysin eri asia kuin fyysiseen kuntoutukseen tähtäävä ratsastusterapia." muotoon "Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on eri asia kuin ratsastusterapia. Hevostoiminan ja ratsastusterapian tavoitteet voivat kuitenkin olla osin samanlaisia.
23.11. muutettu sitaatti: "Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan saaminen Kela-korvauksen piiriin auttaisi toiminnan vakiinnuttamista osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita, sanoo SPHT ry:n puheenjohtaja Maija Lipponen." muotoon "Kela-korvaus ei ole yksiselitteinen asia, koska hevostoimintaa toteuttavat monen eri alan ammattilaiset, sanoo SPHT ry:n puheenjohtaja Maija Lipponen."

Lue seuraavaksi