1. yle.fi
  2. Uutiset

Korona-aalto vei Miro Johanssonin työharjoittelupaikan, muttei unelmaa merikapteeniudesta – merenkulun elpymistä odotellaan vuonna 2022

Merenkulun raju koronavuosi ei ole leikannut opiskelijoiden tulevia työpaikkoja alalta.

Merenkulkuhenkilöstö
miro johansson tutkii koululaiva MS Katarinan navigointi laitteita
Miro Johansson opiskelee merenkulkua kolmatta vuotta Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa. Hän on seurannut mielenkiinnolla alan hankalaa vuotta.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Merenkulunopiskelija Miro Johansson esittelee Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston koululaiva M/S Katarinan navigointilaitteita. Johansson valmistuu vahtiperämieheksi keväällä. Viimeinen harjoittelu oikealla aluksella jäi koronavirustilanteen vuoksi tekemättä.

– Moni koulukaveri jäi myös ilman harjoittelupaikkaa. Vähän harmitti, olisihan se ollut mukavaa päästä harjoitteluun, Johansson sanoo.

Johanssonilla ei ole selvää suunnitelmaa, mitä aikoo tehdä valmistumisensa jälkeen. Tulevaisuudessa hän haaveilee merikapteenin työstä.

– Varmaan armeijaan nyt ensiksi. Katsotaan sen jälkeen kuinka asiat menevät.

Korona-aalto ei pyyhkinyt tulevaisuuden työpaikkoja

Koronavuosi on ollut kova suomalaiselle merenkululle. Varustamoiden liikevaihto on pudonnut tänä vuonna noin puoleen aikaisemmasta. Rahdin osalta kuljetusten hinnat ovat laskeneet noin 30–50 prosenttia.

Isoin ongelma on matkustaja- ja autolauttaliikenteen pysähtyminen. Heinäkuu on tavallisesti paras suomalaislaivojen sesonki matkustajaliikenteessä. Tänä vuonna heinäkuun matkustajamäärät muun muassa Viron liikenteessä putosivat 50 prosentilla. Miehistön lisäksi tämä on lomauttanut paljon laivoilla matkustajapalveluista vastaavaa henkilökuntaa. Työnantajataholta, Suomen Varustamot ry:ltä kerrotaan, että 90 prosenttia matkustaja-autolauttojen henkilökunnasta ovat lomautettuja.

Suomen Varustamot ry:n varatoimitusjohtaja Hans Ahlströmin mukaan suuri osa varustamoista tekee tappiota tänä vuonna.

– Olen toiminut alan edunvalvontatehtävissä 30 vuotta. En ole aiemmin nähnyt näin pahaa kriisiä.

Ahlström arvioi, että varustamojen tilanne jatkuu vaikeana vielä koko ensi vuoden.

– Tilanne voi alkaa korjaantua vuonna 2022.

M/S Birka Stockholm i hamnen i Vasa.
Vuosi on ollut kova matkustaja- ja autolauttaliikenteelle. Keväällä Varustamokonserni Eckerö lopetti Maarianhaminan ja Tukholman välillä liikennöivän Birka Cruisesin toiminnan. Birca liikennöi Ruotsin lipun alla, mutta silla työskenteli lukuisia suomalaisia.Yle/Markus Bergfors

Suomen Merimies-Unionin mukaan ennen tätä vuotta merenkulun ammattiliiton jäsenistä työttömiä oli vuosittain 4–6 prosettia.

Koronaviruksen vaikutukset ovat näkyneet lomautuksina. Touko-kesäkuussa lomautettuna oli lähes puolet liitonmerimiehistä. Ensimmäisen korona-aallon jälkeen tilanne hieman helpotti. Lokakuussa lomautettuna oli vielä joka kolmas.

Merenkulun työntekijöitä edustavan Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja Kenneth Bondas arvioi, että lomautusmäärät pysyvät syksyn kaltaisissa lukemissa myös lähitulevaisuudessa.

– Vielä lomautukset eivät ole muuttuneet irtisanomisiksi.

Suomen Varustamot ry:n varatoimitusjohtaja Hans Ahlström kertoo, että koronavirustilanne ei ole vaikuttanut peruuttamattomasti merenkuluntyöpaikkoihin.

– Sen verran se on näkynyt, että matkustaja- ja autolauttaliikenteessä uusia työntekijöitä ei ole voitu palkata tänä vuonna. Uskomme, että tilanne korjautuu ajan kanssa.

Merenkulkua opiskeleva Miro Johansson ei ole ottanut tulevasta työpaikasta stressiä.

– Mielenkiinnolla olen seurannut tilannetta. Kyllä tämä tilanne tästä paranee, Johansson sanoo.

miro johansson seisoo koululaiva MS Katarinan kannella.
Miro Johansson valmistuu ensi keväänä vahtiperämieheksi. Sen jälkeen edessä on armeija.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Ennen virusaaltoa työpaikkatilanne oli merellä tyyni

Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen ei usko, että nyt opiskelevien työpaikat olisivat vaarassa. Rahtiliikenne kannattelee työmarkkinoita.

– Suomen ulkomaanvienti tapahtuu meritse nyt ja tulevaisuudessa.

Suomen Varustamot ry:n varatoimitusjohtaja Hans Ahlström vakuuttaa, että jatkossa Suomessa koulutetuille merenkulunammattilaisille on töitä.

– Sekä toisen asteen oppilaitoksissa että ammattikorkeakouluissa opiskeleville merimiehille kyllä löytyy töitä, Ahlström lupaa.

Erikoistutkija Tapio Karvonen pitää ensi kesän matkustajaliikennettä varustamojen talouden kannalta merkittävänä.

– Iso tulos tehdään kesällä. Viime kesän huippusesonkikin jäi tappiolle niin toista samallaista vuotta varustamot eivät kestä. Silloin edessä on toiminnan rahoitusongelmia, Karvonen sanoo.

Kuvassa on Helsingin eteläinen kärki eli Jätkäsaari ja Hernesaari toukokuussa 2020.
Varustamoilla uskotaan, että koronan koettelema talous alkaa korjautua vasta vuonna 2022.Silja Viitala / Yle

Ennen koronavirusta työpaikkojen määrä oli pysynyt suomalaisessa merenkulussa vakaana. Viimeisten vuosien aikana työpaikkojen määrä Suomen lipun alla seilaavassa ulkomaan liikenteessä on ollut hienoisessa kasvussa. Viisi vuotta sitten rahti- ja matkustajalaivoilla oli Traficomin tilastoinnin mukaan 6600 työpaikkaa. Viime vuonna työpaikkoja oli 6 757.

Työpaikat jakautuvat tällä hetkellä ulkomaisten ja kotimaisten työntekijöiden kesken. Suomalaisille aluksille on saanut alkaa ottaa EU:n ulkopuolista työvoimaa vuodesta 2010 alkaen.

– Suomi oli tuolloin viimeinen EU-maa, joka otti käyttöön tämän mahdollisuuden. Muutos oli merkittävä, sillä se oli keskeinen mahdollistaja sille, että kaikki uusi rakentaminen oli mahdollista tuoda Suomen lipun alle, Ahlström sanoo.

Rahtilaivoilla ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on yli kolminkertaistunut vajaassa 10 vuodessa. Suomalaisten määrä on vähentynyt hiukan. Vuonna 2019 suomalaisessa ulkomaan liikenteessä oli ulkomaalaisia työntekijöitä 955 ja suomalaisia 5216.

– Osittain suomalaisten työpaikkojen pientä vähenemistä selittää se, että automatiikka on alalla on lisääntynyt, Ahlstöm sanoo.

Suomen Varustamot ry:n varatoimitusjohtaja Hans Ahlström korostaa, että ulkomaisen työvoiman tuoma kilpailukyky merenkulussa on ollut keskeisessä roolissa, jotta Suomen lipun alla seilaavien laivojen lukumäärä on saatu pidettyä samalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta.

Keskustelu ulkomaalaisten työntekijöiden kiintiöistä tulee jälleen ajankohtaiseksi ensi vuoden alussa, kun työnantajat ja työntekijät istuvat neuvottelupöytään sopimaan uudesta työehtosopimuksesta.

Kouluilta toivotaan enemmän yhteistyötä

Suomessa koulutetaan merenkulkijoita neljällä paikkakunnalla: Kotkassa, Raumalla, Turussa ja Maarianhaminassa. Kaikilla paikkakunnilla on sekä toisen asteen että ammattikorkeakoulutasoista merenkulkualan opetusta. Vuosittain merenkulun ammattilaisia valmistuu muutama sata.

Suomen Varustamojen varatoimitusjohtajan Hans Ahlstromin mukaan uusia työntekijöitä tulee alalle sopivalla tahdilla. Osassa työnkuvia henkilöstöstä on jopa pulaa, kuten konepäällystöstä.

– Tällä hetkellä suomalaisilla laivoilla työskentelee paljon konemestareita Virosta, kun suomalaisia ei ole tarjolla, hän sanoo.

Ahlstrom toivoo, että hallinnollisesti Suomessa järjestettävää merenkulun koulutusta voisi yhdistää. Hän ei kuitenkaan karsisi koulutuspaikkakuntia.

– Nyt kouluttaminen on ikään kuin pirstoutunut. Pienten koulutusyksikköjen olisi hyvä tiivistää yhteistyötä. Silloin voitaisiin vähentää päällekkäistä kurssitusta.

Entinen rajavartiolaiva Merikarhu Kantasatamassa
Rajavartiosto luovutti Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston käyttöön vartiolaiva Merikarhun. Sen tulee merenkulun opiskelijoiden käyttöön keväällä.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Kotkalla on merenkulunkoulutuksessa pitkät perinteet.

Vuosittain ammattiopisto Ekamissa merenkulun perusopinnot suorittaa 35–50 opiskelijaa. Osa perusopinnon suorittajista tekee vain tutkinnon osia, monella opiskelijalla ei ole lainkaan tähtäimessä koko tutkinto.

– Merenkulkualalla työtehtäviin vaaditaan tietty pätevyyskirja. Moniin pätevyyskirjoihin tarvitaan vain yksi tai useampia tutkinnon osa, sanoo Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston merenkulkualan tiimipäällikkö Minna Markkanen.

Perustutkinnon suorittajista korjaajan osaamisalalla työllistyminen on hyvää. Vahtikonemestareiksi ja vahtiperämiehiksi valmistuvat sen sijaan useimmiten jatkavat opintojaan ammattikorkeakoulussa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain noin parikymmentä merikapteenia ja merenkulun insinööriä. Tarkkaa työllistymisseurantaa koululla ei ole, mutta arvion mukaan insinöörit työllistyvät kapteeneja paremmin.

Suomen Varustamoiden varatoimitusjohtaja Hans Ahlström korostaa, että suomalaisesta merenkulkijoista ei olla luopumassa.

– On tärkeää, että jatkossakin Suomessa on ammattikouluja ja ammattikorkeakoulutason kouluja, joista saadaan pätevää työvoimaa.

Lue seuraavaksi