1. yle.fi
  2. Uutiset

Kirjeenvaihtajan analyysi: Suomi saa osansa, kun Venäjä tulkitsee historiaa omiin tarkoituksiinsa

Venäjä on valmis tuomitsemaan vain toisten sotarikokset, kirjoittaa Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen.

Venäjä
Presidentti Putin ja sotaveteraaneja
Presidentti Vladimir Putin seurasi sotaveteraanien kanssa lentonäytöstä Moskovan Punaisella torilla kesäkuussa, jolloin juhlittiin Neuvostoliiton natsi-Saksasta saamaa voittoa toisessa maailmansodassa 75 vuotta sitten.Sergey Guneev / EPA

MoskovaVenäjän Karjalaan on joulukuussa avautumassa suomalaisen vankileirin kopio.

Ensimmäisiä kuvia leiristä välitti viime viikolla Karjalan tasavallassa toimiva Venäjän valtion tv-kanava (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan Kontupohjan lähellä sijaitsevalle leirille tullaan järjestämään koululaisten viikonloppuretkiä.

Venäläislapsille aiotaan kertoa alaikäisten vankien elämästä suomalaisten jatkosodan aikana Itä-Karjalaan perustamilla vankileireillä. Toiminta on osa Venäjän johdon korostamaa niin kutsuttua lasten isänmaallista kasvatusta.

Siksi myös Venäjän presidentin rahasto on tukenut leirikopion perustamista apurahalla.

Venäläismediassa "lasten keskitysleiriksi" nimetty hanke on jatkoa maassa viime aikoina esitetyille tulkinnoille Suomen toiminnasta toisen maailmansodan aikana.

Huhtikuussa Venäjän presidentin alainen tutkintakomitea aloitti virallisen rikostutkinnan, joka koskee Suomen armeijan venäläisväestöä varten perustamia leirejä vuosien 1941 ja 1945 välisenä aikana. Asiaa tutkitaan kansanmurhana.

Leirille keskitetyn venäläisen siviiliväestön kuolleisuuden syynä pidetään yleisesti sekä Suomessa että Venäjällä leirien karuja olosuhteita.

Jatkosodan sotilaita aseineen
Suomalaisia sotilaita jatkosodassa. Kuvituskuva.SA-kuva

Venäjän tutkintakomitea väittää, että vankeja tapettiin myös kaasukammioissa ja elävältä hautaamalla. Suomen kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva pitää väitteitä (siirryt toiseen palveluun) epäuskottavina.

Väitteet perustuvat turvallisuuspalvelu FSB:n julkaisemiin todistajanlausuntoihin, jotka on Suomessa kyseenalaistettu (siirryt toiseen palveluun).

Nyt tiedotetta suomalaisten jatkosodan aikaisten toimien rikostutkinnasta ei enää löydy Venäjän tutkintakomitean verkkosivuilta. Komitea ei ole vastannut Ylen kysymykseen tutkinnan etenemisestä.

Suomalaistutkijoita ovat hämmentäneet myös venäläisten syytökset Karjalassa sijaitsevista Sandarmohin joukkohaudoista.

Yleisen historiakäsityksen mukaan Sandarmohiin on haudattu yli 9 000 neuvostodiktaattori Josif Stalinin terrorin uhria. Heidän joukossaan arvioidaan olevan noin tuhat suomalaista.

Presidentti Vladimir Putinin perustaman Venäjän sotahistoriallisen seuran toissa vuonna aloittamiin kaivauksiin vedoten maassa on alettu esittää vaihtoehtoista teoriaa. Sen mukaan joukkohaudoissa olisi myös jatkosodan aikana aluetta miehittäneen Suomen armeijan teloittamia neuvostovankeja.

Selviä todisteita ei asiasta ole esitetty, eikä väitettä pidetä uskottavana.

Joukkohaudat 1990-luvun lopulla löytänyt karjalaistutkija Juri Dmitrijev istuu parhaillaan vankilassa poliittisena pidetyn tuomion perusteella. Syyskuussa hänen vankeuttaan pidennettiin lähes kymmenellä vuodella.

Venäjän median ja viranomaisten levittämät tiedot vaikuttavat äkkiseltään Suomeen kohdistuvalta informaatiokampanjalta.

Todellisuudessa Suomi ei ole niinkään maalitaulu vaan ennemminkin sijaiskärsijä, kun Venäjä käyttää historiantulkintaa omiin sisäpoliittisiin tarkoitusperiinsä.

Panssarivaunu sotilasparaatissa.
Neuvostoliiton toisessa maailmansodassa käyttämää SU-100 -rynnäkkötykkiä esiteltiin kesäkuussa sotilasparaatissa Moskovassa.Grigori Vorobjov / Yle

Moskovan Carnegie-keskuksen tutkija Andrei Kolesnikov arvioi, että kyse on Venäjän johdon pyrkimyksestä yhdistää kansa puolelleen ja toisaalta ohjata huomiota pois todellisista ongelmista.

Kolesnikovin mukaan Venäjän valtio yrittää tietoisesti vääristellä kansan historiallista muistia Neuvostoliiton sortotoimista tai epäoikeudenmukaisiksi koetuista sodista.

– Se on pyrkimys saada kokonainen sukupolvi alistettua määräysvaltaan historiapropagandan avulla, Kolesnikov sanoo.

Natsi-Saksan kukistaminen on yksi harvoista venäläisiä yhdistävistä tekijöistä.

Tämä näkyy riippumattoman Levada-tutkimuskeskuksen mittauksissa. Voitto toisessa maailmansodassa on ollut venäläisten suurin ylpeyden aihe koko ajan 90-luvulta asti tehdyssä tutkimuksessa. Lokakuussa julkistetussa kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) siitä ollaan kuitenkin ylpeämpiä kuin koskaan aiemmin.

Tulos ei yllätä.

Maassa on hehkutettu vuosi vuodelta yhä näkyvämmin voittoa suuressa isänmaallisessa sodassa, kuten venäläisillä on tapana kutsua toisen maailmansodan vuosien 1941–45 välistä jaksoa. Maailmansodan alkuvuosia, jolloin Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, ei Venäjällä muistella.

Lue Ylen reportaasi Karjalankannakselta siitä, miten venäläiset puhuvat talvisodasta

Samalla Venäjä tulkitsee toisen maailmansodan tapahtumia yhä selvemmin itselleen mieluisalla tavalla.

Tänä vuonna tapahtumia on ruodittu yksityiskohtaisesti aina maan korkeinta johtoa myöten, kun Putin julkaisi kesäkuussa englanninkielisen historiatekstin (siirryt toiseen palveluun). Siinä hän vierittää Neuvostoliitolta vastuuta sodan alkamisesta.

Tänään perjantaina Moskovassa esitetään taas Venäjän johdon näkemyksiä toisen maailmansodan kulusta ja sen perinnöstä.

Muun muassa ulkoministeri Sergei Lavrov, Venäjän historiallisen seuran ja ulkomaantiedustelupalvelu SVR:n johtaja Sergei Naryškin ja tutkintakomitean johtaja Aleksandr Bastrykin esiintyvät keskustelutapahtumassa (siirryt toiseen palveluun), joka pidetään 75 vuotta sitten alkaneiden Nürnbergin oikeudenkäyntien kunniaksi.

Sotilaita marssii paraatissa.
Venäläisiä sotilaita marssi toisen maailmansodan aikaisissa univormuissa Moskovassa kesäkuussa järjestetyssä paraatissa. Grigori Vorobjov / Yle

Venäjän mielestä maailmaa tulee nyt muistuttaa toisen maailmansodan voittajavaltioiden perustamasta oikeusistuimesta, joka tuomitsi natsi-Saksan johtajia muun muassa rikoksista ihmiskuntaa vastaan.

Natsi-Saksan tekojen lisäksi tilaisuudessa tullaan käsittelemään yksityiskohtaisesti myös sen liittolaisten kuten Suomen väitettyjä sotarikoksia.

Kaksipäiväisessä tapahtumassa on määrä julkaista kirjasarja, jossa käsitellään esimerkiksi Itä-Karjalan vankileirejä. Lähteenä käytetään muun muassa Neuvostoliitossa laadittuja kuulustelupöytäkirjoja, jotka turvallisuuspalvelu FSB on julkistanut.

Kyse näyttäisi olevan siis ainakin osin samantapaisesta materiaalista, jonka luotettavuuden suomalaistutkijat ovat kyseenalaistaneet (siirryt toiseen palveluun).

Nürnbergin oikeudenkäynteihin vetoaminen sopii Venäjälle, sillä niissä ei puututtu voittajavaltioiden tekoihin.

Stalinin ja puna-armeijan rikosten jyrkkä tuomitseminen vaatisi Venäjän johdolta sellaista historiallisen totuuden tunnustamista, johon se ei ole valmis.

Päinvastoin, historiallisten tapahtumien neutraalista ja arvolatauksista riisutusta tulkinnasta on nyt pikemminkin tehty laitonta.

Venäjä lisäsi tänä vuonna pikavauhtia uudistamaansa perustuslakiin seuraavat lauseet:

"Venäjän federaatio vaalii isänmaan puolustajien muistoa ja varmistaa historiallisen totuuden puolustamisen. Kansan isänmaan puolustamisen yhteydessä osoittaman uroteon väheksymistä ei sallita."

20.11. klo 9.40 korjattu kuvatekstissä panssarivaunun tyyppi T-34:stä SU-100:ksi.

Lue lisää:

Suomi selvensi Venäjälle Itä-Karjalan miehitysajan tutkimustilannetta – kansanmurhaa koskeva rikostutkinta jatkuu

Stalin rakasti elokuvia, himoitsi nuoria tyttöjä eikä uskaltanut jättää henkiin ketään, joka oli mahdollinen vastustaja

Erkka Mikkonen: Armeijan ja laivaston lisäksi Venäjä on saanut uusia liittolaisia “tulipallon tavoin iskevistä ihmeaseista”

Lue seuraavaksi