1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuningaskalastaja ilahduttaa Aurajoen rannoilla – katso lintuharrastajien upeat kuvat ja video sekä tallenne Turun Halistenkoskelta

Havainnot säihkyvästä saalistajasta ovat moninkertaistuneet tänä vuonna Suomessa.

luonto
Kuningaskalastaja.
Näköhavainnot kuningaskalastajista ovat moninkertaistuneet Turun alueella. Kuva: Jouni Mäkelä

Monivärisenä säihkyvään sulkapukuun sonnustautuneesta kuningaskalastajasta on tehty runsaasti havaintoja eteläisessä Suomessa.

BirdLife Suomen Tiira-palveluun on ilmoitettu tänä vuonna lähes 500 havaintoa, mikä on noin viisinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen alueella havaintoja on ilmoitettu jo yli 120, kun viime vuonna niitä tehtiin vain parikymmentä.

Aurajoen vartta edestakaisin suhaava siivekäs on tänä syksynä ilahduttanut turkulaisia lintujen ystäviä.

Kuningaskalastaja on nähty myös Raisionjoella, mutta erityisesti se viihtyy Halistenkosken maisemissa. Liekö sillä pesä jossain lähistön rantapenkereessä?

  • Katso tallenne suorasta lähetyksestämme Turun Halistenkoskelta Yle Areenasta. Lintuharrastaja Arto Kalliola ja toimittaja Saana Sjöblom-Hasselblatt keskustelevat kuningaskalastajasta ja yleisemminkin lintuharrastuksesta.
Kuningaskalastaja on viihtynyt tänä syksynä Turun Halistenkoskella. Video: Kati Grönholm / Svenska Yle

Äärimmäisen uhanalainen Suomessa

Kuningaskalastaja on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, niiden kanta arvioidaan korkeintaan muutamaksi kymmeneksi pariksi.

Etelä-Suomi on harvalukuisen pesimälinnun levinneisyysalueen pohjoisrajoilla, ja ankarat pakkastalvet rajoittavat sen kannankasvua.

– Juuri päättyneellä talvilintulaskentajaksolla tavattiin Varsinais-Suomessa kolme ja koko Suomessa 9 yksilöä, joten talvinen lukumäärä lienee tuossa 10 nurkilla. Pesimäkanta lienee vähän suurempi, kuitenkin enintään 20–30 paria, kertoo lintuharrastaja Arto Kalliola.

Kuningaskalastaja.
Piikkiöläinen luontoharrastaja Jouni Mäkelä on aiemmin kuvannut kuningaskalastajaparin.Jouni Mäkelä

Leuto syksy lienee innostanut Aurajoen kuningaskalastajaa venyttämään syysmuuttoaan, ellei peräti yrittämään talvehtimista. Länsi- ja Keski-Eurooppa ovat sen luontaista talvehtimisaluetta.

– Tämän hetken olosuhteista se tykkää, mutta Suomen tyypillisestä talvesta ei lainkaan. Se vaan ei herkästi lähde muuttamaan, sanoo Kalliola.

Talvehdinta sujuu Luontoportti-sivuston (siirryt toiseen palveluun) mukaan usein huonolla menestyksellä. Kuningaskalastajan ravintoa ovat pienet kalat ja selkärangattomat eläimet.

– Lähestyvä talvi ja vesien jäätyminen voi olla kuningaskalastajalle kohtalokasta, mikä selviää jo tietysti nimestä kalastaja, toteaa Arto Kalliola.

Laitilalainen lintuharrastaja Juha Kylänpää arvelee lauhan viime talven auttaneen kuningaskalastajan talvehtimista.

– Jos on tällaisia "euro-talvia" mitä on ollut, niillä ei ole mitään hätää, kun vedet pysyvät sulana ja kalaa vaan on, luonnehtii Kylänpää.

Varsinaisesti uudesta tulokkaasta ei ole kyse, ensimmäinen pesintä todettiin Lintuatlaksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan maassamme vuonna 1939. Huipussaan kanta oli 1970-luvulla ennen ankarien talvien ketjua.

Viihtyy virtaavien vesien äärellä

Kuningaskalastaja tekee pesänsä joen pehmeään törmään. Lintuatlas kertoo sen suosivan hitaasti virtaavia jokia.

Nimestään huolimatta Turun Halistenkosken kalaportaissa ei jatkuvasti kuohu, joten sen avara juoksu on osoittautunut mainioksi paikaksi havaintojen tekoon.

Havainnoista ei välttämättä kuuluteta suureen ääneen, sillä suuret yleisömassat saattaisivat vaarantaa linnun turvallisuuden.

– Esimerkiksi kuningaskalastaja on herkkä häirinnälle. Halisten silta on siinä mielessä hyvä paikka, että siitä on mahdollista katsella kunkkua vaarantamatta sen kalastusonnea, joten tuo paikka ei ole kovin kriittinen. Kunhan pysytään siinä sillalla, muistuttaa Arto Kalliola.

Kuningaskalastaja.
Kuningaskalastaja viihtyy virtaavien vesien äärellä, ravinnon lähteillä.Jouni Mäkelä

Tähystyspaikkaa etsii itse lintukin, kertoo lintuharrastaja Juha Kylänpää Laitilasta.

– Joen ylle kaartuva leppä, muu puu tai pensas; se voi olla oksalla tai vaikka laiturin nokassa, mistä se vähän seuraa kalojen liikennettä. Saa sitten pyydystettyä jotain, miettii Kylänpää.

Myrskylintunakin tunnettu kaunotar

Säihkylintujen lahkoon kuuluvaa kuningaskalastajaa luonnehditaan jopa virtavesien jalokiveksi.

Sen höyhenpeite kimaltelee turkoosin, sinisen ja vihreään sävyissä, vatsapuoli on punainen. Tikarimainen nokka on pään pituinen, ja lyhyet jalat korallinpunaiset.

Kansanperinteessä kuningaskalastajaan on liittynyt monia uskomuksia.

Luontoportti-sivuston mukaan 1200-luvulla sen ei uskottu kuolleenakaan mätänevän, jos sitä säilytetään kuivassa paikassa. Sen uskottiin myös vaihtavan höyhenpukuaan vuosittain, jos lintua roikotettiin nokastaan sopivan kuivassa paikassa.

Vielä 1800-luvulla sitä pidettiin myrskyn ennuslintuna. Silkkilankaan ripustettu kuollut kuningaskalastaja käänsi nokkansa nousevan myrskyn tulosuuntaan.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella perjantaihin 20.11. kello 23.00 asti.

Aiheesta aiemmin:

Harvinainen kuningaskalastaja nähty susirajalla – aiheutti ruuhkan pikkukylälle

Lintuväen salaisuus paljastui: Harvinaista kuningaskalastajaa piiloteltiin Raumalla

Lue seuraavaksi