1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomalaisyhtiö ajaa jättimäistä tuulipuistohanketta tunturierämaahan Pohjois-Norjassa – Aslak Holmberg: "Se olisi maitten riisto"

Alkuperäiskansan edustaja pitää hanketta vihreänä kolonialismina, St1:n mukaan se sopii luonnon monimuotoisuudeltaan vähäiseen suurtunturiin.

tuulienergia
Aslak Holmbergin taustalla näkyy Rastigaisa-tunturi.
Taustalla kohoavan Rastigaisan maisemia lapsuudesta asti ihaillut utsjokelainen Aslak Holmberg pitää St1:n omistaman norjalaisyhtiön tuulivoimahanketta riistona. Vesa Toppari / Yle

Norjan ja Suomen saamelaiset käyvät taistelua kotiseudulleen suunniteltuja tuulivoimaloita vastaan. Tenonlaaksosta kohoavan Rastigaisan suurtunturialueelle tulisi enimmillään 267 tuulivoimalaa, jotka näkyisivät kauas Suomen puolelle asti. Hankkeen taustavoimana on suomalainen polttoaineyhtiö St1.

Monet alueen kunnat vastustavat erämaahan ja poronhoitoalueelle suunniteltua hanketta.

Utsjokelainen Aslak Holmberg on pienestä pojasta saakka ihaillut kotiseutunsa maisemaa hallitsevaa Rastigaisaa. Nyt tunturialue uhataan muuttaa satojen tuuliturbiinien teollisuusalueeksi.

Asia saa Holmbergin surulliseksi.

– Se olisi maitten riisto. Meidän kulttuurimaisemaa tärveltäisiin teollisen hankkeen alta. Rastigaisalla on monelle monenlaista merkitystä, sehän on ollut hyvin pitkään täällä pyhä tunturi, sanoo Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän yhteisen Saamelaisneuvoston Suomen osaston puheenjohtaja Aslak Holmberg.

Hän muistuttaa, että Rastigaisalla ja sen tunturialueella on merkitystä muillekin kuin poronhoitajille porojen elinalueena. Tunturin pyhä merkitys saamelaisille on kauan tunnettu muun muassa kirjallisuudessa.

Rastigaisa on suurempi seudun muita tuntureita ja huipulta näkee laajalti Norjan ja Suomen tunturimaita ja useita Jäämeren vuonoja. Tunturilta avautuu Sápmi, alkuperäiskansan Saamenmaa.

Vihreää kolonialismia

Norjassa saamelaiset syyttävät tuntureille levittäytyviä energiayhtiöitä ja niitä tukevaa valtiota vihreästä kolonialismista. Samoin ajattelee Suomen saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio.

– Tuulivoima on yleisesti sanottuna sopimaton saamelaisten kotiseutualueelle. Tämä on myös poronhoidolle erityisesti tarkoitettua aluetta, jolloin puhuttaisiin jo vihreästä kolonialismista eli että meidän yhteisömme ottaisi vastuun ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä, sanoo Niittyvuopio.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio.
Anni-Sofia Niittyvuopio pitää tuulivoimaa toivottuna, mutta katsoo ettei se sovellu saamelaisten kotiseutualueelle.Vesa Toppari / Yle

Niittyvuopio pitää tuulivoimaa toivottuna, mutta hänen mielestään sille pitää löytyä paikkoja jostain muualta.

Karigasniemellä asuva Niittyvuopio on poronhoitaja Paistunturin paliskunnassa, jonka naapuriin, Tenon toiselle puolelle, kiisteltyä tuulivoimaa suunnitellaan. Esillä on ollut myös voimalinjan vetäminen Suomeen, jos tuulivoimala toteutuu.

Suomen ympäristöministeriö on ilmoittanut Suomen haluavan selvittää Norjan kanssa tuulivoimahankkeen rajat ylittävät vaikutukset. Saamelaisten edustajan terveiset Suomen hallitukselle ovat selvät.

– Toivon erittäin paljon, että tässä otetaan huomioon YK:n alkuperäiskansojen julistus, jonka mukaan tällaisia hankkeita ei voida ilman yhteisön hyväksyntää edistää, sanoo Anni-Sofia Niittyvuopio.

St1: Haitat ympäristölle on minimoitu

Saamenkielisen pohjoista tarkoittavan nimen Davvi saanut hanke liittyy Suomeen rajan läheisen sijainnin lisäksi polttoaineyhtiö St1:n kautta. Se on pääosakas Grenselandet AS -yhtiössä, jonka suurhanke tuulivoimala on.

Hanke on suurin Pohjois-Norjan lukuisista tuulivoimahankkeista ja suurempi kuin yksikään Suomessa.

St1:n mukaan tuulivoimahankkeessa on kyse uusiutuvan energian kasvattamisesta Pohjoismaissa. Yhteiskuntasuhdejohtaja Mika Ahon mukaan tuulisähkö on keskeisessä osassa, kun pyritään kohti ilmastoneutraalisuutta.

Ahon mukaan Rastigaisan alue on valittu tuulisuuden vuoksi ja siksi, että se on luonnonlajistoltaan vähäinen.

– Siellähän on tuuliolosuhteet, jotka vastaavat merituulivoimaa ja lisäksi biodiversiteetti on kohtuullisen alhainen. Siellä ei ole juurikaan asutusta ja siten haitta ympäristölle on minimoitu. Toki visuaalisestihan voimalat ovat näkyviä, Aho sanoo.

Norjan luonnonsuojeluliiton mukaan yhtiön väite alueen vähälajisuudesta on virheellinen, koska alueen lajiston monimuotoisuutta on tutkittu vähän.

Luonnonsuojelujärjestöjen mukaan alue on Norjan toiseksi suurin erämaa-alue. Luontotyypiltään kivinen tunturiylänkö on Euroopan mantereella harvinainen.

Norjan yleisradioyhtiö NRK on seurannut hanketta useissa jutuissaan (siirryt toiseen palveluun).

Karttagrafiikka Rastigaisan tuulivoimala-alueen sijainnista.
Tuulivoimala-alue sijaitsee Rastigaisa-tunturin pohjoispuolella.Lasse Isokangas / Yle

Vaikutusalueen kuntien enemmistö vastustaa hanketta

Suurvoimalan ympäristövaikutukset koskisivat Norjassa kolmea kuntaa: Lebesbytä, Karasjokea ja Tanan kuntaa. Suomessa vaikutukset ulottuvat Utsjoen kuntaan.

Alunperin osan turbiineista piti tulla Tanan kunnan alueelle, mutta kunnan kielteisen kannan vuoksi voimayhtiö muutti suunnitelmaan niin, että rakenteet tulisivat Lebesbyn alueelle. St1:n Mika Ahon mukaan hankealue olisi pienentynyt tämän seurauksena 63 neliökilometriin. Norjan lupaviranomaisen verkkosivulla hankkeen kooksi ilmoitetaan 78 neliökilometriä.

Lebesbyn kunnanjohtajan Sigurd Kvammen Rafaelsenin mukaan kunta ei ole vielä päättänyt kannattaako vai vastustaako se hanketta. Rafaelsenin mukaan kunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti kestävän, uusiutuvan energian käyttöön.

Kunta päättää kannastaan, kun ympäristölupaa käsittelevä Norjan vesi- ja energiaviranomainen NVE pyytää lausuntoa asiasta.

Tanan ja Karasjoen kunnat vastustavat hanketta poronhoidolle ja muille saamelaiselinkeinoille aiheutuvien haittojen vuoksi. Merkittävä osa hankealueesta on Karasjoen kunnasta olevien porosaamelaisten poronhoitoaluetta, joka ei noudata kuntarajoja.

Myös Utsjoen kunnan kanta hankkeeseen on kielteinen. Kunta odottaa, että Suomi osallistuu ympäristöministeriön lupauksen mukaisesti rajat ylittävien vaikutusten arviointiin.

– Hanke ulottaa vaikutukset Suomen puolelle ja meille tärkeisiin arvoihin. Koko saamelaisyhteisölle molemmin puolin rajaa vaikutukset ovat kielteisiä, sanoo kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.
Utsjoen kunnanjohtajan Vuokko Tieva-Niittyvuopion mielestä Davvi-tuulivoimahankkeen vaikutukset ovat kielteisiä saamelaisyhteisöille niin Norjassa kuin Suomessakin.Vesa Toppari / Yle

Suomalaisyhtiö vähättelee laajaa vastustusta

Huolimatta molempien maiden alkuperäiskansaa edustavien saamelaiskäräjien, useiden saamelaisjärjestöjen, kuntien ja luonnonsuojelujärjestöjen kielteisestä kannasta St1:n yhteiskuntasuhdejohtaja Mika Aho kiistää, että tuulivoimahankkeen vastustus olisi laajaa.

– Siellä on, kuten tyypillisesti tämmöisissä hankkeissa, paikallisesti sekä vastustusta ja myös ihmisiä jotka puoltavat hanketta ja toisaalta ihmisiä joilla on neutraali suhtautuminen, sanoo St1:n yhteiskuntasuhdejohtaja Aho.

Yhtä lukuun ottamatta myös kaikki vaikutusalueen poronhoitopiirit vastustavat hanketta. Ahon mukaan yhtiö hakee sopua paikallisten kanssa.

– Olemme esimerkiksi yhden poronhoitoalueyhdistyksen tehneet jo sopimuksen siitä, millä tavalla ja minkälaisilla ehdoilla tuulivoimaa siellä rakennetaan, kuvailee Aho.

Kyseessä on Norjan puolella oleva poronhoitoalue 9, jonka kanssa voimayhtiö Grenselandet on tehnyt sopimuksen. St1:n mukaan sopimus on luottamuksellinen.

St1:n Ahon mukaan Grenselandet on myös tehnyt "yksipuoliset sitoumukset" korvauksista kahdella muulla poronhoitoalueella sijaitseville siidoille. Nämä poronhoitoalueet ovat useiden Norjan tiedotusvälineiden mukaan torjuneet nämä yhtiön korvaustarjoukset.

Arvostelijoiden mukaan salaisilla sopimuksilla ja rahatarjouksilla poronhoitajille hanketta ajava yritys hajottaa ja pyrkii hallitsemaan alkuperäiskansaa.

Tenojoki, taustalla kohoaa Rastigaisan tunturi Norjan puolella.
Saamelaisille pyhä Rastigaisa näkyy selvästi Suomen puolelle. Tenojokirannasta katsottuna tunturi nousee muita korkeampana luoteen suunnalla.Vesa Toppari / Yle

"Saamenmaa on antanut tarpeeksi maita sähköntuotantoon"

Sekä Norjan että Suomen saamelaiskäräjät vastustavat hanketta. Saamelaiskäräjät ovat molemmissa maissa vaaleilla valittuja EU:n ja Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, virallisia itsehallintoelimiä.

Saamelaiset perustelevat vastustusta sillä, että jättimäiset tuulivoimateollisuusalueet vaativat ja pilaavat paljon luonnontilaista aluetta, joka on poronhoidon ja muiden saamelaiselinkeinojen käytössä.

Sadat turbiinit, niiden vaatimat huoltotieverkostot ja voimalinjat vievät alueita poronhoidolta, pilaavat luonnonarvoja ja maisemia. Kaikki tämä vahingoittaa poronhoitoa ja muita saamelaisten luonnonvaraisia elinkeinoja ja kulttuuriperintöä.

Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtajan Aili Keskitalon mukaan alue on tärkeä sekä porotaloudelle että paikallisille ihmisille ja sen lisäksi Rastigaisa on pyhä tunturi. Raja on tullut vastaan eikä tuulivoimaloita haluta saamelaisten alueille.

– Mielestämme Saamenmaa on antanut tarpeeksi maita sähköntuotantoon, meillä ei ole enää maita mitä antaa, sanoo Aili Keskitalo.

Norjassa ja Ruotsissa on suuria vesivoimaloita, joiden vaatima säännöstely patoineen ja tekojärvineen on muuttanut ja pilannut saamelaisalueen luonnontilaisia vesistöjä. Pohjois-Norjan Alta-joen vesivoimaa vastaan saamelaiset kävivät 1980-luvun alussa katkeran taistelun, jonka he hävisivät.

Suomessa valtiollisen Kemijoki Oy:n Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat tuhonneet laajasti Lapin paliskunnan poronhoitoaluetta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin kello 23 saakka.

18.11.2020 klo 15.38 Lisäys: Mika Ahon mukaan hankealue olisi pienentynyt 63 neliökilometriin.

Lue myös: Jättimäisten tuulimyllyjen saama ärhäkkä vastustus Tornionlaaksossa kertoo, mistä pohjimmiltaan on kyse: kodista, rauhasta ja maisemasta – ei vain rahasta

Lue seuraavaksi