1. yle.fi
  2. Uutiset

Voiko tekoäly auttaa purkamaan hyvä veli -verkostoja? Tutkijat etsivät keinoja piilokorruption paljastamiseksi

Vajaa viidennes suomalaisista on havainnut korruptiota työssään tai vapaa-ajalla.

korruptio
Kaksi anonyymia pukumiestä illalla syömässä, Ravintola Loiste, Hki, 17.10.2016.
Kansalaisten mielestä vakavimpia korruptio-ongelmia ovat mm. epävirallinen päätöksenteko hyvä veli -verkostoissa sekä sukulaisten ja ystävien suosinta virkavalinnoissa.Jari Kovalainen / Yle

Korruption seurantaa pitäisi parantaa Suomessa, katsotaan Poliisiammattikorkeakoulun koordinoimassa tutkimuksessa. Tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista korruptiokatsausta.

Oikeusministeriön koordinoima vuosittainen korruptiokatsaus voisi tutkijoiden mukaan auttaa huomaamaan nousevia korruption muotoja ja selvittämään niitä nykyistä tarkemmin.

– Katsaus sisältäisi keskeiset määrälliset tiedot ja esimerkiksi riskiarviot toimi- tai hallinnonaloittain. Silloin saataisiin hyvät perustiedot korruptioseurantaan, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen.

Vesa Muttilainen
Tutkimusjohtaja Vesa Muttilaisen mukaan on hankala ennustaa, lisääntyykö vai väheneekö korruptio Suomessa tulevaisuudessa. Jani Aarnio / Yle

Tutkijat pureutuivat erityisesti vaikeasti mitattaviin korruption muotoihin, kuten epäeettiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon.

Väestökyselyssä korruptiota nähtiin hyvä veli -verkostoissa, vaali- ja puoluerahoituksessa, maankäytössä ja rakennusalalla sekä virkavalinnoissa.

Tekoäly etsii varoitusmerkkejä

Tutkijoiden mukaan rakenteellisen korruption selvittämisessä voisi olla apua esimerkiksi tekoälystä.

– Eräissä Itä-Euroopan maissa on kehitetty systeemejä, joissa julkisten hankintojen laajasta tietomassasta yritetään etsiä korruption varoitusmerkkejä, Muttilainen sanoo.

Hälytyskellot voivat soida esimerkiksi silloin, jos hankinnan toteutunut hinta poikkeaa suuresti tarjotusta tai jos lisätöiden osuus on suuri. Varoitusmerkki voi olla myös se, jos hyvin nuori yritys saa isoja sopimuksia.

Tietojen laaja läpikäynti voisi myös paljastaa yritysten epäeettisiä kytkentöjä poliittiseen toimintaan.

Tekoälyn hyöty riippuu siitä, miten avoimia julkisiin hankintoihin liittyvät tietoaineistot ja viranomaisten rekisteritiedot ovat.

Tutkijoiden mukaan rakenteellista korruptiota voisi tulla ilmi myös nykyistä tarkemmissa kansalaiskyselyissä.

– Kyselyissä voisi olla avokysymyksiä, joissa voisi kuvailla tilanteita, joihin kansalaisten korruptio liittyy, Muttilainen sanoo.

Kuusi prosenttia pitää merkittävänä ongelmana

Poliisibarometrin tietojen mukaan suomalaisten mielestä Euroopan unionin hallinnossa esiintyy enemmän korruptiota kuin Suomessa hallinnon eri tasoilla. Kotimainen korruptio painottuu hieman paikallistasolle.

15−79-vuotiaista lähes kuusi prosenttia oli täysin samaa mieltä väitteestä, että ”korruptio on merkittävä ongelma Suomessa”. Vastaajista 18 prosenttia oli havainnut korruptiota työssään tai vapaa-ajalla.

Kansalaisten mielestä vakavimpia korruptio-ongelmia ovat epävirallinen päätöksenteko hyvä veli -verkostoissa, vaali- ja puoluerahoituksen käyttäminen yksityisen edun tavoitteluun, korruptio maankäytössä ja rakennusalalla sekä sukulaisten ja ystävien suosinta virkavalinnoissa.

Poliisin tietoon tulleesta korruptiorikollisuudesta uusin aineisto on vuosilta 2015−2018. Aineistossa on 433 rikosilmoitusta, joista 28 sisälsi lahjusrikosnimikkeitä.

Yleisin yksittäinen korruptiotyyppi on varojen väärinkäyttö, joka esiintyy noin joka neljännessä ilmoituksessa. Virkatiedon paljastamiseen liittyy 15 prosenttia tapauksista kuten myös tiedon väärinkäyttöön taloudellisen motiivin vuoksi. Yleisin rikosnimike on virkavelvollisuuden rikkominen.

Myös urheilun korruptioon voidaan puuttua

Tutkimushankkeen toteuttivat Poliisiammattikorkeakoulu, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti, emeritusprofessori Ari Salminen ja Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry.

Hankkeessa tarkasteltiin erikseen rakennusalaa sekä urheilukorruptiota ja kilpailumanipulaatiota. Tutkijoiden mukaan rakennusalalla viitteitä korruptiosta voitaisiin jäljittää nykyistä tehokkaammin urakka- ja kilpailutustietojen avulla, jos julkisten hankintojen asiakirjat olisivat mahdollisimman julkisia.

Myös kilpailumanipulaatioon voidaan tutkijoiden mukaan puuttua. Esimerkiksi tiedot urheilijoiden työsuhteista ja palkoista, pelikäyttäytymisestä ja erilaisia rikkeistä voivat sisältää vihjeitä korruptiosta.

Tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen arvioi, että tulevaisuudessa korruptio voi siirtyä entistä enemmän verkkoon kuten muukin rikollisuus. Korruption vaara voi piillä myös koronatilanteen helpottamiseksi myönnettävien suurten tukirahojen jaossa.

Lue seuraavaksi