1. yle.fi
  2. Uutiset

Kun yritys on kriisissä, tämä nainen ei pelkää astua johtoon: Heini Pirttijärvi selvittää Vastaamon sotkua ja puhuu eniten luottamuksesta

Heini Pirttijärvi pitää Vastaamon tietomurtoa yhteiskunnallisesti niin merkittävänä asiana, että halusi lähteä selvittämään sitä yrityksen johdossa.

Psykoterapiakeskus Vastaamo
Heini Pirttijärvi
Psykoterapiakeskus Vastaamon johtoon siirtynyt Heini Pirttijärvi on saanut satoja kannustusviestejä uuteen työhönsä. Tietomurron uhreina on ollut myös hänen tuttujaan. Kristiina Lehto / Yle

Muutosjohtaja. Tulosorientoitunut. Inhimillinen.

Näin on kuvailtu naista, joka valittiin psykoterapiakeskus Vastaamon hallituksen puheenjohtajaksi ja väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi marraskuun alkupuolella. Yritys ajautui vakavaan kriisiin, kun paljastui, että 40 000 terapia-asiakkaan luottamukselliset tiedot oli varastettu tietomurrossa.

Heini Pirttijärvi, 54, saapuu haastatteluun aurinkoisena ja huoliteltuna, vaikka takana on työntäyteisiä päiviä.

Hän on tavannut Vastaamon terapeutteja etäkahveilla ja ollut yhteydessä Vastaamolta terapiaa tilanneisiin tahoihin sekä viranomaisiin.

– Tietomurto on varjo kaiken päällä. Luottamuksen rakentaminen uudelleen vaatii paljon työtä koko henkilökunnalta. Myös jotkut asiakkaat, tietoturvarikoksen uhrit, ovat olleet yhteydessä minuun, Pirttijärvi sanoo.

Tietomurron uhreina on ollut myös Pirttijärven tuttuja. Hän itse ei ole koskaan tarvinnut avukseen psykoterapeutin apua; henkiset paineet ovat purkautuneet urheillessa ja perheen kanssa touhutessa.

Osa Vastaamon terapeuteista on lopettanut työskentelynsä, mutta vajaan 300 terapeutin työ jatkuu. Tietomurron paljastuminen on ollut raskasta myös heille, koska hekin ovat rikoksen uhreja.

– Tämä on yhteiskunnallisesti iso asia ja ulkoista painetta on tullut valtavasti.

Vastaamon tietomurto nosti kaikkien yritysten tietoturvan tapetille.

Juuri yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi Pirttijärvi sanoo lähteneensä selvittämään soppaa, johon moni ei koskisi pitkällä tikullakaan.

– Minulla on entisistä töistäni kokemusta luottamuksen rakentamisesta.

"Kriisissä pitää palauttaa luottamus"

Pirttijärvi on aiemminkin hypännyt niin sanotusti syvään päähän. Hänet valittiin viime vuonna vanhustenhuollon kriisiyhtiön Esperi Caren virkaa tekeväksi toimitusjohtajaksi.

Yhtiö oli tuolloin kriisin keskellä: Valvira keskeytti yhtiön Kristiinankaupungin hoivakodin toiminnan vakavien laiminlyöntien takia, ja yhtiön edellinen toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni joutui eroamaan. Myös muissa yhtiön hoivakodeissa oli ongelmia.

– Myös hoivakriisissä oli kyse luottamuksen palauttamisesta.

Pirttijärvi sanoo olevansa ylpeä työstään Esperi Caren johdossa: muutoksen käynnistämisestä ja muun muassa uusien hoitajien palkkaamisesta.

– Harva kriisi johtaa lakimuutoksen, Pirttijärvi viittaa hoitajamitoituksen muuttamiseen (siirryt toiseen palveluun) vanhusten hoitolaitoksissa.

Hän kuitenkin myöntää, että vanhusten hoito ei ole vieläkään Suomessa hyvällä mallilla.

Pirttijärven mukaan kriisiyhtiön johtoon valitun pitää nimenomaan palauttaa luottamus ja kestää sekä ulkoista että sisäistä painetta. Ensiksi kirkastetaan maali eli mihin yhtiö tähtää. Lisäksi roolien on oltava selkeät, ettei aikaa mene ylimääräiseen säätämiseen.

Sitten kuunnellaan henkilökuntaa.

– Numeroista näkee menneisyyden, mutta henkilökunnalta kuulee tulevaisuuden. Se, mitä huolia työntekijät nostavat esiin, on hyvin tärkeässä roolissa.

Esimerkiksi Esperi Caressa hän halusi kuulla hoitajilta suoraan, että henkilökuntaa on liian vähän.

Vastaamossa hänelle ei asetettu rahallista tulostavoitetta.

– Sanon aivan aidosti, että kaikki työ on nyt uhrien auttamisessa, tilanteiden ratkomisessa, henkilöstössä ja viranomaisyhteistyössä.

Heini Pirttijärvi
Heini Pirttijärvi on ollut Vastaamon johdossa vajaa kaksi viikkoa. Ne päivät ovat täyttyneet muun muassa tapaamisista terapeuttien ja viranomaisten kanssa.Kristiina Lehto / Yle

Myrskyn silmästä toiseen

Pirttijärvi on saanut satoja kannustusviestejä uuteen työhönsä Vastaamossa – myös tuntemattomilta.

Verkostoitumispalvelu LinkedInissä Pirttijärveä on kannustettu muun muassa näin: “ei voi kuin ihailla, kuinka uskallat hypätä myrskyn silmästä toiseen!”

– Se on tuntunut tosi hienolta.

Pirttijärvi myöntää pohtineensa sekä Esperi Caren että Vastaamon johtoon siirtyessään myös sitä, kuinka paljon kuraa tulee niskaan. Hän lähti Esperi Caren vt. toimitusjohtajaksi pikaisesti.

– Punnitsin, että tiedän, mitä pitää tehdä, ja tiesin kestäväni paineen, mutta punnitsin myös, jääkö aikaa perhe-elämälle ja miten julkisuus vaikuttaa läheisiin.

Perheen kolmesta lapsesta enää nuorin asuu kotona. Lapset kannustivat ottamaan vastaan sekä Vastaamon että Esperi Caren johtamisen.

Pirttijärven mukaan hyvä palkka ei ollut tärkein asia hänen siirtyessään taas uuden kriisiyhtiön johtoon.

– Jokaisessa työssä on oma korvauksensa. Tässä tehtävässä merkityksellinen työ ja omat edeltävät kokemukseni olivat keskiössä.

Pirttijärven ansiotulot olivat viime vuonna yli 630 000 euroa, joista hän maksoi veroja lähes puolet eli yli 310 000 euroa. Tänä vuonna hän on perustanut oman yrityksen.

Kun vanhustenhoidon kriisi rävähti julkisuuteen alkuvuonna 2019 ja Pirttijärvi nimitettiin Esperi Caren johtoon, Iltalehti kuvasi (siirryt toiseen palveluun) häntä tulosorientoituneeksi ja kertoi muistisairaan vanhuksen huonosta kohtelusta hänen luotsaamassaan Saga Caressa.

– Tulos ja bisnes liittyvät aina yritysten pyörittämiseen, koska yritysten on tuotettava tulosta, jotta ne voivat menestyä pitkällä tähtäyksellä. Tästä on puhuttu nyt korona-aikanakin paljon.

Perhe on vienyt voiton kaksi kertaa

Pirttijärvi palaa haastattelun aikana usein kahteen asiaan: merkitykselliseen työhön ja perheeseen.

Vaikka häntä on kuvattu julkisuudessa kovaksi johtajaksi, hän on valinnut kaksi kertaa työn sijasta perheen: vuonna 2001 aviomiehen työ Nokialla vei perheen Piilaaksoon Yhdysvaltoihin ja vuonna 2007 Müncheniin Saksaan.

Yhdysvalloissa hän oli äitiyslomalla ja hoitovapaalla ja pyöritti arkea kolmen pienen lapsen kanssa kaksi vuotta.

Saksaan muutto oli kova paikka. Hän oli ylennyt omassa työssään Stockmannilla Helsingin tavaratalon myyntijohtajaksi, mutta puolisolle oli luvassa mielenkiintoinen työpaikka Nokian ja Siemensin yhdistymisen takia.

– Vastasin tavaratalon tuloksesta, henkilökuntaa oli 2 000 ja talossa oli menossa useampia isoja muutoshankkeita.

Hän pohti vastuutaan ja luottamuksen pettämistä Stockmannilla.

– Minuun oli luotettu paljon. Mutta lopulta perhe voitti, koska emme halunneet, että toinen vanhempi olisi poissa lasten elämästä.

Myös Saksassa Heini Pirttijärvi keskittyi kaksi vuotta perhe-elämän ja lasten koulu- ja harrastuskuvioiden pyörittämiseen jälleen vieraalla kielellä.

Heini Pirttijärvi katselee merelle.
Heini Pirttijärvi on ollut monissa tuulisissa paikoissa, muttei ole itse joutunut turvautumaan psykoterapeutin apuun. Paineet hän on saanut purettua luonnossa urheillessa ja perheen parissa.Kristiina Lehto / Yle

Ura Moskovassa alkoi ilman venäjän kielen taitoa

Pirttijärven ura Stockmannilla oli pitkä, yli 20 vuotta. Hän muistelee, kuinka lensi ensimmäisenä työpäivänään Stockmannilla vuonna 1993 Moskovaan töihin.

Haastetta lisäsi se, että hän ei ollut opiskellut venäjää, ja lähes kaikki alaiset olivat venäläisiä.

– Kun lähdin Moskovasta, pidin puheeni henkilökunnalle venäjäksi. Laitoin opiskeluun kyllä paljon eforttia.

Hän sanoo oppineensa kahden Moskovan vuotensa aikana enemmän johtamisesta kuin kymmenessä vuodessa Suomessa.

– Se oli usein aika raakaakin. Kun saavuin Moskovaan, Venäjän parlamentti oli tulessa vallankaappausyrityksen takia, eikä jatkossakaan aina tiennyt, ovatko liikkeet kiinni vai auki. Yhteiskunta oli sekaisin.

Venäläisen hierarkian takia häntä kutsuttiin varapääjohtajaksi.

– Olin kyllä ihan suomalaisittain kahden myymälän päällikkö, hän hymyilee.

Kokemuksen takia hän lähtisi uudelleen töihin Venäjälle, mutta perhe-elämän takia hän harkitsisi.

Nykyinen kanta-asiakas toivoo Stockan pelastuvan

Saksan-vuosien jälkeen Pirttijärvi palasi vielä Stockmannille ja yleni henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmään. Hän kuitenkin jätti Stockmannin yllättäen vuonna 2015.

Edellisenä vuonna Stockmannilla oli käyty yt-neuvottelut ja yli sata työntekijää irtisanottu.

– Mietin, että jos aion tehdä tässä elämässä vielä jotain muutakin, nyt on aika. Hyppäsin tyhjän päälle.

Nykyistä kriisiyhtiö Stockmannia hän ei lähtisi pelastamaan.

– Vannomatta paras, mutta nyt on muiden vuoro viedä yhtiötä eteenpäin.

Kanta-asiakkaana hän kuitenkin toivoo, että Stockmann pelastuu vielä.

Päiviin mahtuu myös muotia ja kuntoutusta

Twitterissä Pirttijärvi esittelee itsensä määritelmällä “faktoihin perustuva johtaminen” ja juuri tätä on myös hänen esikuvissaan: pitkän linjan hallitusammattilaisessa Lauri Ratiassa ja Koneen pitkäaikaisessa johtajassa Matti Alahuhdassa.

– He ovat luottamuksen rakentajia ja toimivat analyyttisesti.

Hän ei erikseen mainitse naisjohtajia.

– En seuraa, kuka on nainen ja kuka mies, vaan mitä he saavat aikaiseksi.

Kysyttäessä vaatebrändi Andiasta ja sen perustajasta Tarja Rantasesta Pirttijärvi kuitenkin kehuu tätä valovoimaiseksi johtajaksi ja suunnittelijaksi. Pirttijärvi on ollut Andiatan neuvonantaja eli kuulunut niin sanottuun advisory boardiin vuodesta 2018. Valokuvia otettaessa paljastuu, että hänellä on yllään Andiatan neule.

Tänä syksynä Pirttijärveä pyydettiin Kaisankodin hallitukseen. Kaisankoti perustettiin vuonna 1938 (siirryt toiseen palveluun) lepokodiksi naisille, presidentin puolison Kaisa Kallion 60-vuotissyntymäpäivänä järjestetyn kansalaislahjakeräyksen tuotolla.

– Kaisankoti toteuttaa yhä Kaisa Kallion perinnettä ja tarjoaa kuntoutuspalveluja työelämässä oleville, nimityksestään silminnähden ylpeä Heini Pirttijärvi sanoo.

Lue myös:

Valvira teki tarkastuskäynnin Vastaamon Helsingin-toimipisteeseen – ei havainnut puutteita (18.11.2020)

Vastaamon asiakkaat voivat nyt saada pyytämänsä asiakirjat suojatulla sähköpostilla tai postitse – aiemmin tiedot oli haettava paikan päältä (16.11.2020)

Kaikki uutiset Vastaamon tietomurrosta

Lue seuraavaksi