1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaupungit hiljenevät – edes parkkimaksut eivät tuota entiseen malliin: Helsinki miljoonia euroa jäljessä viime vuodesta, Tampere uudestaan miinukselle

Parkkimaksutuottojen hiipuminen on yksi merkki talouden yleisemmästäkin köhimisestä.

pysäköinti
Nainen työntää lastenvaunuja parkkilippuautomaatin vieressä.
Pysäköinti tuottaa kaupunkien kassaan entistä vähemmän. Pysäköintien määrä ja pituudet ovat laskeneet koronakriisissä.Petteri Bülow / Yle

Etätyöt ja talouden jarruttaminen rouhaisevat suurten kaupunkien parkkikassoja.

Helsingissä on totuttu, että pysäköintimaksut tuottavat kassaan runsaan 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tampereella potti on ollut kuusi miljoonaa euroa.

Mutta tähänkin korona jättää jälkensä.

Tänä vuonna Helsingille on kertynyt lokakuuhun mennessä vain 14,8 miljoonaa euroa, kun parhaina vuosina pysäköintikassaan on kilahtanut 22,5 miljoonaa.

Lokakuun lopussa ollaan koko viime vuoden maksukertymästä jäljessä lähes kuusi miljoonaa euroa. Loppuvuoden kahden kuukauden kehitystä on vaikea ennakoida, mutta edes viime vuoden tasolle yltäminen alkaa näyttää epätodennäköiseltä.

Helsingin pysäköintivalvonnan ja pysäköintipalveluiden projektipäällikkö Oskari Rantanen arvelee, että koko vuoden tuotto tulee jäämään ainakin kaksi miljoonaa viime vuotta pienemmäksi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Helsingin pysäköinnin maksutulot pomppasivat useilla miljoonilla vuonna 2017, kun kolmannesta maksuvyöhykkeestä luovuttiin ja kalleinta aluetta laajenettiin. Maksutulo nousi silloin vuodessa 16 miljoonasta 22,5 miljoonaan euroon.

Sen jälkeen Helsingin kaupungin saamien pysäköintimaksujen tuotto onkin sitten laskenut runsaan miljoonan euron vuosivauhdilla. Yhtenä syynä on kadunvarsien pysäköintipaikkojen harventuminen.

Tampere: maksutulo romahti, toipui ja hiipuu taas

Tampereella pysäköintien määrä romahti keväällä selvästi alle puoleen edellisvuodesta. Loppukesällä palattiinkin jo kriisiä edeltävälle tasolle ja vähän ylikin.

Marraskuussa maksujen määrä on jäämässä entistä enemmän viime vuotta pienemmäksi. Tuoreimmat päivätiedot kertovat indeksin notkahtaneen 93:een, kertoo Finnparkin operatiivinen johtaja Tami Koivuniemi.

Finnparkin kokoama pysäköinti-indeksi kokoaa yhteen Tampereen lyhytaikaisen ja sopimuspysäköinnit.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Se kuvaa noin 90-prosenttisesti kaupungin keskustan yksityisten ja kaupungin maksullisten pysäköintipaikkojen tilannetta.

Tamperella ehdittiin budjetoida tälle vuodelle 5,8 miljoonan euron parkkimaksutulot. Nyt arvioita on pitänyt päivittää 5,0 miljoonaan. Lasku on siis tuntuva, kun vielä viime vuonna tuloja kertyi 6,3 miljoonaa euroa.

Pysäköintisovellus paljastaa toisenkin käänteen

Pysäköintisovellus Parkmanin keräämä tieto kertoo Helsingin ja Tampereen kaltaisen käänteen koskevan koko maata.

Parkmanin mukaan keväällä pysäköinti putosi pahimmillaan alle puoleen alkuvuodesta. Alkusyksyyn mennessä tilanne kuitenkin toipui vauhdilla entiselleen ja vähän ylikin.

Lokakuussa suunta on jälleen taittunut vähän alkuvuotta pienemmäksi. Parkmanin havainnot perustuvat satoihin tuhansiin pysäköinteihin koko maassa.

Tyhjiä parkkipaikkoja kadunvarressa.
Keskustoissa on parkkitilaa entistä paremmin tarjolla. Pysäköintien määrä romahti keväällä, toipui alkusyksynä mutta kääntyi jälleen laskuun toisen korona-aallon myötä. Petteri Bülow / Yle

Parkmanissa kuitenkin nähdään pysäköintimäärien lisäksi toinenkin käänne. Pysäköintien keskimääräiset kestot ovat pudonneet uudelleen syksyllä.

Luvuista voi päätellä, että kaupungille ei lähdetä humputtelemaan vaan välttämättömät asiat hoidetaan ja palataan esimerkiksi etätöihin kotikonttorille. Myös pitkät lounastapaamiset näyttäisivät käyneen harvinaisemmiksi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

– Ihmiset käyvät vähemmän kaupungilla asioilla ja kun he käyvät, se tehdään nopeasti, tulkitsee Parkmanin talousjohtaja Olli Leskisenoja.

Hänen mukaansa yhteys koronaan on selvä. Aktiivisuus alkoi laskea, kun toinen korona-aalto alkoi nostaa päätään.

– Korrelaatio on nähtävissä selvästi sairaalahoidossa olevien ihmisten määrän ja ihmisten liikenneaktiivisuuden välillä, Leskisenoja kertoo.

Liikenne- ja parkkimäärät ennustavat tulevaa

Koronan takia joukkoliikenteen käyttäminen on vähentynyt ja se on jonkin verran lisännyt yksityisautoilua. Mutta samaan aikaan etätyön lisääntyminen on vähentänyt liikkumisen tarvetta. Mikä on siis koronan aiheuttama kokonaisvaikutus liikenteeseen?

Suomen liikennemäärät ovat vähentyneet lokakuussa lähes kymmenen prosenttia vuotta aiemmasta, kuten Väyläviraston tilasto (siirryt toiseen palveluun) kertoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla seuraa myös liikennemäärien muutoksia ennustaessaan koko kansantalouden suuntaa. Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus pitää pysäköintimäärien hiipumista yhtenä merkkinä talouden suunnasta.

– Ensi sijassa tämä kertoo etätyön lisääntymisestä, mutta myös taloudellisen toimeliaisuuden vähentymisestä, hän sanoo.

Lehmukseen mukaan liikennemäärät ja esimerkiksi Google-haut ovat niin sanottua massadataa, joka antaa varsin luotettavaa tietoa talouden tulevasta suunnasta, kun tietoa yhdistetään muihin taloustilastoihin.

– Parkkimaksuista ei voi ennustaa kansantalouden kehitystä, mutta ne ovat yksi merkki kehityksen suunnasta.

Lue seuraavaksi