1. yle.fi
  2. Uutiset

Ministeri Leppä kiistää väitteet valtion vanhojen metsien hakkuista, ministeri Mikkonen: "Jos tällaisia kohteita löytyy, ne pitää saada suojelun piiriin"

Yle kertoi keskiviikkona, että valtion hakkuiden piirissä on metsiä, joista on löydetty uhanalaisia lajeja.

metsät
Metsää Pohjois-Karjalassa
Metsähallitus eli valtio omistaa yhteensä yhdeksän miljoonaa hehtaaria metsää, joista noin kolmannes on metsätalouskäytössä.Juha Kivioja / Yle

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo, että valtion pitäisi omissa metsähakkuissaan ottaa monimuotoisuus paremmin huomioon.

Yle kertoi keskiviikkona, että Metsähallitus suunnittelee tai tekee hakkuita metsissä, joissa on havaittu uhanalaisia lajeja.

Ylen jutussa voi tutustua tarkemmin valtion omistamiin metsäkohteisiin, joilla vapaaehtoiset luontokartoittajat ovat tehneet yhteensä tuhansia havaintoja uhanalaisista lajeista. Laaja kartoitus on tehty luontojärjestöjen, esimerkiksi WWF:n ja Greenpeacen tuella.

Metsät ovat tällä hetkellä talouskäytössä. Osa lajihavainnosta on tehty metsäkohteissa, joihin oli jo laadittu leimikko eli suunniteltu tuleva hakkuu.

– Kuulostaa siltä, että tässä on parantamisen varaa. Metsähallituksen täytyy huomioida kaikissa toimissaan monimuotoisuus, ja jos on tällaisia kohteita, joissa on uhanalaista luontoa, tietysti se pitää huomioida, Mikkonen kommentoi.

Osa havaituista lajeista on sellaisia, että Metsähallituksen oma ympäristöopas (siirryt toiseen palveluun) suosittaa niiden perusteella metsän siirtämistä pois talouskäytöstä.

Oppaassa todetaan, että uhanalaiset lajit toimivat alueiden suojelutarpeiden ilmentäjinä. Oppaan mukaan lajiesiintymät turvataan rajaamalla ne metsätaloustoimien ulkopuolelle.

Metsistä löydettyjen lajien joukossa on myös niin sanotun Punaisen kirjan lajeja. Punainen kirja on kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusarviointi. Suomen arvioinnin suorittaa eri lajiryhmiin erikoistuneiden tutkijoiden ryhmä.

Valtio on sitoutunut useissa strategioissa pysäyttämään lajikadon ja suojelemaan luonnon monimuotoisuutta.

Siihen velvoittavat esimerkiksi kansallinen biodiversitettistrategia (siirryt toiseen palveluun) ja metsästrategia (siirryt toiseen palveluun).

Biologi Risto Sulkava tekee tutkimustyötä metsässä
Suomen luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Risto Sulkava on yksi vapaaehtoisista, jotka ovat kartoittaneet uhanalaisia lajeja valtion omistamista metsistä. Juha Kivioja / Yle

Mikkonen nostaa esiin myös EU:n biodiversiteettistaregian, joka tulee jatkossa edellyttämään kaikkien vanhojen luonnontilaisten metsien suojelua. Strategiaa työstetään parhaillaan. Sen pohjalta laaditaan kansallista lainsäädäntöön myöhemmin.

Kartoittajien havaitsemat lajit ovat pääosin merkkejä juuri luonnontilaisesta metsästä. Lajit ovat tyypillisesti lahopuilla viihtyviä sammalia tai jäkäliä.

Mikkosen mukaan tiedot hakkuista tällaisissa kohteissa eivät ole uusia, vaan hänelle tulee niistä viestejä ja asiasta käydään toistuvasti keskustelua Metsähallituksen kanssa.

– Jos tällaisia arvokkaita kohteita löytyy Metsähallituksen mailta, ne pitää saada suojelun piiriin, hän sanoo.

Ministeri Leppä: "Ei tuo kuulosta siltä, mitä ohjeet ovat"

Ympäristöministeriö vastaa Metsähallituksen Luontopalveluista eli käytännössä suojelluista metsistä ja erämaista.

Talousmetsät taas kuuluvat Metsätalous Oy:lle, jota ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Niistä vastaa viime kädessä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Leppä pitää harhaanjohtavana tietoa, että uhanalaisia lajeja jäisi valtion metsissä hakkuiden jalkoihin ja kohteiden joukossa olisi luonnontilaisia metsiä.

– Näin ei Metsähallituksessa toimita, hän toteaa.

Lepän mukaan Metsähallituksessa noudatetaan voimassa olevaa omistajaohjauspolitiikkaa.

Uudet omistajaohjauspoliittiset linjaukset (siirryt toiseen palveluun) julkaistiin keväällä. Niissä on korostettu ensimmäistä kertaa luonnon monimuotoisuutta Metsähallituksen metsissä. Valtion metsille on asetettu myös hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite.

Myös tulostavoitetta on laskettu 18 miljoonalla eurolla 114 miljoonaan euroon vuodessa. Tulostavoite määrittelee, kuinka paljon puuta pitää hakata.

Toimet ovat linjassa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman kanssa.

Metsää Pohjois-Karjalassa
Monet metsien uhanalaiset lajit ovat sammalia tai jäkäliä, jotka vaativat selvitäkseen lahopuuta. Sitä löytyy vanhoista metsistä.Juha Kivioja / Yle

Jari Leppä huomauttaa, että valtion metsäomaisuudesta suurin osa on metsätalouskäytön ulkopuolella.

Valtio omistaa yhteensä noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria metsää, joista on suojelun piirissä noin neljä miljoonaa hehtaaria.

Hakkuita tehdään yhteensä noin kolmella miljoonalla hehtaarilla, sillä osa talousmetsistä on niin sanottua kitumaata tai metsätaloustoimia on muuten rajoitettu.

Vapaaehtoiset luontokartoittajat ovat käyneet läpi uhanalaisia luontoarvoja juuri talousmetsissä.

Lepän mukaan leimikot eli hakattavat alueet suunnitellaan huolella.

– Kun leimikoita tehdään, käydään aina läpi, onko kohteita joita ei hakata, joita pitää suojella tai onko jotain erityishakkuita.

Kartoittajat ovat arvostelleet Metsähallituksen tapaa ottaa havaitut uhanalaiset lajit huomioon.

Metsähallituksen talousmetsistä vastaava toimitusjohtaja Jussi Kumpula sanoi Ylen haastattelussa, että kaikki havainnot uhanalaisista lajeista eivät vaadi metsän hakkaamatta jättämistä.

Osan suojelemiseksi riittää hänen mukaansa esimerkiksi lahopuiden säästäminen.

Toisinaan metsää on saatettu kaataa uhanalaisen lajin elinalueen välittömästä läheisyydestä, vaikka lajit vaativat laajoja alueita selvitäkseen.

– Se on aina se [kysymys], miten se tehdään. En osaa ottaa mitään kantaa tehdäänkö noin vai ei tehdä. Mutta ei tuo kuulosta siltä, mitä ohjeet ovat, Leppä kommentoi.

Krista Mikkosen mukaan hakkuita suunniteltaessa pitäisi varmistaa lajin elinmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä.

Valtio ei pysty kartoittamaan omia metsiään läpi

Sekä Mikkonen että Leppä pitävät tervetulleena, että vapaaehtoiset tuovat lajihavaintojaan Metsähallituksen tietoon.

Kartoittajat taas ovat arvostelleet, että valtio ei itse tee laajoja kartoituksia selvittääkseen, millaisia luontoarvoja talouskäytössä olevissa metsissä on.

Metsähallitus kävi talousmetsiä läpi muun muassa alue-ekologisessa kartoituksessa, joka valmistui keväällä. Koko metsäalaa ei kuitenkaan ole missään vaiheessa käyty läpi.

– Valtion omistuksessa on laajat alueet, se [kartoittaminen] vaatisi paljon resursseja. On hyvä, että sitä tehdään myös vapaaehtoisten toimesta, Mikkonen sanoo.

Metsähallitus sekä luontojärjestöjen ja kartoittajajien edustajat ovat käyneet pitkän neuvotteluprosessin. Siinä järjestöt ovat vieneet Metsähallituksen tietoon uhanalaisista lajeista talousmetsissä. Neuvotteluja käydään yhä.

Osa metsistä on päätynyt keskustelujen seurauksena pois talouskäytöstä. Osan kohtalo on yhä auki

Kun EU:n biodiversiteettistrategia tulee voimaan, kaikki vanhat metsät ja niistä kertovat lajit pitäisi pystyä löytämään.

Täysin kattavaa tietoa niistä ei ole valtion toimesta toistaiseksi alettu keräämään.

– En osaa vielä sanoa [miten se tulee tapahtumaan], mutta kaikki työ mitä vapaaehtoiset tekevät tuo arvokasta tietoa ja se pitää myös huomioida, Mikkonen sanoo.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 20.11. klo 23 saakka.

Juttua korjattu 19.11. klo 11.47: Metsähallituksella ja luontojärjestöillä on yhä käynnissä neuvotteluprosessi (siirryt toiseen palveluun) luontoarvojen huomioimisesta metsissä erityisesti Kainuussa. Neuvottelut eivät ole päättyneet, kuten jutusta saattoi aiemmin päätellä.

Lue lisää:

Suomen valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja – asiantuntija: "En voi ymmärtää, miksi niin tapahtuu"

Kaikki Euroopan vanhat metsät täytyy suojella, linjaa luonnon köyhtymiseen puuttuva EU-strategia

Ihmiskunta tienristeyksessä – YK:n jättiraportti maapallon tilasta: Tarvitaan kahdeksan massiivista muutosta luonnon tuhon pysäyttämiseksi

Lue seuraavaksi