1. yle.fi
  2. Uutiset

Laajoja mielenosoituksia, poliisi suojelemassa poliitikkoja – Mikkelin koulukapina 1984 johti Suomen Lukiolaisten Liiton perustamiseen

Vuoden 1984 marraskuussa yhden mikkeliläisen lukion lakkauttaminen kuumensi tunteet tavalla, jollaista ei ole sittemmin nähty.

historia
Koululaiset osoittivat mieltään marraskuussa 1984 Mikkelin torilla Kalevankankaan koulun lakkauttamista vastustaen
Koululaiset osoittivat mieltään marraskuussa 1984 Mikkelin torilla Kalevankankaan koulun lakkauttamista vastustaenYle
Koivikko kokosi Mikkelin torille parituhatta mielenosoittajaa. Juuso Kääriäinen haastattelee.

"Tässä ei ole mistään muusta kysymys, kuin että poliitikot haluaa lisää maata tänne Mikkelin kaupunkiin. Nämä maan rahat pitää maksaa meillä, mutta me ei suostuta siihen!"

Näin raikuivat protestoijan suusta sanat Mikkelin torilla marraskuussa 1984, kun paikallisen Kalevankankaan lukion lakkauttamishanke kuumensi koululaisten tunteet. Yli kaksituhatta koululaista oli asettautunut yhteislakkoon Mikkelissä. He olivat saapuneet kaupungintalon eteen protestoimaan koulun lakkauttamissuuntelmia vastaan.

Tapaus on poikkeuksellinen ajateltaessa Suomen historiaa. Suomessa on lakkautettu vuosikymmenten aikana satoja lukioita, mutta tiettävästi koskaan ei koulun lakkauttamisuhasta ole syntynyt samanlaista reaktiota kuin tuolloin.

Mikkeliläinen Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen ja Kaakkois-Suomen (Xamk) ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja, kouluneuvos Jyrki Koivikko muistaa koulukapinan hyvin. Hän kävi tuolloin Kalevankankaan lukiota, ja oli oppilaiden äänitorvi.

– Meillä oli lukiossa aktiivinen oppilaskunnan johtaja Päivikki Jäppinen. Hän on merkittävä tässä prosessissa. Hän kutsui minut organisoimaan ja taistelemaan silloisen Kalevankankaan lukion puolesta, ja innostuin asiasta, Koivikko muistelee.

Maalaiskuntaan haluttiin oma lukio

Mikkelin koulukapinassa yhdistyi kaksi tapahtumaketjua. Toinen niistä koskee kapinaa silloisen Kalevankankaan lukion lakkauttamisesta, toinen Suomen Lukiolaisten Liiton syntytarinaa.

Kalevankankaan lukion lakkauttamisen taustalla oli Mikkelin maalaiskunnan ja Mikkelin kaupungin sopima osakuntaliitossopimus. Asiaa valmisteli Koivikon mukaan silloinen Mikkelin kaupunginjohtaja Eero Raunio ja maalaiskunnan puolelta kunnanjohtaja Juhani Alanen.

– Heidän ja muutaman muun aika pienen porukan osakuntaliitossopimuksen neuvottelutulokseen liittyi se, että Kalevankankaan lukio olisi siirretty osaksi Rantakylän koulua. Maalaiskunta olisi saanut näin ensimmäisen lukion, Koivikko muistelee.

Äläkkä nousi, kun selvisi, että Mikkelin neljästä lukiosta juuri Kalevankankaan lukio saatettaisiin lakkauttaa. Jyrki Koivikko ei osaa arvioida, miksi juuri Kalevankangas oli valittu lakkautuskohteeksi.

– Tästä ei ole dokumentteja. Ehkäpä se oli alueen lukioista vähiten vaikea lakkautettava. Kalevankankaan lukio oli Mikkelin neljästä lukiosta kaikista nuorin.

Lukiolaisten mielestä yhtään lukiota ei olisi tullut lakkauttaa. Helsingin Sanomat kuvailee marraskuun 29. päivänä 1984 julkaistussa artikkelissa, kuinka lukiolaiset pelkäsivät lakkautussuunnitelmien "huonontavan lukioiden kokonaistarjontaa". Kaavaillusta Rantakylän lukiosta koululaiset maalasivat lehdessä uhkakuvaa "kaatopaikkalukiona".

18-vuotias Jyrki Koivikko puhumassa nuorille Mikkelin torilla marraskuussa 1984 Kalevankankaan koulun lakkauttamista vastaan.
18-vuotias Jyrki Koivikko puhumassa nuorille Mikkelin torilla marraskuussa 1984 Kalevankankaan koulun lakkauttamista vastaan.Yle

Kaikki läänin lukiot houkuteltiin osoittamaan mieltä

Lakkautussuunnitelmien muuttuessa yhä todennäköisemmäksi Jäppinen eikä Koivikko jääneet neuvottomaksi. Koivikon ryhyti järjestämään tukilakkoa sekä näiden yhteyteen tiedotustilaisuuksia mediaa varten. Valmisteluihin upposi rutosti aikaa.

– Jälkikäteen ajatellen, ei ollut internetiä, sähköpostia tai matkapuhelimia. Oli vain kirjepostit ja lankapuhelimet.

– Soiteltiin ja sovittiin tapaamisia. Kerättiin kolehtia, että pienet kahden hengen ryhmät voivat kiertää silloisen Mikkelin läänin ja kertoa tilanteesta sekä varmistaa, että kaikki läänin lukiot ovat tukilakossa mukana. Käsittämättömällä tavalla ponnistus onnistui.

Koivikon mukaan tukilakot kestivät kolme päivää, joista yhtenä päivänä mukaan osallistui liki kaikki Mikkelin läänin lukiot sekä yläasteet. Keskiviikkona 28.11.1984 Mikkelin torilla järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui parituhatta ihmistä.

Mikkelin Kalevankankaan lukion pelastamiseksi lähetetty delegaatio Kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Ahon luona.
Mikkelin Kalevankankaan lukion pelastamiseksi lähetetty delegaatio Kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Ahon luona.Yle

Delegaatio Kouluhallituksen puheille

Samaan aikaan kun Koivikko järjesti mielenosoituksia, pyrittiin päätöksentekoon vaikuttamaan myös muita reittejä pitkin.

Jäppisen johdolla kaikista Mikkelin lukioista koottiin kaksi henkilöä delegaatiota varten. Kokoonpano muodostui Mikkelin Lyseon lukion Anne Nissisestä ja Marko Tenkasesta, Kalevankankaan lukion Päivikki Jäppisestä ja Riikka Jokiahosta, Yhteiskoulun lukion Lauri Friarista ja Turkka Mannisesta sekä Urheilupuiston lukion Veikko Punkasta ja Marjukka Bruunista.

Kahdeksan nuoren delegaatio sopi kolmen vuorokauden varoitusajalla audienssin silloisen Kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Ahon luokse Helsinkiin. Helsingin Sanomien uutisten perusteella Aho ei lupautunut asettumaan kiistassa yhdenkään osapuolen taakse. Tapaaminen herätti nuorissa silti toivon. Kiista koulun lakkauttamisesta polki kaupungissa nuorten näkökulmasta paikallaan ja nyt tapaus sai huomiota.

Koivikko myöntää ihmetelleensä myöhemmin, kuinka ylipäänsä oli mahdollista saada audienssi lyhyellä varoitusajalla Ahon luokse.

– Sitä ehkä selitti se, että Aho oli taustaltaan sosialidemokraatti ja Teiniliiton puolestapuhuja. Vuonna 1984 Mikkelin kaupunginvaltuuston jäsenenä istui vielä Erkki Liikanen, joka oli silloin SDP:n puoluesihteeri. Me nuoret emme ehkä tajunneet, että kulisseissa saimme hyvin vaikutusvaltaista apua tämän asian edistämiseen, Koivikko pohtii.

Muitakin vaikutuskeinoja keksittiin. Myöhemmin joulukuussa pidettävään valtuuston kokoukseen kerättiin ja toimitettiin noin kymmenen tuhannen eri puolella Suomea opiskelevan lukiolaisen allekirjoittama adressi lakkauttamista vastaan.

Mikkelin kaupunginvaltuusto sai ratkaistavakseen joulukuussa 1984 Kalevankankaan kohtalon.
Mikkelin kaupunginvaltuusto sai ratkaistavakseen joulukuussa 1984 Kalevankankaan kohtalon.Yle

Paine kasvoi

Protestien laajuus saattoi tulla myös päättäjille yllätyksenä.

Joulukuun valtuuston kokouksen turvatoimet olivat laajuudeltaan ennennäkemättömät. Esimerkiksi Mika Mölsä otsikoi Iltalehdessä joulukuun 18. päivä 1984 julkaistun juttunsa seuraavasti: ”Lukion lakkauttamishanke kuumensi tunteet. Poliisi suojasi Mikkelin kaupungintalon.”

Helsingin Sanomat puolestaan kertoi saman päivän uutisissaan, kuinka torilla oli osoittanut mieltään tuhatkunta lukiolaista. Musiikin ja palopuheiden lisäksi luovutettiin lehden mukaan lukiolaisten adressi, jossa vaadittiin kaupungin lukioiden säilyttämistä. Lehden mukaan nuoret ”piirittivät ketjuna kaupungintaloa ja toistelivat iskulauseitaan”.

Marraskuun mielenosoituksista lähti leviämään myös villejä huhuja. Huhujen mukaan joukko koululaisia olisi muun muassa tunkeutunut mielenosoitusten yhteydessä kaupungintaloon sisälle ja kiinnittänyt kaupungintalon parvekkeelle merirosvolipun.

Koivikon mukaan tämä ei pidä paikkansa vaikka merirosvolippuja mielenosoituksissa nähtiinkin.

– Sen verran vakavasti poliisilaitos otti kuitenkin huhut, että valtuusto kokoontui lukittujen ovien taakse vahvan poliisivartion tukemana. Sisällä oli siviilipukuisia poliiseja ja ulkona oli sisäänkäyntien edessä virkapukuisia poliiseja varmistaen, että tuhatpäinen nuoriso pysyy alueella, johon mielenosoitus oli osoitettu.

Valtuusto päätyi lopulta vastustamaan lukion lakkauttamista Mikkelissä. Kalevankankaan lukio sai säilyä.

– Kaupunginvaltuuston kokouksessa enemmistö pyörsi päätöksen ja se aiheutti hetkellisesti aika vahvaa mielipahaa Mikkelin kaupungin ja silloisen maalaiskunnan välille. Molemmat kuntajohtajat antoivat ymmärtää, että perästä kuuluu, Koivikko muistelee.

– Me olimme noiden tapahtumien jälkeen yhtä perhettä koululla. Siitä on jäänyt todella vahvat muistot.

Mielenosoitus Mikkelin keskustassa Kalevankankaan koulusta. Kuvassa nuori Jyrki Koivikko ja silloisen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pirjo Rusanen.
Mielenosoitus Mikkelin keskustassa Kalevankankaan koulusta. Kuvassa nuori Jyrki Koivikko ja silloisen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pirjo Rusanen.Yle

Kapina vakuutti perustamaan uuden liiton

Mikkelin koulukapina herätti kiinnostusta myös muualla Suomessa. Pääkaupunkiseudun lukiolaiset olivat pohtineet jo ennen Mikkelin kapinaa, kuinka lukiolaisten edunvalvontaa voisi parantaa.

Suomen Lukiolaisten Liiton 25-vuotishistoriikin mukaan poliittisissa ja taloudellisessa paineissa rämpinyt Teiniliitto eikä vuonna 1978 perustettu Koululais- ja Keskiasteen Opiskelijajärjestöjen Keskusliitto KKL:n kyenneet ajamaan lukiolaisten asiaa. Teiniliitto oli valmiiksi huonossa maineessa ja se lakkautettiin vuonna 1983. KKL:n asioita taas kirjan perusteella ajoivat ihmiset, joilla ei ollut lukiolaistaustaa.

Historiikin mukaan KKL järjesti vuonna 1984 kahdet valtakunnalliset oppilaskuntapäivät, joissa pohdittiin uuden liiton perustamista. Esitykset kaatuivat kuitenkin historiikin mukaan KKL:n jäsenistön vastustukseen.

Mikkelin kapinan ylittäessä valtakunnan uutiskynnyksen tarjoutui liiton perustamiselle esimerkkitapaus, jonka turvin oli helppoa lähteä rakentamaan valtakunnallista liittoa. Kapinaa käytettiin esimerkkinä osoittamaan, että kukaan ei kykene valvomaan lukiolaisten etuja yhtä hyvin kuin lukiolaiset itse.

– Silloin oli Ressun ja Norssin huippulukioiden nuoria opiskelijoita, jotka olivat rekisteröineet meidän tapahtumamme. He kertoivat, kuinka heillä on ollut pitkän aikaa mielessä perustaa Suomen Lukiolaisten Liitto. He haluaisivat pitää perustamiskokouksen Mikkelissä kunnianosoituksena aktiivisuutta ja voimanponnistusta kohtaan, jota mikkeliläiset osoittivat tässä tapauksessa, Koivikko muistelee.

Lukiolaisten oppilaskuntapäivillä Mikkelissä perustettiin koululaisten uusi etujärjestö Suomen Lukiolaisten Liitto. Kuva silloisesta Kalevankankaan lukion liikuntasalista.
Lukiolaisten oppilaskuntapäivillä Mikkelissä perustettiin koululaisten uusi etujärjestö Suomen Lukiolaisten Liitto. Kuva silloisesta Kalevankankaan lukion liikuntasalista.Yle

Perustamiskokous Kalevankankaan koulun tiloissa

Perustamiskokous tapahtui 13.4.1985. Liitto perustettiin symbolisesti Kalevankankaan lukion tiloissa lukiolaisten oppilaskuntapäivillä.

Tuolloin ensimmäiseksi liiton puheenjohtajaksi äänestettiin koulukapinankin järjestämiseen osallistunut Päivikki Jäppinen.

Jyrki Koivikko taas peri Jäppiseltä Kalevankankaan oppilaskunnan puheenjohtajan tittelin. Perustamistilaisuudessa juhlapuheessaan Koivikko esitti laajempaa pakollisten kielten valintamahdollisuutta Itä-Suomeen.

Järjestön linjaksi puolestaan päätettiin, että se pidättäytyy puoluepolitiikasta ja liittoon voisi kuulua vain henkilöjäseniä. Myös ylioppilastutkintolautakuntaan haluttiin lukiolaisten edustus.

– Se varmasti oli kauaskantoista viisautta, että Suomen lukiolaisten liitto syntyi ja on edelleen puoluepoliittisesti sitoutumaton. Se on voimavara ja on mahdollistanut kasvun niin suureksi toimijaksi kuin mitä se tänä päivänä on, Koivikko pohtii.

Hän myöntää ymmärtäneensä vasta jälkikäteen, kuinka merkittävästä asiasta liiton perustamisessa oli kyse.

Kalevankankaan lukio jatkoi toimintaansa vielä noin vuosikymmenen ajan. Tämän jälkeen rakennuksessa toimivat Kalevankankaan ylä- ja ala-aste. Silloista koulurakennusta ei enää ole, ja Kalevankankaan yhtenäiskoulu toimii uudessa osoitteessa.

Koivikolle kapina osoitti sen, että asioihin voi todella vaikuttaa. Tapahtumia hän muistelee silti jälkiviisaana.

– Nyt 30 vuotta ja päälle myöhemmin pohdin, että jos lukio olisi tullut Rantakylään, niin se olisi ollut vähintäänkin yhtä hyvä kuin kaupungin muut lukiot. Nythän siellä on upouusi Rantakylän yhtenäiskoulu, Koivikko tuumaa.

Tämän lukion lakkauttamisuhasta kapina sai alkunsa. Kuva Mikkelin Kalevankankaan lukiosta vuodelta 1984. Koulurakennus purettiin vuonna 2013.
Tämän lukion lakkauttamisuhasta kapina sai alkunsa. Kuva Mikkelin Kalevankankaan lukiosta vuodelta 1984. Koulurakennus purettiin vuonna 2013.Yle

Artikkeli perustuu Jyrki Koivikon ja Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukosken haastatteluihin.

Apuna on käytetty myös Yleisradion omien juttujen lisäksi lähteenä seuraavia artikkeleita:

"Yli kaksituhatta koululaista oli lakossa Mikkelissä” (HS 29.11.1984), "Lukiolaisten lähetystö kouluhallituksen pääjohtajan luona: ’Me oppilaat emme hyväksy, että kouluolot huononevat’ "(HS 29.11.1984) ja "Valtuusto vastusti lukion lakkauttamista Mikkelissä" (HS 18.12.1984)

"Lukion lakkauttamishanke kuumensi tunteet - Poliisi suojasi Mikkelin kaupungintalon" (Iltalehti 18.12.1984).

Jutun lähdemateriaalina on käytetty myös Venla Pöyliön toimittamaa historiikkia 'Lukiolaiset lukiolaisten asialla: Suomen lukiolaisten liitto 25 vuotta' (Suomen Lukiolaisten Liitto, 2010).

Korjaus 19.11.2020 kello 14:01 Eero Aarnion nimi korjattu Eero Raunioksi.

Koivikko kokosi Mikkelin torille parituhatta mielenosoittajaa. Juuso Kääriäinen haastattelee.
Lue seuraavaksi