1. yle.fi
  2. Uutiset

Pakolaistaustaisten nuorten kokemukset kertovat karua kieltä – edes hyvä suomen kieli ei auta työnhaussa: "Ahaa, sinä puhutkin suomea"

Tampereen yliopiston tutkijat selvittivät raportissa, millaisia kokemuksia nuorilla aikuisilla on koulutuksesta ja työstä.

nuoret
suomen kielen oppitunnilla käytetään kuvakortteja
Pakolaisina Suomeen tulleiden nuorten aikuisten on vaikea löytää töitä, vaikka olisi kielitaitoa. Kuvituskuva suomen kielen oppitunnilta, jossa hyödynnetään kuvakortteja.Pyry Sarkiola / Yle

Pakolaistaustaiset nuoret kohtaavat Suomessa epäluuloja, syrjintää, ulossulkemista, kiusaamista, rasismia ja väkivallan uhkaa. Edes hyvä kielitaito tai halu opiskella eivät läheskään aina auta.

Tämä selviää Tampereen yliopiston laajasta selvityksestä, joka kartoitti pakolaistaustaisten nuorten aikuisten kokemuksia. Elämäntarinoista piirtyy tutkijoiden mukaan karu kuva suomalaisesta yhteiskunnasta.

– Suomeen tultuaan XX olisi halunnut lukioon, mutta hänelle ei annettu mahdollisuutta, suorastaan määrättiin hakemaan kone- ja metallialalle. Siinä meni hänen oman tuntemuksensa mukaan elämästä 3 vuotta hukkaan. Pyrki sähköalalle neljä kertaa, neljännellä kerralla pääsi haastatteluun. Haastattelija oli ryhtynyt puhumaan hänelle kirjasuomea (oletti, ettei XX osaa). Kun XX vastasi suomeksi, haastattelija oli heti ojentanut kätensä ja sanonut tervetuloa, raportissa kerrotaan tavallisesta tarinasta.

Havainnot nousevat esiin ALL-YOUTH-hankkeen tuoreesta julkaisusta (siirryt toiseen palveluun). Tutkimukset on toteutettu Tampereen yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2018 ja 2019. Julkaisu koostuu kahdeksasta artikkelista, tutkimusyhteistyö on tehty nuorten kanssa monella eri menetelmällä.

Nuoret olivat huomanneet, että työnantajat suhtautuvat usein epäluuloisesti vieraskielisiin nimiin. Eräs vertaishaastatteluissa mukana ollut nuori mies kertoo työnantajan ihmetelleen ääneen hänen soittaessaan työhakemuksensa perään, että ”ahaa, sinä puhutkin suomea”. Nuori oli kokenut tilanteen hyvin kiusalliseksi.

Kymmeniin hakemuksiin ei vastausta

Tutkimusraportin julkaisuun ovat toimittaneet tutkijatohtori Tiina Rättilä ja professori Päivi Honkatukia Tampereen yliopistosta.

Pakolaistaustaiset nuoret unelmoivat raportin mukaan tavallisista asioista, opiskelu- ja työpaikasta, omasta perheestä ja suomalaisista ystävistä. Raportin artikkeleista ilmenee, kuinka tärkeää pakolaistaustaisille nuorille on tulla hyväksytyksi suomalaisten joukkoon. Siksi he kokevat välttämättömäksi päästä mukaan työelämään ansaitsemaan itse oma toimeentulonsa.

Työpaikan saaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Suomessa korostetaan paljon erityisesti kielitaidon merkitystä, mutta nuorten kokemus on, että edes hyvä suomen kielen taito ei takaa opiskelemaan ja töihin pääsyä. Silti he ovat sitä mieltä, että maahanmuuttotaustaisten nuorten on jaksettava tehdä muita kovemmin töitä koulutus- ja työpaikan saamiseksi, jos he haluavat tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

– Tärkeää on kieli, ammatti ja asenne, jos nuorelta ei löydy niitä, on vaikeaa saada töitä, yksi tutkimukseen osallistunut nuori kiteytti.

Tutkijoiden mukaan tämä vastaa Suomessa vallitsevaa työmarkkinakansalaisuuden ideaalia ja sen eetosta yksin pärjäämisestä.

Tämä peittää alleen kuitenkin syrjinnän. Maahanmuuttotaustaisen väestön työttömyysaste on huomattavasti suurempi kuin muun väestön. Monet tutkimukseen osallistuneet nuoret miehet kertoivat lähettäneensä jopa kymmeniä hakemuksia mutta saaneensa niihin vain harvoin vastauksia.

– Miksi työnantajat eivät vastaa, vaikka hakemukset olisi tehty huolella? he kyselivät usein.

Nuoret myös kyseenalaistivat, tarvitaanko joka työssä täydellistä suomen kieltä.

Nuoret mukana tutkimuksen teossa

Raportin artikkeleissa jaetaan pakolaistaustaisten nuorten elämäntarinoita ja kokemuksia sellaisina, kuin he ovat olleet valmiita niitä kertomaan. Tutkijat ovat ottaneet nuoret mukaan tutkimuksen tekemiseen alusta saakka mahdollisimman tasavertaisina kumppaneina. Nuoret ovat muun muassa tehneet vertaishaastatteluja ja analysoineet aineistoa yhdessä tutkijoiden kanssa.

Pakolaistaustaisten nuorten lähtökohdat elämässä ovat usein hauraammat kuin muilla nuorilla. Useimpien taustalla on traumaattisia kokemuksia sodista ja turvattomasta elämästä. Ilman perheitään maahan tulleet lapset ja nuoret kärsivät yleisesti mielenterveyden ongelmista. Pakolaistaustaiset nuoret jäävät myös muita useammin ilman opiskelu- ja työpaikkaa.

Tutkimuksissa on niin ikään kokeiltu valokuvauksen, tarinateatterin ja dokumenttielokuvan kaltaisia menetelmiä.

Raportin tuloksia on luettavissa useilla kielillä, audioina ja videoina.

Lue seuraavaksi