1. yle.fi
  2. Uutiset

Tammen taimet kasvavat nyt metsissä, ja se on merkki ilmastonmuutoksesta – Etelä-Suomessa on mittaushistorian lämpimin vuosi

Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos on näkynyt tänä vuonna. Vaihtelevat säät toivat pelloille tauteja ja tuholaisia.

ilmastonmuutos
Erja Huusela-Veistola Jokioisilla.
Erikoistutkija Erja Huusela-Veistola varautuu jo tulevaan kasvukauteen keräämällä tietoa tuomikirvan esiintymisestä. Hänet kuvattiin alkuviikosta Jokioisilla.Dani Branthin / Yle

Ilmatieteen laitoksen Jokioisten mittausaseman mittauksissa lämpötilat ovat olleet tänä vuonna useina kuukausina ennätyksellisiä. Huomattavan lämmintä oli tammi-, helmi-, maalis-, kesä-, syys- ja lokakuussa. Esimerkiksi marraskuun toiseksi viimeisellä viikolla on ollut kymmenen astetta lähes joka päivä.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen ennustaa, että kohtuullisella todennäköisyydellä tästä vuodesta tulee mittaushistorian lämpimin Etelä-Suomessa.

– Pohjois-Suomen ennätystä ei vielä uskalla ennustaa, tilanteen näkee joulukuussa, kertoo Mika Rantanen.

Monet tutkijat ovat samaa mieltä, että tämä vuosi on vahvistanut muutoksen piirteitä poikkeuksellisesti. Ilmastonmuutos näkyy jo eteläsuomalaisissa kuusimetsissä. Linnut ja oravat kuljettavat mukanaan tammenterhoja, mutta aikaisemmin terhoista ei juuri ole lähtenyt taimia kasvamaan.

– Nyt tammen taimia on ilmestynyt kuusikoihin, ja taimet myös näyttävät menestyvän, sanoo professori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta.

Säiden ääri-ilmiöt suosivat tuholaisia

Kevääseen saakka Jokioisilla mitattiin harvinaisen paljon kovia tuulia, myös myrskylukemia. Lämpötilat heittelivät laidasta laitaan, aika ajoin oli varsin kuivaa – tai vastaavasti hyvin sateista. Myös muita ilmastonmuutokselle tyypillisiä ääriolosuhteita tuli näkyville. Esimerkiksi vettä satoi läpi syvimpien talvikuukausien.

Vuorottaiset kuumat ja kuivat sekä sateiset ja märät jaksot johtivat siihen, että pelloilla on ollut paljon ei-toivottuja tuholaisia ja kasvitauteja. Moni tuottaja on pelännyt satonsa puolesta.

Useat tuholaiset hyötyvät ilmaston lämpenemisestä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Erja Huusela-Veistola muistuttaa, että varsinkin alkukasvukauden kuivuus aiheutti kasvustojen hitaan kehittymisen.

Viime kasvukausi oli poikkeuksellisen vaihteleva.

– Tällaisena vuotena, kun kasvustoja oli hyvin monenaikaisia, tuholaisille löytyi aina sopivaa ravintoa, kertoo erikoistutkija Erja Huusela-Veistola.

Öljykasveilla oli myös paljon tuholaisia. Rapsikuoriaisen huippuesiintyminen osui kesäkuun helteisiin.

Kirppojen tuhoamia lehtiä
Keväällä esiintyi kuivissa oloissa viihtyviä tuholaisia kuten kirppoja. Arkistokuva kesäkuulta 2012.Kati Juntunen / Yle

Uutena tuholaisena löytyi viime kasvukaudella kalvassekoyökkönen, joka aiheutti vioituksia kevätvehnässä Elimäellä. Kalvassekoyökkösen ahneudella ei kuitenkaan ollut suoranaista tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa, vaan esiintyminen on monen tekijän summa.

– Ainakin kasvukauden vaihtelevat olosuhteet ja kulunut lauha syksy sekä alkutalvi liittyvät mielestäni ilmastonmuutokseen, sanoo Huusela-Veistola.

Puu kukkii talvella.
Puissa oli silmuja marraskuun toiseksi viimeisellä viikolla Forssassa.Hanna-Katariina Hannula

Mustaruoste levisi kauraan

Myös kasvitauteja on esiintynyt tänä vuonna paljon. Kasvitaudit lähtivät leviämään heinäkuussa ja runsastuivat. Taudinaiheuttajia esiintyi normaalia enemmän, kertoo Luken erikoistutkija Marja Jalli.

Peltokasveilla ja viljoilla riesana olivat erilaiset sienet.

Erikoistutkija Jalli kertoo, että hätkähdyttävin kasvitauti oli loppukasvukaudesta mustaruoste. Mustaruosteet ovat olleet viime vuosina maailmalla tutkijoiden puheenaiheena niiden aggressiivisuuden takia. Kasvitauti sopeutuu tehokkaasti erilaisiin ympäristöoloihin. Marja Jallille oli yllätys, että mustaruoste levisi tänä kesänä kauraan, kun se aikaisemmin oli ollut muiden viljelykasvien kuten vehnän riesa.

Jokioisten ilmatieteellinen observatorio on perustettu 1957, mittaustuloksia on kerätty 1960-luvulta lähtien.

Lue seuraavaksi