1. yle.fi
  2. Uutiset

Sini Hölttä synnyttää maaliskuussa, mutta ei tiedä, missä: "Turvaton fiilis" – Kemin synnärin poikkeuslupa on voimassa enää kuusi viikkoa

Päätöstä siitä, voivatko synnytykset jatkua Länsi-Pohjan keskussairaalassa ei ole ministeriöstä saatu, vaikka hakemus on jätetty liki vuosi sitten.

synnytys
Sini Hölttä sylissään Miko-poika.
Höltän perheen esikoinen, 3-vuotias Miko, tutkii Sini-äidin sylissä, sopisivatko pienenpienet vauvanvaatteet vielä hänelle itselleen, mutta toteaa, että miniasut kuuluvat maaliskuussa syntyvälle sisarukselle.Juuso Stoor / Yle

Kemiläiset Sini ja Mikko Hölttä odottavat toista lastaan ja 3-vuotias Miko pikkusisarustaan. Vauvan on määrä syntyä maaliskuussa, mutta vielä ei tiedetä, mihin päin Pohjois-Suomea tulokasta lähdetään synnyttämään.

Samassa epätietoisuudessa elävät alueella kaikki odottavat perheet, joiden vauvat syntyvät vuodenvaihteen jälkeen.

– Jännittää. Tai enemmänkin tuo turvattomuuden tunnetta. Kun Mikonkin syntymän jälkeen oltiin viikko tuossa Länskässä, niin tuntuisi hurjalta, että pitäisi lähteä Ouluun tai Rovaniemelle. Jäisi siinä aika yksin, semmoinen turvaton fiilis on, Sini Hölttä sanoo.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on hakenut jo lähes vuosi sitten lupaa jatkaa synnytystoimintaa vuosina 2021–2022, mutta vieläkään perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.) ei ole saatu päätöstä.

Nykyinen poikkeuslupa on voimassa enää kuusi viikkoa, siis vuodenvaihteeseen asti.

Poikkeuslupapäätöstä koskeviin tiedusteluihin ei ole saatu ministeriöstä vastausta. Yle on yrittänyt lukuisia kertoja saada ministeriöstä tietoja asiasta.

Synnyttäminen muualla olisi koko perheelle hankalaa

Höltän perheen esikoinen Miko syntyi Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Synnytys ei sujunut ohjekirjan mukaan, ja Miko oli muutaman päivän hoidettavana vauvojen teho-osastolla. Tästä huolimatta äidillä on sairaala-ajasta hyvä mieli.

– Siellä oli turvallinen olo. Hoito oli hyvää ja henkilökunta ihanaa, aina oli joku saatavilla. Ja vauvalakin oli samassa kerroksessa, joten ei ollut kuin muutama metri huoneiden väliä.

Sini Hölttä ja Miko-poika leikkimässä liikennematolla.
Sini Hölttä toivoo voivansa synnyttää toisenkin lapsensa Kemissä. Se helpottaisi myös Mikon hoitoa, isän mukanaoloa ja muita järjestelyitä sairaala-aikana. Juuso Stoor / Yle

Kun Miko pääsi teho-osastolta, koko perhe opetteli yhteiseloa perhehuoneessa, mitä Sini Hölttä pitää arvokkaana asiana.

Hän sanoo, että jos synnytyspaikka siirtyy kauas, yli sadan kilometrin päähän Ouluun tai Rovaniemelle, perheelle tilanne on paljon hankalampi. Asia vaatisi ennakkojärjestelyitä, eikä isä siltikään voisi olla mukana alkuvaiheessa niin tiiviisti kuin ensimmäisen lapsen kanssa.

Lue lisää: Vauvakato uhkaa synnytyssairaaloita – neljä osastoa jo liipaisimen alla, muillakin voi olla edessä poikkeusluvan hakeminen

Epävarmuus syö henkilöstön voimia

Pitkään jatkuneen epävarmuuden vuoksi synnytysosaston henkilöstön jaksaminen on lujilla. Työpaikan säilyminen huolettaa sekä omasta että koko seutukunnan puolesta, ja synnytys- ja sairaalatoiminnan säilymistä pidetään ylipäätään tärkeänä alueelle.

– Osa on ihan poikki, kun koko ajan miettii asiaa. Tilanne on niin epävarma, että se tulee yöuniinkin. Joka päivä ja joka vuorossa asiasta puhutaan, kertoo synnytysten ja naistentautien osaston ylilääkäri Pia Vittaniemi Mehiläinen Länsi-Pohjasta.

Ministeriöltä odotetaankin myönteistä päätöstä pikaisesti. Vittaniemen mielestä varsinkaan korona-aikana ei olisi viisasta ajaa alas toimintaa.

– Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että mekin voimme hoitaa synnytyksiä ja perheitä, ja esimerkiksi varmistaa, että lapsella on kaikki hyvin, vaikka äidillä olisikin koronatartunta. Ja jos korona oikein leviää vaikka Oulussa tai Rovaniemellä, me olemme täällä apuna.

Suunnittelu ja hankintojen teko hankalaa

Epäselvä tilanne on hankaloittanut sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden suunnittelua. Myös synnytyspalvelua tuottava Mehiläinen Länsi-Pohja on joutunut tekemään suunnitelmia tietämättä varmasti, mitä vuodenvaihteen jälkeen tapahtuu.

Synnytysten ja naistentautien osaston ylilääkäri Pia Vittaniemi kertoo, että päivystyksiä, sijaistuksia ja työvuoroja on ollut jo pakko suunnitella ensi vuoden alkuun, vaikka lupapäätöstä ei vielä olekaan. Joissakin laite- ja välinehankinnoissa on jouduttu tilanteen epävarmuuden vuoksi odottelemaan.

Synnytysten ja naistentautien osaston ylilääkäri Pia Vittaniemi.
Ylilääkäri Pia Vittaniemi sanoo, että korona-aikana Länsi-Pohjan synnytysosaston toiminta on erityisen tärkeää koko Pohjois-Suomelle.Juuso Stoor / Yle

– Kun työskennellään poikkeusluvalla, ongelmana on, että hankinnat tahtovat siirtyä. Mietitään, kannattaako tuota ja tuota hankkia, jos poikkeuslupaa ei tule. Toivoisin kaikkien Suomen synnytyssairaaloiden puolesta, että poikkeusluvat olisivat vähän pitempiä ja suunnittelu pitkäjänteisempää.

Pohjolan ponnistus Oy

Länsi-Pohjan keskussairaalan ja varsinkin synnytystoiminnan kohtalo on ollut tapetilla niin kauan, että moni on alkanut suhtautua asiaan hirtehisesti. Jopa synnytysosaston henkilökunta löytää tilanteesta humoristisia piirteitä.

– Tänään täällä naurettiin ja muisteltiin, kun jo 1990-luvulla eräs synnytysosaston osastonhoitaja ehdotti, että perustetaan Pohjolan ponnistus Oy ja hoidetaan itse kaikki. Vitsihän se oli, mutta tuli taas mieleen, kertoo ylilääkäri Pia Vittaniemi.

Ministeriön poikkeuslupapäätöstä odotetaan huolestuneina, mutta Vittaniemi haluaa luottaa myönteisen päätöksen syntyvän ja poikkeusluvan heltiävän.

– Kyllä minä silti jaksan uskoa, että ministeriö ajattelee tämän alueen naisia, perheitä ja meitä työntekijöitä ja jatkaa tätä poikkeuslupaa.

Raskauden puoliväliä elävä Sini Hölttä on niin ikään toiveikas.

– Pieni usko minulla on siihen, että me saataisiin synnytykset jatkumaan Länskässä, ettei tarvitsisi maaliskuussa lähteä mihinkään. Toivo ja usko on tuolla sisällä kuitenkin jotenkin.

Synnytysosaston käytävällä oleva taulu, jossa nuppineuloja syntyneiden lasten merkiksi.
Syntyvien vauvojen määrää kuvaava nuppineulataulu on saanut tänä vuonna tähän mennessä nelisensataa neulaa.Juuso Stoor / Yle

Syksy on ollut vilkas

Länsi-Pohjan keskussairaalassa syntyy nykyään vuosittain noin 450 lasta. Viime vuonna määrä jäi noin 430:een, mutta tämän vuoden alkupuolella syntyvyys kääntyi taas nousuun.

Syksy on synnytysosastolla ollut Pia Vittaniemen mukaan varsin vilkas, ja 400 synnytyksen raja ylittyy näinä päivinä. Myös muutamia kaksossynnytyksiä on takana ja vielä edessäkin tänä vuonna, ja Vittaniemi arvioikin, että synnytyksiä ja vauvoja tulee tänä vuonna enemmän kuin vuonna 2019.

– En tiedä, ovatko perheet ajatelleet, että nyt pitää toimia, kun vielä varmasti pääsee synnyttämään täällä, mutta vilkasta on ollut, naurahtaa Pia Vittaniemi.

Korona-aikana synnytysosastolla on ollut kullekin perheelle yksityishuone. Vittaniemen mukaan välillä synnytyksiä on ollut niin paljon, että huoneet ovat juuri ja juuri riittäneet.

Sairaanhoitopiiri toteaa poikkeuslupahakemuksessaan, että synnytystoiminta Länsi-Pohjan keskussairaalassa on maantieteellisesti perusteltua ja laadultaan korkeatasoista. Se myös täyttää valtioneuvoston asetuksen edellytykset lukuun ottamatta synnytysten lukumäärävaatimusta.

Lisäksi sairaanhoitopiirin hallituksen mukaan poikkeusluvan perusteet eivät ole edellisen luvan myöntämistilanteesta muuttuneet.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.

Lisää aiheesta:

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri linjasi synnytystoiminnan jatkotoimenpiteet – shp hakee audienssia peruspalveluministeri Krista Kiurulta

Lapin sairaalat ovat pattitilanteessa vauvakadon keskellä – synnytysten tulevaisuudesta käydään kovaa vääntöä

Lue seuraavaksi