1. yle.fi
  2. Uutiset

"Lastensuojelu on parhaita asioita, mitä minulle on tapahtunut", sanoo Elisa, 16 – Turussa kuntoutetaan nyt koko perhettä samassa pihapiirissä

Lastensuojelu kaipaa uusia keinoja, jotta huostaanottoja voidaan purkaa useammin. Apua haetaan myös koulutetusta vertaistuesta.

Lastensuojelu
16-vuotias Elisa (nimi muutettu) on laitossijoituksessa Turussa, perhekuntoutuskeskus Lausteella.
– Pitää olla omaa motivaatiota, jos haluaa parantaa jotain elämässään, varsinkin lastensuojelussa ja laitoksissa. Näin toteaa Elisa (nimi muutettu), joka päätyi ensimmäisen kerran sijaishuoltoon 12-vuotiaana.Päivi Leppänen / Yle

Turku16-vuotias Elisa päätyi ensimmäisen kerran lastensuojelun asiakkaaksi 12-vuotiaana.

– Jouduin laitokseen, kun hatkailin kotoa. Lähdin siis sieltä ilman lupaa. Koulu meni tosi huonosti, käytin myös päihteitä.

Elisan kaltaisia kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli Suomessa viimeisimmän eli vuoden 2019 tilaston mukaan (siirryt toiseen palveluun) kaikkiaan 18 928. Se on enemmän kuin koskaan ennen. Tällä vuosituhannella sijaishuollon tarve on kasvanut erityisesti teini-ikäisillä (siirryt toiseen palveluun).

Kun Elisan karkailu jatkui myös lyhytaikaisessa sijoituksessa, hän päätyi pitkäaikaiseen. Elisan nimi on muutettu, sillä Yle haluaa suojata tytön ja hänen perheensä yksityisyyden.

Aluksi Elisa käytti alkoholia ja tupakkaa, mutta siirtyi myöhemmin huumeisiin. Hänen perheessään ei ole ollut päihdeongelmaa.

Nyt Elisa on ollut kaksi ja puoli kuukautta Perhekuntoutuskeskus Lausteen EHOlla eli erityisessä huolenpidossa (siirryt toiseen palveluun). EHO koskee sellaisia 12 vuotta täyttäneitä nuoria, joiden toiminta vaarantaa heidän henkeään, terveyttään tai kehitystään erityisen vakavasti.

– En todellakaan toivo, että en olisi ikinä joutunut laitokseen. Olen tämmöinen, mikä olen ja tarvitsen apua. Lastensuojelu on parhaita asioita, mitä minulle on tapahtunut, Elisa sanoo.

Huostaanottoja puretaan vain harvoin

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kustannukset ovat kaksinkertaistuneet (siirryt toiseen palveluun)vuodesta 2006.

Lastensuojelun palveluilla ei kuitenkaan saada riittävästi aikaan. Kun toimet eivät vaikuta, tilannetta paikataan uusilla palveluilla. Tuloksena saadaan entistä pirstaloituneempi palvelukenttä.

Turkulaisen Perhekuntoutuskeskus Lausteen kehitysjohtaja Jussi Ketonen oli sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä pohtimassa, miten vaativaa sijaishuoltoa pitäisi uudistaa.

– Tilastot kertovat karua kieltä, miten sijaishuollon kuntoutus onnistuu tehtävässään, Ketonen toteaa.

Huostaanottoja puretaan vain harvoin (siirryt toiseen palveluun). Yleisimmin näin käy 16–17-vuotiaiden ikäluokassa, mutta siinäkin vain yhdeksän prosenttia huostaanotoista päättyi. 3–12-vuotiaiden huostaanotoista lakkautettiin vain kolme prosenttia.

Luvut ovat karmaisevia, kun muistaa, että lastensuojelun lakiperusteinen tehtävä on työskennellä sen eteen, että lapset voivat palata kotiin ja perheet yhdistyä.

Kehitysjohtaja Jussi Ketonen, Perhekuntoutuskeskus Lauste
Lastensuojelun järjestelmää vaivaa kehitysjohtaja Jussi Ketosen mielestä pirstaleisuus. Päivi Leppänen / Yle

Nyt Perhekuntoutuskeskus Lausteella ratkotaan ongelmaa uudenlaisella perheenyhdistämispalvelulla.

– Vaikka lapsi tarvitseekin sijaishuoltoa, myös perhe voi tulla samaan pihapiiriin asumaan ja saamaan tarvitsemaansa tukea. Lapsi ei joudu etäälle perheestään, kuten sijoituksissa usein käy, Jussi Ketonen kertoo.

Vanhemmat asuvat siis perheasunnossa, ja lapsi asuu sijaishuollon yksikössä. Lapsi ja perhe tuodaan päivittäin yhteen. Motivaatio syntyy siitä, että käytännönläheiset tavoitteet luodaan yhdessä.

Joillekin voi olla hyvä alku, että lapsi kykenee syömään yhteisen lounaan perheensä kanssa. Toisille taas kuntoutus voi olla alusta asti systemaattisempaa työskentelyä. Jokainen perhe kohdataan yksilöllisesti.

Uuteen Lausteen palveluyksikköön voidaan ottaa kerralla kahdeksan perhettä. Uusi palvelu sai toimiluvan vajaa kuukausi sitten, ja ensimmäiset perheet ovat saapuneet.

Perhekuntoutuskeskes Lausteen sisäpihaa
Vasemmalla näkyy Perhekuntoutuskeskus Lausteen perheasuntoja ja oikealla sijaishuollon yksikkö. Lapsi voi siis osallistua perheensä kanssa kuntoutukseen päivittäin.Ian Granström / Perhekuntoutuskeskus Lauste

Sanat löytyvät vähitellen perhepöydässäkin

Perhekuntoutuskeskus Lauste on Elisan neljäs sijoituspaikka. Mistä hän haaveilee?

– Että pääsisin lukioon ja mahdollisesti ulkomaille opiskelemaan. Kun saavuin Lausteelle, sanoin heti, että en todellakaan tee mitään koulua, hän hymähtää muistikuvalle.

Elisa kiittelee, miten hän saa “ihan sikana” tukea. Lausteen EHOlla hänellä on lähes joka päivä yksilötyötä, jossa käydään läpi hänen tavoitteitaan. Lisäksi on päihdetyötä ja mahdollisimman tiivistä perhetyötä.

Perhetyössä Elisa on oppinut puhumaan asioistaan äitinsäkin kanssa.

– Ohjaajille pystyy puhumaan enemmän, kun he ovat ammattilaisia. Kuitenkin heillä on tunteet, ja he ymmärtävät asioita.

Elisa kokee, että ohjaajat ovat auttaneet löytämään oikeat sanat myös perhepöydän ympärillä.

"Olen vierelläkulkija, joka on kokenut samansuuntaisia asioita"

Perhekuntoutuskeskus Lausteella on käynnistetty myös kokemuskumppanikoulutus. Kumppanit tulevat vanhempien vertaistueksi, kun sijoitetun lapsen ja hänen perheensä asioita ratkotaan. Heillä on kaikilla omaa historiaa lastensuojelun asiakkuudesta.

Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeen (siirryt toiseen palveluun) ensimmäiset 17 kokemuskumppania valmistuu tammikuussa. Yksi heistä on turkulainen Pia Köpsi.

– Oma perheeni päätyi lastensuojelun asiakkaaksi noin 15 vuotta sitten, kun olin lääkekoukussa. Terveydenhuolto teki minusta lastensuojeluilmoituksen.

Köpsi muistaa hyvin tunteen, että häntä ei kuultu, vaikka hänelläkin olisi ollut sanottavaa. Asioita ei hänen mielestään ratkottu yhteistyössä.

– Se oli pelottavaa. Viedäänkö minulta lapset? Mihin he päätyvät? Saammeko me apua? Se oli fyysinen ja henkinen hätätila.

Huostaanotto.
Kokemuskumppaniksi kouluttautuva Pia Köpsi on koonnut listaa, miten suuri määrä viranomaisia ja ammattilaisia on lastensuojelussa hoitanut hänenkin perheensä asioita aikanaan. Päivi Leppänen / Yle

Kokemuskumppanina Köpsi uskoo olevansa tulkki viranomaisen ja vanhemman välillä. Hän voi sanoittaa sitä, mitä vanhempi ei välttämättä kykene tai uskalla sanoa viranomaiselle.

– Olen vierelläkulkija, joka on kokenut samansuuntaisia asioita. Toivon paikoin kivikkoisenkin tieni kautta tuovani hyötyä vanhemmille, jotta he saavat kohdennetumpaa palvelua.

Lausteelle on kokemuskumppanuuteen otettu mallia New Yorkista, jossa tulokset ovat olleet rohkaisevia.

– New Yorkissa on havaittu, että perheet, jotka ovat osallistuneet vertaistoimintaan, yhdistyvät neljä kertaa todennäköisemmin kuin perheet, jotka eivät ole olleet vastaavassa mukana, Jussi Ketonen kertoo tutkimustietoa.

Vertaistukea on lastensuojelun asiakkaille tarjottu Suomessa ennenkin, mutta ei näin systemaattisesti. Mittava koulutus perehdyttää lastensuojelujuridiikkaan ja palvelujärjestelmiin. Kokemuskumppanit otetaan uudella tavalla mukaan työhön asiakkaiden ja ammattilaisten rinnalle.

Ketonen antaa kokemuskumppaneille arvoa senkin vuoksi, että yhden lastensuojeluperheen elämässä saattaa olla kymmeniä eri toimijoita, joiden työ ei asiakkaan näkökulmasta rakennu millään tavalla mielekkääksi kokonaisuudeksi.

Hatkariski pienenee

Elisan perhe ei ole yksi niistä, jotka nyt ovat saapuneet tai saapumassa Lausteen uuden perheiden jälleenyhdistämispalvelun vastarakennettuihin rivitaloasuntoihin. Hänen on silti helppo uskoa, että perheen asuminen ihan lähellä auttaa, kun lapsi tarvitsee sijaishuoltoa.

– Se vähentää hatkariskiäkin paljon. Useimmat nuoret, jotka lähtevät ilman lupaa laitoksesta, haluavat vain kotiin. Olen kuullut monilta kavereilta, että he haluavat nähdä äidin tai isän.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella perjantaihin 20.11. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Asiantuntija kritisoi lastensuojelua: Huostaanottoja tehdään, koska muuta apua nuorille ei ole tarjolla

Tutkimus: Lastensuojelu tekee arvioita lapsen tilanteesta vaihtelevin tavoin – päihteitä tai köyhyyttä ei aina huomioida

Suomessa elää yhä enemmän lapsia, jotka on saatava pian turvaan kotoaan – kiireellinen sijoitus kertoo lapsen olevan välittömässä vaarassa

Huostasssa-audiosarja

Lue seuraavaksi