1. yle.fi
  2. Uutiset

Tarjoaako kasvomaski suojaa koronavirusta vastaan? Viisi kysymystä tanskalaisesta maskitutkimuksesta

Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä pitää tutkimusta merkittävänä, mutta rajallisena.

kasvomaskit
Maski kasvoillaan kulkevia ihmisiä Helsingin keskustassa.
Helsingin keskustassa käytettiin kasvomaskeja 14. lokakuuta.Silja Viitala / Yle

Tanskalaisen Rigshospitaletin eilen keskiviikkona julkistama tutkimus kasvomaskien hyödyllisyydestä on herättänyt runsaasti keskustelua.

Yle uutisoi tutkimuksesta eilen, voit lukea jutun täältä: Tanskalaistutkimus: Kasvomaskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronatartunnalta

Tanskalaistutkimuksen mukaan kirurgiset kertakäyttömaskit eivät merkittävästi suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta.

Kysyimme kasvomaskien hyötyihin perehtyneeltä, terveydenhuollon menetelmien arviointiin erikoistuneelta Kööpenhaminan yliopiston emeritaprofessorilta Marjukka Mäkelältä, miten tutkimustuloksia pitäisi tulkita.

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila (oik.) ja emeritaprofessori Marjukka Mäkelä julkistivat selvityksen kasvosuojusten käytöstä koronavirustartuntojen ehkäisemisessä Helsingissä 29. toukokuuta 2020.
Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä (vas.) oli julkistamassa selvitystä kasvosuojusten käytöstä Kirsi Varhilan kanssa 29. toukokuuta.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Miten merkittävinä pidät tanskalaistutkimuksen tuloksia?

Tutkimuksessa selvitettiin, suojaako kasvomaski käyttäjäänsä. Tutkijat eivät tutkineet sitä, mikä on kasvomaskien vaikutus väestötasolla koronaviruksen etenemisen hidastamisessa.

Kaiken kaikkiaan tutkimuksen asetelma on hyvä. Tutkimus on suunniteltu ja toteutettu hyvin, aiheisto on iso ja toimintaympäristö vastaa omaamme. Uskon, että eri maiden terveysviranomaiset huomioivat nämä tutkimustulokset omissa suosituksissaan.

Tulokset tarkentavat aiempaa tutkimustietoa kasvomaskien toimivuudesta: niillä saattaa olla pieni vaikutus käyttäjänsä suojaamisessa.

Jos näiden tulosten mukaan tuhatta aikuista ihmistä ohjeistetaan käyttämään maskia julkisilla paikoilla kuukauden ajan, se estää maskin käyttäjillä kolme COVID-tartuntaa.

Nainen pukee kasvomaskia Kööpenhaminen metrossa 22. elokuuta, kun maskipakko julkisessa liikenteessä astui voimaan,
Matkustaja puki kasvomaskin Kööpenhaminan metrossa 22 .elokuuta, kun maskipakko julkisessa liikenteessä astui voimaan,Olafur Steinar Rye Gestsson / EPA

Kustannus-hyöty-näkökulmasta katsottuna voimme laskea tutkimuksen pohjalta, että kolmen tartunnan estämisen hinnaksi tuhannen ihmisen joukossa tulisi noin 30 000 euroa kuukaudessa.

Tutkimuksessa osallistujat käyttivät kahta maskia päivässä, ja maskin kappalehinta on noin 50 senttiä.

Näissä laskuissa pitäisi tietenkin huomioida myös se, mikä on maskien hyöty muille kuin niitä käyttäville ihmisille, mutta sitä tietoa ei tästä tutkimuksesta saa.

Tutkimuksessa tutkittiin kirurgisia kertakäyttömaskeja. Onko myös paremmin suojaavien maskien suojaavuutta tutkittu?

Tutkimuksessa tosiaan käytettiin tavallisia kirurgisia kertakäyttömaskeja.

FFP2- ja FFP3-suojaustason maskit, joita käytetään tartuntatautipotilaita hoidettaessa sairaaloissa, tarjoavat paremman suojan, mutta kun puhutaan koko väestön suojaamisesta, on järkevämpää tutkia juuri näitä tutkimuksessa mukana olleita maskeja sekä kangasmaskeja.

Nyt tutkittiin siis kirurgisia maskeja, kangasmaskeja ei tietääkseni ole tutkittu näin laajalla tutkimuksella.

Erityyppisten kasvomaskien suojaavuutta kuvattiin laajasti myös keväällä, kun myös Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi oman selvityksensä. Tämä tutkimustieto on edelleen validia, eikä sitä ole kumottu.

Tämä tanskalaistutkimus on ensimmäinen satunnaistettu tutkimus kevään jälkeen.

Toimituksen huomio: Tanskalaistutkimuksessa käytettyjen maskien suodatusteho oli 98 prosenttia (BFE-luku). Toukokuussa julkaistussa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) todettiin, etteivät korkeamman suojatason N95-hengityssuojaimet olleet merkittävästi tehokkaampia influenssavirukselta suojaamisessa.

Onko maskien merkitystä koronaviruksen leviämisen estämisessä tutkittu?

Tätä pitää tutkia erilaisilla menetelmillä kuin mitä tässä tanskalaistutkimuksessa käytettiin. Se oli satunnaistettu vertailuasetelma, mutta väestötason vaikutuksia voi tutkia vain havainnoivissa asetelmissa.

Amerikkalainen Centre for Disease Control and Prevention on julkaissut viikko sitten yhteenvedon (siirryt toiseen palveluun) nykyisestä havainnointitutkimusten tiedoista. Sen mukaan kasvomaskeilla saattaa olla itsenäinen positiivinen vaikutus viruksen leviämisen hidastamiseen, mutta se ei ilmeisesti ole kovin suuri.

Maskien hyötyjä koko yhteiskunnalle on erittäin haastavaa tutkia epidemian aikana.

Jälkeenpäin voidaan saada parempi käsitys siitä, mikä maskien merkitys on ollut. Se selviää perehtymällä siihen, millaiset suositukset eri mailla on ollut eri aikoina, mikä niiden infektiotilanne on ollut näinä ajanjaksoina ja miten paljon maskeja eri aikoina on käytetty.

Tästä tiedosta voidaan sitten kenties mallintaa sitä, mikä maskien itsenäinen, suojaava merkitys on ollut väestötasolla.

Tanskalaistutkimuksen mukaan kasvomaskit eivät tarjoa merkittävää suojaa käyttäjilleen. Miten koronavirusta vastaan kannattaisi suojautua?

Tiede on kumulatiivista, eli tietoa kertyy koko ajan lisää ja se kertyy. Siksi ei kannata katsoa liikaa yhtä tutkimusta ja sen tuloksia.

Tanskan hallitus vaati kasvomaskien käyttöä julkisessa liikenteessä 22. elokuuta alkaen. Pian keskiyön jälkeen Kööpenhaminan metrossa oli jo useimmilla kasvomaski.
Tanskan hallitus vaati kasvomaskien käyttöä julkisessa liikenteessä 22. elokuuta alkaen. Pian keskiyön jälkeen Kööpenhaminan metrossa oli jo useimmilla kasvomaski.Olafur Steinar Rye Gestsson / EPA

Suomihan on pärjännyt koronaviruksen torjunnassa erittäin hyvin moniin maihin verrattuna.

Tämä on monen tekijän summa: Olemme noudattaneet turvavälejä, pitäneet huolta hyvästä käsihygieniasta, rajoittaneet kokoontumisia ja käyttäneet maskeja. Näin kannattaa varmaankin jatkaa.

Tilanteeseen on auttanut myös syrjäinen sijaintimme ja vähäinen kauttakulkuliikenne. Virushan leviää siellä, missä väki liikkuu.

Tutkimus on saanut osakseen myös runsaasti kritiikkiä. Onko tutkimustulos mielestäsi pätevä?

On hyvä muistaa, että tällaisiin satunnaistettuihin tutkimuksiin osallistuvat ihmiset ovat jo valmiiksi kiinnostuneita aiheesta.

Se tarkoittaa, että he todennäköisemmin ovat pitäneet maskia huolellisemmin kuin väestö keskimäärin. Tämä saattaa vääristää tutkimustulosta siihen suuntaan, että maskit näyttävät vaikuttavammilta kuin mitä ne oikeasti olisivat koko väestön käytössä.

Näiden tutkimusten suurin haaste on seurata, miten osallistujat käytännössä käyttävät maskeja. Kööpenhaminassa ei vielä keväällä suositeltu maskeja eikä niitä juuri näkynyt, joten ainakin maskittoman ryhmän osalta on uskottavaa, että he eivät pitäneet maskeja.

Maskeja käyttävälle ryhmälle puolestaan soitettiin viikoittain ja kysyttiin maskin käytöstä, mikä on toisaalta varmistanut tutkimusasetelman toteutumista ja ollut omiaan lisäämään tämän ryhmän maskien käyttöä.

On myös tärkeää muistaa, että maskien toimivuus eri tutkimuksissa voi muuttua radikaalisti riippuen siitä, missä epidemiavaiheessa tutkittu maa on.

Kun tämä tutkimus tehtiin, oli Tanskan epidemiatilanne suunnilleen sama kuin Suomessa nyt, siis verrattain hyvä. Maskien merkitys olisi voinut olla erilainen, jos epidemiatilanne olisi ollut pahempi.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Hallitus harkitsee poikkeustilan julistamista, yökahviloihin rajoituksia, HUS varautuu nyt pahimpaan

Lue seuraavaksi