Seksuaaliväkivallan uhreille ei riitä auttajia, HUSin tukikeskukseen 60 uutta raiskattua kuukaudessa – "Järkyttävä määrä", sanoo psykologi

Tukikeskuksella on vaikeuksia ohjata uhreja jatkohoitoon, kun Tyttöjen Talo ei pysty enää vastaanottamaan lisää avuntarvitsijoita.

Psykologi Pertti Hakkarainen pitää hyvänä asiana, että kynnys ilmoittaa seksuaalisesta väkivallasta on laskenut, sillä sen myötä piilossa ollut rikollisuus tulee esiin. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Seri-tukikeskuksen ovi Helsingin Naistenklinikan pihan perällä on todella vaatimattoman näköinen.

– Remontin aikana ihmettelin, että kukaan uskalsi edes tulla tänne sisään, sanoo ovella seisova psykologi Pertti Hakkarainen.

Ovi on kuitenkin käynyt tiuhempaa kuin koskaan ennen.

HUSin Naistenklinikan Seri-tukikeskus on seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikkö yli 16-vuotiaille, sukupuolesta riippumatta. Se tarjoaa akuuttia apua, kun tapahtuneesta on kulunut alle kuukausi.

HUSin Naistenklinikan Seri-tukikeskus auttaa kaikkia yli 16-vuotiaita seksuaaliväkivaltaa kokeneita. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Kesällä tukikeskuksen kävijämäärä ylitti kaikki aiemmat ennätykset.

– Kesäkuussa meille tuli 60 uutta potilasta ja heinäkuussa 56, kun aikaisemmin ennätykset olivat olleet 47-48 kieppeillä. Käytännössä voisi sanoa, että meille tuli kaksi uutta potilasta per päivä.

Psykologi Pertti Hakkarainen sanoo, että yksi selitys kävijämäärän kasvulle on, että kevään koronarajoitusten jälkeen ihmiset kyllästyivät sosiaalisen etäisyyden pitämiseen. Tuli kesä ja lähdettiin ulos juhlimaan.

– Mitä lämpimämpää on, mitä enemmän ihmiset liikkuvat, mitä enemmän he juhlivat ja seurustelevat toisten ihmisten kanssa, niin sitä enemmän meille tulee asiakkaita.

Hakkarainen kuitenkin painottaa, että viranomaisten tietoon tulleiden rikosten tai uhrikyselyiden perusteella ei ole aukotonta osoitusta siitä, että seksuaalirikosten määrä olisi noussut.

Sen sijaan entistä useampi uskaltaa ilmoittaa seksuaaliväkivallasta ja entistä useampi löytää sen myötä avun.

– Tässä saattaisi olla kyse siitä, että kynnys on madaltunut ja se on hyvä asia. Mutta tietysti se on järkyttävä määrä, miten paljon seksuaaliväkivaltaa tehdään ja tapahtuu.

Tyttöjen Talo joutui pistämään jonon poikki, kaikkia ei pystytä auttamaan

16-vuoden alaikärajasta huolimatta Naistenklinikan Seri-tukikeskuksen asiakkaat ovat olleet nuorimmillaan vain 12-vuotiaita. Tukiklinikan vanhin asiakas on ollut 82-vuotias, mutta tyypillisimmin apua hakee alle 25-vuotias nainen.

– Enimmäkseen seksuaaliväkivaltatapaukset tapahtuvat toisensa tuntevien ihmisten välillä. Stereotyyppinen pelko puskaraiskauksesta on yksipuolisuudessaan vääristynyt kuva, psykologi Hakkarainen sanoo.

Tukikeskuksessa keskitytään akuuttiin apuun, oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin ja ensivaiheen kriisitukeen. Kysynnän kasvaessa Seri-tukikeskus on saanut valtion lisärahoitusta, jonka turvin työntekijöitä on voitu palkata lisää.

– Saamme resurssit riittämään, sillä keskitymme aika tiukasti siihen alkuvaiheeseen.

Avunsaannin pullonkaulaksi on muodostunut jatkohoito.

Kolmannen sektorin toimijat kuten Raiskauskriisikeskus Tukinainen sekä Loisto Settlementti -yhdistyksen Tyttöjen Talo ovat Seri-tukikeskuksen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Ne ottavat jatkohoitoonsa määrällisesti suurimman osan pääkaupunkiseudulla seksuaalista väkivaltaa kokeneista.

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisityön kehittämispäällikkö Heli Heinjoki kertoo, että yhteydenottoja joudutaan nyt priorisoimaan. Kriisityön asiakaskäynnit ovat ruuhkautuneet, mutta apua kyllä saa.

Tukinaisessa soittopyyntöihin vastataan kahden viikon sisällä yhteydenotosta ja jos tapahtuneesta on kulunut alle kolme kuukautta, seksuaaliväkivaltaa kohdannutta pyritään auttamaan mahdollisimman pian. Kriisityötä tehdään koronan vuoksi etätyönä.

Tyttöjen Talo puolestaan nitisi liitoksistaan jo keväällä, ja lopulta syksyllä sen seksuaaliväkivaltatyön ryhmä joutui vaikean päätöksen eteen: yhtään uutta asiakasta ei voitu enää ottaa.

Päätös tehtiin eettisistä syistä, kertoo Tyttöjen ja Poikien Taloissa seksuaaliväkivaltatyöstä vastaava Tommi P. Pesonen.

– Ajattelimme, että jos meillä on 33 ihmistä jonossa, ja meidän työntekijöillämme on jo kalenterit ihan täysiä, se ei ole oikein näitä ihmisiä kohtaan. He joutuvat olemaan jonossa yli puoli vuotta tai pidempään päästäkseen avun piiriin.

Kuvaavaa on, että jonon sulkemisen jälkeen yhteydenottoja tuli vielä parisenkymmentä lisää.

– Kyllä se on pysäyttävää, koska nuoren ihmisen elämässä vuosi on todella pitkä aika ja tällainen käsittelemätön seksuaaliväkivaltatrauma aiheuttaa hyvin monia oireita. Se voi monella tapaa sysätä nuoren ihmisen elämän sivuraiteille, Pesonen lisää.

Tommi P. Pesonen vastaanottaa seksuaalisen väkivallan uhreja Poikien Talossa. Tyttöjen Talossa puolestaan pitkät jonot on saatu kuriin pienryhmätoiminnalla. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyön asiantuntijat auttavat 13–29 -vuotiaita tyttöjä ja nuoria naisia. Heidän kohdallaan kyse voi olla raiskauksen lisäksi myös muusta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta.

Poikien Talossa apua on pystytty yhä tarjoamaan.

– Poikien jonoa ei ole tarvinnut vielä sulkea. Olen yksin pystynyt poikien puolella tekemään tätä työtä, sillä asiakkaita on tänä vuonna ollut vähemmän, noin 30. Pojilla kynnys ottaa näitä asioita puheeksi on vielä kovempi kuin tytöillä.

"Julkisella terveydenhuollolla on peiliin katsomisen paikka"

Hakkarainen ja Pesonen ovat yksimielisiä siitä, ettei seksuaaliväkivaltaa kokeneiden jatkohoito voi olla kolmannen sektorin varassa.

– Julkisella terveydenhuollolla on tässä peiliin katsomisen paikka. Miten pitkät odotusajat ja isot kynnykset meillä on tällaisten asioiden avunsaamiselle? Ja mikä on sen saatavan avun laatu ja syvyys, psykologi Pertti Hakkarainen lataa.

Hieman yllätäenkin, Tommi P. Pesonen toteaa, ettei seksuaaliväkivaltatyö ole rakettitiedettä. Myös hän penää perusterveydenhuollon nykyistä aktiivisempaa osallistumista.

– Ajattelen, että tämä ei ole niin vaikeaa työtä, etteikö perusterveydenhuolto tähän pystyisi lisäkoulutuksella. Olisi hyvä, että kunnissa otettaisiin koppia asiasta ja lisättäisiin työntekijöiden valmiutta kohdata seksuaalisuutta, Pesonen sanoo.

Tyttöjen talo on pyrkinyt ohjaamaan avuntarvitsijoita muun muassa Helsingin kaupungin matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu Mieppiin (siirryt toiseen palveluun), joka ottaa maksutta vastaan yli 13-vuotiaita helsinkiläisiä.

– Seksuaaliväkivalta aiheuttaa sen, että ihmiset oireilevat mielenterveydellä. Opiskelijoita olemme yrittäneet ohjata opiskelijaterveydenhuoltoon.

Myöskään Tyttöjen Taloon jonottavia ei ole jätetty tyhjän päälle. He pääsevät ensi hätään pienryhmätapaamisiin, joissa annetaan tietoa siitä, miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa ihmisiin ja miten traumaoireita voi helpottaa.

– Ja harjoitellaan omien rajojen asettamista, koska ne rikkoutuvat tällaisessa tilanteessa, Pesonen täydentää.

Lue myös: