1. yle.fi
  2. Uutiset

Eurooppa-kirje: Kevään traumat palasivat Italiaan – EU:n koronatuet käyvät sille liian pieniksi jo ennen kuin tukien jakamisesta on päätetty

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Jenna Vehviläinen
Tällä kertaa kirjeen kirjoitti Roomasta Jenna Vehviläinen.Jenna Vehviläinen & AOP, kuvankäsittely: Seppo Suvela / Yle

Buongiorno da Roma!

Kolme viikkoa sitten asuintaloni alakerrassa sijaitsevan viinibaarin ystävällinen omistaja Andrea istui kuppilansa edessä ja näytti masentuneelta.

Hän oli juuri kuunnellut Italian pääministerin tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin uusista tiukemmista koronarajoituksista epidemian toisen aallon hidastamiseksi. Ravintolat pitäisi sulkea jatkossa iltakuudelta. Viinibaarille ei jäisi uusien rajoitusten puitteissa ollenkaan aukioloaikaa.

Tämä juttu on osa Eurooppa-kirjesarjaamme, tästä linkistä voit kirjeen suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)

Kaksi viikkoa sitten tuli uusi isku: maan pahimmilla epidemia-alueilla kuten Milanossa, Napolissa ja Torinossa suljettiin ravintolat ja kaupat kokonaan.

Roomassa koronatilanne on toistaiseksi hieman parempi. Andrea avaa viinibaarinsa viikonloppuisin lounasaikaan. Tuloja on silti vain hyvin pieni osa tavallisesta.

Italian yrittäjille syksyn tilanne muistuttaa erehdyttävästi traumaattista kevättä. Silloin esimerkiksi ravintolat ja kulttuuripaikat suljettiin koronan vuoksi kolmeksi kuukaudeksi.

Moni epätoivoinen on lähtenyt kadulle (siirryt toiseen palveluun) osoittamaan mieltään rajoituksia vastaan. Levottomuutta rauhoitellakseen hallitus kertoi jälleen yhdestä tukipaketista kärsiville yrittäjille. Yli viiden miljardin euron arvoisesta paketista (siirryt toiseen palveluun) maksetaan tuhansien tukisummia, myönnetään verohelpotuksia sekä jatketaan koronan takia lomautetuiksi joutuneiden työttömyysturvaa. Italialaisten luotto hallitukseen ei kuitenkaan ole kova, sillä tukirahoja odotettiin kevään jälkeen pahimmillaan kuukausia.

Kun tilanne pitkittyy, on syytä pohtia, kuinka pitkälle riittää EU:n yhteinen vastaus talouskriisiin. EU:n elvytysrahastosta Italialle olisi tulossa tukea ja lainaa runsaat 200 miljardia euroa – jos paketti edes saadaan voimaan, Unkari ja Puola blokkasivat sen etenemisen tällä viikolla.

Mihin kesällä räätälöity paketti ylipäätään riittää, kun rajoitustoimet kurittavat useiden EU-maiden taloutta lisää tänä syksynä? Italian horjuvan talouden kannalta tilanne on huolestuttava. Maan bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan (siirryt toiseen palveluun) noin kymmenen prosenttia ja julkisen velan paisuvan 160 prosenttiin bruttokansantuotteesta tänä vuonna. Lue täältä raporttini talousongelmista.

Uutiset koronarokotteista sentään antavat toivoa myös italialaisyrittäjälle. Juuri nyt tuntuu kuitenkin erityisen tärkeältä kantaa oma kortensa kekoon ja käydä alakerran viinibaarin terassilla viikonloppulounaalla.

Arrivederci,

Jenna

Lue seuraavaksi kollegani Anna Karismon Eurooppa-poimintoja viikon varrelta:

#SOMESSA: Näin Unkarin Viktor Orbánista tuli Twitterin suosituin mies – miksi oikeiston EPP-ryhmä ei pane häntä kuriin, kysellään

Somen pelätyin ja samalla suosituin eurooppalainen on tällä viikolla ollut Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Yhdessä Puolan kanssa Unkari ilmoitti, että se ei hyväksy oikeusvaltioperiaatteen sitomista EU-tukien saamiseen. Orbánilla oli vastustukselleen hyvin erikoinen peruste: hänen mielestään EU:n tavoite (siirryt toiseen palveluun) on vain pakottaa kaikki maat ottamaan lisää maahanmuuttajia.

Jo etukäteen tiedettiin, että Puola ja Unkari eivät tyydy "trilogin" eli jäsenmaiden ministerineuvoston, parlamentin ja komission vastikään neuvottelemaan sopuun. Vaikka maat lietsovat kriisitunnelmaa, todellisuudessa niillä – ja keskiviikkona porukkaan liittyneellä Slovenialla (siirryt toiseen palveluun) – on pelissä paljon enemmän kuin muilla EU-mailla, koska ne ovat erittäin suuria EU-rahan saajia. Puolan elinkeinoelämä vetoaakin (siirryt toiseen palveluun), että maa lopettaa ryppyilyn. Puolan ja Unkarin hallitukset ovat kovimpia demokratian pelisääntöjen rikkojia (siirryt toiseen palveluun), joten uhitella pitää, kun rahavirrat uhkaavat hyytyä oikeusvaltioperiaatteen myötä.

Muilla EU-mailla ei selvästi ole aikeita antaa kiristää itseään: nyt valmistellaan jo vaihtoehtoa, että kaksikko tai kolmikko jätetään sitten EU-elvytyspaketin ulkopuolelle (siirryt toiseen palveluun). Saksa ja Ranska selvittävät (siirryt toiseen palveluun), miten se teknisesti toteutettaisiin. EU:lla on keinoja edetä ilman (siirryt toiseen palveluun) näitä maita, pohdittiin Twitter-keskusteluissa. Ehkä EU voisi myös käyttää tilaisuutta hyväkseen (siirryt toiseen palveluun) ja luoda nyt kunnollisen oikeusvaltioperiaate-mekanismin ilman vastarannankiiskiä.

Ristiriitaista on se, että Orbánin Fidesz-puolueen annetaan yhä keikkua parlamentin suurimman, konservatiivioikeiston EPP-ryhmän jäsenenä. Yllä ekonomisti tiedustelee twiitissään ihan oikeutetusti ryhmän johtajalta, miksi Orbánia ei ole pantu kuriin aiemmin. Saksan liittokansleri Angela Merkel kuuluu EPP:hen, samoin Suomen kokoomus ja kristillisdemokraatit.

#FAKTA: Nuorten työpaikkojen määrä romahti

Tilastografiikka määrä- ja osa-aikaisista työsopimuksista sekä kokonaistyöllisyydestä.
Harri Vähäkangas / Yle

Vielä viime vuoden lopussa yli 22 miljoonaa eurooppalaista työskenteli määräaikaisissa työsuhteissa. Tämän vuoden toisella neljänneksellä määraikaisia oli enää runsaat 19 miljoonaa. Tilapäisten ja epäsäännöllisten töiden vähentyminen vastaa yli 80 prosenttia työllisyyden vähenemisestä koronapandemian aikana. Erityisesti tilanteesta (siirryt toiseen palveluun)kärsivät nuoret, jotka muutenkin tekevät suurelta osin pätkätöitä.

TÄSSÄ VIELÄ MUITA TÄRKEITÄ AIHEITA: EU-puolustus kehittyy ja merenelävistä tuli kynnyskysymys brexitissä

EU-maiden johtajat pitivät torstai-iltana etähuippukokouksen koronapandemian hoidosta. He yrittivät keksiä uusia yhdenmukaisia toimintatapoja. Jäsenmailla on yhä melko erilaiset tavat estää viruksen leviämistä. Sääntöjen sekamelska haittaa esimerkiksi lentoyhtiöiden elämää.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi Financial Timesissä (siirryt toiseen palveluun), että populismi lisääntyy, jos viruksen leviämistä ei saada kuriin. "Populisteilla on helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin, mutta ne ovat harvoin oikeita ratkaisuja", Marin sanoi.

EU:n elvytysrahat ovat olennaisessa osassa koronakriisin jälkihoidossa. Yllämainittu Unkarin ja Puolan jarrutus uhkaa koko pakettia, ja se jurppii eri puolilla EU:ta yhtäläisesti (siirryt toiseen palveluun).

EU-maat sitoutuivat tiukentamaan toimia terrorismin ehkäisemiseksi viime perjantaina. Lue täältä, miksi yhteisistä toimista on vaikea sopia 27 jäsenmaan kesken.

Brexit-neuvottelujen aikarajat ovat paukkuneet ennenkin, mutta nyt tilanne alkaa oikeasti vetää vakavaksi (siirryt toiseen palveluun). Ihmisten työpaikat ovat kiinni lopputuloksesta, ja aika käy todella vähiin. Kalastus on vaikeimpia (siirryt toiseen palveluun) asioita. Hollannissa kalastajat jännittävät elinkeinonsa puolesta, lue reportaasi täältä.

Siirtolaisia Välimerestä pelastavalla laivalla annetaan kasvomaski ja pelastusliivit Eurooppaan pyrkiville. Katso täältä kuvereportaasi, valokuvaaja Sergi Cámara pääsi mukaan.

Pitäisikö EU:sta tehdä itsenäinen puolustuksessa vai tarvitaanko Yhdysvaltoja yhä selkänojaksi? Tästä näytti tällä viikolla syntyneen juopa Ranskan ja Saksan välille, mutta Saksan puolustusministeri pehmensi sittemmin (siirryt toiseen palveluun) kantaansa. Kannattaa lukea (siirryt toiseen palveluun) Ranskan presidentti Emmanuel Macronin visio asiasta, siitä vielä kuullaan.

Mihin suuntiin kriisivarmuus EU:ssa kehittyy koronapandemian jälkeen? EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Niklas Nováky kertoo Brysselin koneessa.

Jos kiinnostaa, mitä Puolaa hallitseva oikeistopopulistinen Laki- ja oikeuspuolue PiS on saanut maassa aikaan, kannattaa katsoa Marko Lönnqvistin ohjaama Ulkolinjan jakso Puolan jako vuodelta 2018. Aborttipolitiikka, vähemmistöjen oikeudet ja suhtautuminen EU:hun aiheuttavat katkeria kiistoja.

Elena ja Nicolae Causescu ennen teloitustaan joulukuussa 1989.
Romanian diktaattoripari Elena ja Nicolae Ceausescu ennen teloitustaan jouluna 1989.AOP

Tiesitkö, että Kustaa Vaasa oli kuin oman aikansa Donald Trump? Tai että Romanian hallitsijapari Elena ja Nicolae Ceausescu varastivat Ranskan Elysée-palatsista niin paljon arvoesineitä valtiovierailullaan 1978, että presidentti Valéry Giscard d'Estaing joutui varoittamaan Englannin kuningatar Elisabetia, jonka vieraaksi pariskunta oli seuraavaksi menossa? Nämä ja kymmenen muuta kiinnostavaa podia diktaattoreista on kuultavana Yle Areenassa.

ENSI VIIKOLLA -palsta toistaa itseään: syntyykö brexit-sopu alkuviikosta?

Tänä viikonloppuna Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen edustavat EU:ta johtavien teollisuusmaiden G20-etäkokouksessa (siirryt toiseen palveluun). Aiheena on luonnollisesti koronapandemian taltuttaminen.

EU-parlamentin täysistunnossa ensi viikolla käsitellään muun muassa median vapautta Euroopassa, sisämarkkinoiden kestävyyttä, tuoteturvallisuutta ja EU-komission suunnittelemaa uutta teollisuusstrategiaa. Etäistuntoja voi muuten seurata myös verkossa (siirryt toiseen palveluun) livenä.

Keskiviikkoon mennessä pitäisi tapahtua jonkinlainen nytkähdys (siirryt toiseen palveluun) brexit-neuvotteluissa. Déjà-vu? Uusia takarajoja on tosiaan tullut ja mennyt ennenkin, mutta jos ensi viikolla ei edistytä, sopimusta on vaikea ehtiä saamaan voimaan ennen vuodenvaihdetta. Parlamenttien eri puolilla Eurooppaa pitää hyväksyä sopimus. Lue täältä, mitä Britannian EU-erosta seuraisi ilman sopimusta.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Jos tykkäsit, kerro kavereillekin. Kirjeen voi tilata tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).

Lue seuraavaksi