1. yle.fi
  2. Uutiset

Turkki pyrkii taistelulennokkien suurvallaksi – Vuoristo-Karabahin sodassa azerit iskivät turkkilaislennokeilla

Turkki on viime vuosina kehittänyt omaa aseteollisuuttaan vauhdilla. Se pelkää pakotteita ja halua kasvattaa omavaraisuuttaan.

Turkki
Azerbaidžanin lennokki-iskut tuhoisia armenialaisille
Azerbaidžanin lennokki-iskut tuhoisia armenialaisille

Vuoristo-Karabahin äskettäisen sodan aikana Azerbaidžanin puolustusministeriö julkaisi lukuisia videoita, joiden sanottiin esittävän lennokki-iskuja armenialaisten asemiin. Osa lennokeista oli valmistettu Turkissa.

Azerbaidžanin tiedetään viime vuosina hankkineen lennokkeja sekä Israelista että Turkista. Israel on kehittänyt lennokkeja pitkään, mutta Turkki on nyt nousemassa merkittäväksi valmistajaksi.

Turkin ulkopolitiikka on viime vuosina muuttunut aiempaa sotaisammaksi. Omalla asetuotannolla se haluaa varmistaa, että se ei kärsi pakotteista.

Keväällä Turkin aseteollisuudesta vastaavan viraston johtaja kertoi, että maan asevoimilla on jo toistasataa lennokkia (siirryt toiseen palveluun). Tunnetuin turkkilaisvalmistaja on perheyritys Baykar, joka tekee Bayraktar TB2 -lennokkeja.

Azerbaidžan ilmoitti aiemmin tänä vuonna ostavansa TB2-lennokkeja. On epäilty, että turkkilaissotilaat myös auttoivat ohjaamaan vastahankittuja lennokkeja armenialaisia vastaan Vuoristo-Karabahin sodassa.

Bayraktar TB2  drone kuvattuna ilmasta lentokentällä Kyproksella.
Turkkilainen Bayraktar TB2 -lennokki lentokentällä Pohjois-Kyproksessa.Muhammed Enes Yildirim / Getty Images

Katso tästä Ylen raportti Vuoristo-Karabahista: Yle Vuoristo-Karabahissa: "Asuintalot ovat tuhoutuneet pahasti ja ihmiset ovat peloissaan"

Vuoristo-Karabahissa otolliset olosuhteet

Ilmasotaopin pääopettaja Mikko Sarantola Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo, että Vuoristo-Karabahin sodan perusteella ei vielä voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä lennokkien tehosta.

– Vuoristo-Karabahissa sotaa käyneillä osapuolilla on hyvin rajallinen ilmatorjuntakyky, ja myös ympäristö suosi lennokkien käyttöä, Sarantola sanoo.

Alueella, jossa sotaa käytiin, maasto on suureksi osaksi avointa ilman laajoja metsiä ja korkeaa puustoa. Tämä vaikeutti armenialaiskohteiden suojaamista.

Myös muut asiantuntijat ovat huomauttaneet, että turkkilaislennokkeja on toistaiseksi käytetty tehokkaasti paikoissa, jossa vastapuolella ei ole vahvaa ilmatorjuntaa.

"Lennokki-isku retkeilyalueelle"

Turkkilaiset lennokit ovat mullistaneet Turkin sodankäynnin Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta vastaan. Yli vuorokauden kerrallaan ilmassa pysyvät lennokit partioivat Kaakkois-Turkissa ja Pohjois-Irakissa, jossa PKK:n sisseillä on leirejä.

Lennokit iskevät säännöllisin väliajoin sissejä vastaan. Sisseillä ei ole ilmatorjuntaa, jolla voisi puolustautua.

Panssareita jumissa mudassa
Turkki on viime vuosina tehnyt useita hyökkäyksiä Syyrian kurdeja vastaan. Ensin se valtaisi Afrinin kurdialueen vuonna 2018 ja syksyllä 2019 vuorossa oli laajempi hyökkäys kurdien johtamia joukkoja vastaan Pohjois-Syyriassa.Sedat Suna / EPA-EFE

Iskuja Irakiin on arvosteltu muun muassa siksi, että tulilinjalle on myös joutunut siviilejä. Siviiliuhreja on ilmeisesti tullut myös Turkissa. Vuonna 2017 Turkissa kerrottiin lennokki-iskusta siviilejä vastaan (siirryt toiseen palveluun)Hakkarin maakunnassa.

Julkisuudessa epäiltiin, että lennokkia kamerakuvien perusteella maa-asemasta ohjaavat operaattorit luulivat retkeilyalueelle tulleita ihmisiä PKK:n sisseiksi. Neljä ihmistä kuoli iskussa.

Bayraktar TB2 on keskikokoinen lennokki. Se on 6,5 metriä pitkä, ja moottoriteho on 100 hevosvoiman paikkeilla.

– Julkisten lähteiden mukaan Bayraktar TB2:n hyötykuorma on 150 kiloa, mikä on suhteellisen vähän, Mikko Sarantola Maanpuolustuskorkeakoulusta kertoo.

Bayraktarin valmistaja Baykar on aloittamassa uuden raskaamman, kaksimoottorisen lennokin valmistuksen. Uusi Akıncı-lennokki voisi kantaa jo yli 1,3 tonnia aseita tai tiedustelulaitteita.

Myös Turkin toinen lennokkivalmistaja TAI on kehittämässä suurempia lennokkeja.

Lennokkien kehittäjä on presidentin vävy

Turkissa menestyvällä yrityksellä kannattaa olla hyvät olla välit presidentti Recep Tayyip Erdoğaniin. Tämäkin on Bayraktar-lennokkien valmistajan osalta kunnossa.

Yhtiön lennokkien kehittäjä ja tekninen johtaja, insinööri Selçuk Bayraktar on naimisissa presidentin Sümeyye-tyttären kanssa. Pariskunta meni naimisiin vuonna 2016.

Yhdysvalloissa opiskellut Bayraktar esitteli ensimmäisen lennokkinsa Turkin asevoimille jo vuonna 2005.

Pieni vaappuva lentolaite ei vielä tehnyt suurta vaikutusta, mutta Bayraktar jatkoi kehitystyötä. Bayraktarien perheyhtiö onnistui ilmeisesti hankkimaan kriittisiä osia muun muassa Britanniasta (siirryt toiseen palveluun) ja kehitti sitten omat korvikkeensa tuontiosille.

Mielenosoittajia Berliinissä vastustamassa Turkin presidentin vierailua.
Berliinissä vastustettiin Turkin kanssa tehtäviä asekauppoja presdentti Erdoğanin Saksan-vierailun yhteydessä syksyllä 2018.Omer Messinger / EPA

Ongelmia osien saamisessa ulkomailta

Keväällä 2012 Turkin yritykset hankkia yhdysvaltalaisia aseistettuja lennokkeja juuttui kongressiin. Myös Israelista hankittujen Heron-lennokkien kanssa oli sekä poliittisia että teknisiä ongelmia, kun Turkin ja Israelin suhteet heikkenivät nopeasti kymmenisen vuotta sitten.

Turkki on parhaillaan osapuolena muun muassa Libyan ja Syyrian selkkauksissa ja Vuoristo-Karabahissa se on aktiivisesti tukenut Azerbaidžania.

Turkin kasvava halu edistää omia etujaan myös käyttämällä aseita hermostuttaa monia maita. Myös lennokkien osien saamisessa on ollut hankaluuksia.

Kanadalaisyhtiö Bombardier keskeytt (siirryt toiseen palveluun)i äskettäin lennokkien moottoreiden toimitukset Turkkiin Vuoristo-Karabahin taistelujen takia. Bombardierin tytäryhtiö Rotax oli myynyt moottoreita Itävallassa sijaitsevalta tehtaaltaan.

Bayraktar-lennokeissa on myös kanadalaisen yrityksen valmistamat kamerat. Kanada määräsi vientikiellon kameroille jo lokakuussa 2019, kun Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyrian kurdijohtoisia joukkoja vastaan.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja ministerit seuraavat Turkin joukkojen operaatiota kurdialueilla Pohjois-Syyriassa, Ankarassa, Turkissa, 9. lokakuuta 2019.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja ministerit seuraavat Turkin joukkojen operaatiota kurdialueilla Pohjois-Syyriassa, Ankarassa, Turkissa, 9. lokakuuta.Turkin presidentin lehdistöpalvelu / EPA

Kameroiden vientilupia myönnettiin jo välillä uudestaan. Äskettäin Kanada kuitenkin keskeytti jälleen kameroiden (siirryt toiseen palveluun)myynnin, koska kanadalaislaitteita oli löytynyt Vuoristo-Karabahissa käytetyistä lennokeista.

Baykar on ilmoittanut korvaavansa ulkomaiset osat Turkissa valmistetuilla. Se ei välttämättä ole kovin helppoa.

Panssarivaunusta puuttuu moottori

Riippuvuus ulkomaisista osista on ongelmana monissa turkkilaisissa asehankkeissa.

Turkin uuden Altay-panssarivaunun kehittäminen on vaikeuksissa, kun panssarivaunusta puuttuu toimiva moottori. Moottorien piti alun perin tulla Saksasta, mutta toistaiseksi uusi panssarivaunu ilmeisesti sananmukaisesti seisoo paikallaan, yksittäisiä esittelykappaleita lukuun ottamatta.

Jotkin asehankkeet kuulostavat varsin epärealistisilta.

Presidentti Erdoğan on puhunut turkkilaisesta hävittäjävalmistuksesta, mutta siihen tarvittaisiin jo paljon ulkomaista apua.

Turkin on sinänsä löydettävä ratkaisu siihen, miten vanhenevat F-16-hävittäjät korvataan. Turkki nimittäin joutui sivuun Yhdysvaltain johtamasta F-35-hävittäjähankkeesta ostettuaan venäläisiä ilmatorjuntaohjuksia.

Lue seuraavaksi