1. yle.fi
  2. Uutiset

Ja mitä tänään laitettaisiin – vitamiineja vai hiilidioksidipäästöjä? Soija ja lohi saivat vertailussa parhaat arvosanat, riisi heikoimman

Selvityksen mukaan ilmastomöröksi haukuttu naudanlihakin on valkoista riisiä parempi vaihtoehto.

ravitsemus
Kirjolohifileitä kalatiskissä.
Lohi pärjää vertailussa, kun ynnätään päästöt ja ravintoaineet. Ismo Pekkarinen / AOP

Ruoan ilmastopäästöt puhuttavat suomalaisia. Jopa siinä määrin, että ruoan terveellisyys jää paitsioon.

Näin ainakin väittävät tänään julkistetun tutkimuksen tekijät.

– Ruoan ympäristövaikutuksista on puhuttu paljon, mutta vähemmälle on jäänyt se, että ruokaa tarvitaan myös ravintoaineiden vuoksi, Envitecpolisin johtava asiantuntija Senja Arffman sanoo.

Envitecpolisin selvityksessä päästöt ja ravintoaineet laitettiin yhteen nippuun. Mitä pienemmät päästöt ja mitä enemmän ravintoaineita – sitä parempi sijoitus listalla:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tutkimuksen tilasi suomalaisten raaka-aineiden tuottajia edustava Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK.

Peruna menestyi

Senja Arffmanin mukaan tutkimus ei tuonut maata mullistavia yllätyksiä. Kasvikunnan tuotteet saivat keskimäärin parempia lukuja kuin eläinkunnan tuotteet.

Erot näiden välillä kuitenkin kaventuivat, kun vertailussa huomioitiin hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös ravintoarvot.

Varhaisperunoita.
Perunalla on tutkimuksen mukaan hyvät ravintoarvot suhteessa hiilidioksidipäästöihin.Tiina Jutila / Yle

Kaikista ruoka-aineista parhaan arvosanan saivat soija ja lohi.

– Ehkä yksittäisenä nostona voi esiin nostaa perunan. Sen ravintoaineiden määrä oli runsasta ja tuotannon hiilidioksidipäästöt pienet. Peruna oli hyvä molemmilta kanteilta katsottuna, Arffman sanoo.

Vertailun heikoimman tuloksen taas sai valkoinen riisi. Toiseksi huonoin oli naudanliha.

– Molemmilla on tulokseen eri syyt. Naudanlihalla oli lohen jälkeen paras ravintosisältö, mutta sen tuottamisen hiilipäästöt niin korkeat, ettei se riitä tasaamaan indeksilukua, Arffman sanoo.

– Valkoisella riisillä taas oli hyvin alhainen ravintosisältö.

Alla oleviin kaavioihin tuloksia on koottu raaka-aineryhmittäin. Pallojen väri ja koko kertoo, mikä tekijä on hyvän tai huonon tuloksen takana.

Ruoka-aineiden hiilipäästöt ja ravintoarvot
Samuli Huttunen / Yle

Valkealle makaronille tutkimuksen tekijät eivät saaneet vertailulukua ollenkaan, koska mikään sen sisältämistä ravintoaineista ei ylittänyt valittua kynnysarvoa, joka on 15 prosenttia kansallisista ravintoainetiheyden suosituksista.

Heti kritiikkiä: "Vain osa ravintoaineista"

Selvityksen rajaukset herättivät tuoreeltaan kritiikkiä. Sitä esitti muun muassa Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Ilta-Sanomissa (siirryt toiseen palveluun).

– Tässä on valittu ainoastaan osa ravintoaineista mukaan indeksiin. Siitä seuraa se, että eri ruoka-aineet pärjäävät eri tavoin. Tummassa makaronissa on paljon hiilihydraatteja ja kuituja, jota ei indeksissä arvoteta ollenkaan, Tynkkynen toteaa.

– Maidossa taas on proteiinia, jota indeksissä arvostetaan.

Moni saattaa myös kysyä, miksi tämän artikkelin kaavioissa tummat hiilidioksidipallot ovat lähes järjestään ravintoainepalloja pienempiä – jopa vertailun toiseksi huonoimmaksi nimetyn naudanlihan kohdalla.

Lopulta on sopimuksenvarainen asia, millä mittakaavalla vitamiineja ja hiilidioksidipäästöjä piirretään. Luonnonsuojelujärjestön tummien hiilipallojen mittakaava saattaisi olla isompi kuin ruoantuottajien tilaamassa tutkimuksessa – vaikka niiden keskinäiset kokoerot olisivat suhteellisesti samoja.

Envitecpolisilla on joka tapauksessa mielenkiintoinen tavoite saattaa yhteen hyvin erilaisia muuttujia.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK teetti ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n kanssa. Järjestöt toivovat monipuolisuutta polarisoituneeseen ruokakeskusteluun.

Lue seuraavaksi