1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Kuvanveistäjä Mauno Hartmanin vaimo: "Manu eli taiteelleen – hän teki, teki, teki ja oli onnellinen siinä tehdessään"

Lahdessa Pro Puun galleriassa on esillä taiteilijan ennen näkemättömiä töitä 2000-luvulta.

Kuvanveistäjä, professori Mauno Hartman loi elämänsä aikana tuhansia teoksia
Kuvanveistäjä, professori Mauno Hartman loi elämänsä aikana tuhansia teoksia

Kolme vuotta sitten kuollut kuvanveistäjä, professori Mauno Hartman oli palkittu ja kansainvälisesti tunnettu taiteilija, jonka töitä on eri museoissa sekä Suomessa että ulkomailla. Yleisö on nähnyt hänen teoksistaan vain murto-osan.

Hartman tuli tunnetuksi ennen kaikkea suurikokoisista hirsitöistä, joita käytettiin muun muassa kansainvälistä menestystä saavuttaneen Joonas Kokkosen säveltämän oopperan Viimeiset kiusaukset lavastuksena.

Vaimo Pirkko Hartman muistelee, kuinka 87-vuotiaaksi elänyt Mauno Hartman työskenteli ahkerasti joka päivä elämänsä loppuun asti.

– Hän teki, teki, teki ja oli onnellinen siinä tehdessään.

Taiteilija saattoi luoda uusia teoksia mihin vuorokauden aikaan tahansa.

– Joskus aamuyöllä herätessäni tulin työhuoneeseen, jossa hän oli täydessä puuhassa ja kysyi, joko on lounasaika. Vuorokauden ajat saattoivat mennä sekaisin.

Vähemmän tunnettua on Hartmanin monipuolisuus. Hän teki kaikenlaisia taideteoksia moninaisista luonnon materiaaleista. Teoksissa hän käytti pihalta löytyviä koiranputkia, risuja ja puita – kaikkea mahdollista.

– Manu sai paljon palkintoja. Töitä vietiin ulkomaille, Venetsian biennaali oli yksi kohokohta taiteilijalle.

Mauno Hartman piti työkalunsa hyvässä järjestyksessä. Koivun oksat olisivat tulleet seuraavaksi käsittelyyn. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle
Kuvanveistäjän työhuone kotona Hollolassa on siinä asussa, mihin se taiteilijalta jäi. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle
Pietari -teoksen materiaaleihin kuuluvat putkikasvit on kerätty pihalta. Työ on vuodelta 2016. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Taidetta myös merikaisloista ja koiranputkista

Hartman teki paljon taidetta myös kesäpaikallaan Nauvon saaressa. Hyvässä valossa pystyi työskentelemään yötä myöten.

– Suurin inspiraation lähde oli luonto, varsinkin Nauvon saari. Siellä hän lähinnä maalasi ja piirsi, kertoo Pirkko Hartman.

Lahden Pro Puu -yhdistyksen puheenjohtaja ja galleristi Markku Tonttila tunsi Mauno Hartmanin henkilökohtaisesti. Tonttila on koonnut Hartmanin ennen näkemättömistä töistä näyttelyn Pro Puun galleriaan (siirryt toiseen palveluun).

– Huikeimmat työt, mitä olen nähnyt, on merikaislasta tehtyjä teoksia. Heidän talonsa nurkalla kasvoi isoja koiranputkia, jotka hän aina sadonkorjuun aikaan otti talteen ja kuivasi. Niistä on tehty merkittäviä teoksia.

Mauno Hartmanin muistonäyttely oli Pro Puussa marraskuussa 2017. Nyt esillä olevassa näyttelyssä on Hartmanin ennen näkemättömiä töitä, jotka on tehty 2000-luvulla.

Mukaan on valittu teoksia Hartmanin kotoa ja työhuoneelta. Tekijälle tärkeitä veistoksia ja maalauksia, jotka eivät aikaisemmin ole olleet näyttelyissä tai muuten esillä.

– Kodin laatikoista löytyy yhä Manun ennen näkemättömiä töitä. Niiden lukumäärää on vaikea arvioida, sanoo Pirkko Hartman.

Perikunta lahjoitti Lahden taidemuseolle (siirryt toiseen palveluun) noin 300 teosta. Mukana on veistoksia, maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa.

Putkikasvista tehty veistos tervehtii näyttelyyn tulijaa Pro Puun galleriassa Lahdessa. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle
Oksarakenne -sarjan työ palaa näyttelyn jälkeen Hollolaan Hartmanin kodin keittiöön vakiopaikalleen. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle
Hirsitöihin kuuluva teos Tervahirsi on vuodelta 2005. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle