1. yle.fi
  2. Uutiset

Tuore raportti: Suojavarusteiden hankinta oli kriisin alussa puutteellista – työministeri Haatainen ehdottaa kotimaisen suojavarustetuotannon tukemista

Huoltovarmuusneuvosto julkaisi torstaina raporttinsa siitä, mitä Suomen pitäisi oppia koronakriiseistä.

politiikka
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen koronakriisin huoltovarmuusvaikutuksia koskevan analyysin julkistustilaisuudessa Helsingissä 19. marraskuuta.
Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Jukka Ruusunen luovutti raportin koronakriisin huoltovarmuusopeista torstaina työministeri Tuula Haataiselle.

Huoltovarmuusneuvoston torstaina julkaisema raportti palaa takaisin koronakriisin alkuvaiheisiin ja epäonnistuneisiin suojavarustehankintoihin.

Raportin kirjoittajat sanovat, ettei koronakriisin kaltaiseen tilanteeseen ollut varauduttu.

– Suojavarusteiden hankintaosaaminen kriisin alussa ja valmiiden hankintakanavien kartoitus etukäteen olivat puutteellisia, raportin tekijät kirjoittavat.

Taustalla oli kriisi, jollaista ei ollut osattu kuvitella aiemmin. Tämä puolestaan johti siihen, ettei suojavarusteiden menekkiä osattu aiemmin kuvitella.

– Aiempien pandemiaskenaarioiden perusteella ei ollut osattu varautua tarvikkeiden suureen kulutukseen. Epidemian levitessä suojavarusteiden käytön piiriin tuli täysin uusia toimijoita, esimerkiksi ikäihmisten hoivaan ja kotihoitoon liittyen.

Raportissa ei käydä läpi sitä, mikä johti Huoltovarmuuskeskuksen epäonnistuneisiin suojavarustekauppoihin liikemies Onni Sarmasteen ja kauneusalayrittäjä Tiina Jylhän kanssa.

Haatainen: Kotimainen tuotanto pitää turvata

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) otti Huoltovarmuusneuvoston raportin vastaan. Haataisen mukaan Suomi ei saa jatkossa joutua tilanteeseen, jossa sillä ei ole kotimaista suojavarustetuotantoa.

– Kotimaiseen suojainvälinetuotantoon on kiinnitettävä huomiota koronakriisin jälkeenkin, kun tuotteiden kysyntä palaa kriisiä edeltävälle tasolle. Tilannetta, jossa kotimainen tuotanto joudutaan käynnistämään tyhjästä, ei saa päästää enää syntymään. Toimijoiden elinkelpoisuutta on tuettava esimerkiksi edistämällä niiden mahdollisuuksia aloittaa vienti rajojemme ulkopuolelle, Haatainen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Haatainen tarkensi tilaisuudessa, että keinoja suojavarusteyritysten tukemiseen vielä etsitään.

Raportissa elinkeinoelämän edustajat tuovat esille sen, etteivät poliitikot ja viranomaiset käyttäneet tarpeeksi hyödykseen yritysmaailman asiantuntijuutta ja verkostoja.

– Tämä korostuu etenkin elinkeinoelämän mahdollisuuksien hyödyntämisessä henkilösuojavälineiden hankinnassa ja yritysten Kiina-yhteyksien hyödyntämisessä, raportissa sanotaan.

Huoltovarmuusorganisaatio toimi kuitenkin raportin mukaan suurelta osin hyvin.

– Huoltovarmuuskeskus suoritti lakisääteisiä tehtäviään ammattitaitoisesti läpi kevään ensimmäisen korona-aallon. Esimerkiksi suomalaiselle huoltovarmuudelle elintärkeiden merikuljetusten turvaaminen matkustuslauttojen liikennöintiä tukemalla jäi epäonnisten suojainhankintojen saaman mediahuomion takia hyvin vähälle huomiolle, raportti sanoo.

Raportti on tehty kyselynä, joka lähetettiin 247 henkilölle. Kyselyyn vastasi 51 ihmistä, jotka toimivat huoltovarmuusasioiden parissa.

Lue seuraavaksi