1. yle.fi
  2. Uutiset

Hillary Clinton Alexander Stubbin haastattelussa: Yhdysvallat palaa johdonmukaiseen ulkopolitiikkaan, mutta suunnanmuutos vie aikansa - Katso haastattelu

Stubbin johtaman oppilaitoksen lukuvuoden avannut Clinton sanoo tämän hetken suurimmaksi pelokseen uhat demokratialle.

Hillary Clinton
Alexander Stubb haastatteli Yhdysvaltain entistä ulkoministeriä Hillary Clintonia maailmanpolitiikan kysymyksistä.
Alexander Stubb haastatteli Yhdysvaltain entistä ulkoministeriä Hillary Clintonia maailmanpolitiikan kysymyksistä.

Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Hillary Clinton toteaa, että Joe Bidenin valinta presidentiksi merkitsee Yhdysvaltain palaamista johdonmukaiseen ulkopolitiikkaan.

Clintonin mukaan Biden kertoo selkeät tavoitteet, Yhdysvallat palaa ilmastosopimukseen ja pyrkii palaamaan jonkinlaiseen versioon sopimuksesta Iranin kanssa. Lisäksi Yhdysvallat parantaa suhteita liittolaisiin sekä tukee laillisuusperiaatetta ja ihmisoikeuksia, hän totesi professori Alexander Stubbin haastattelussa torstaina.

Stubb haastatteli Clintonia etäyhteydellä Euroopean University Instituten School of Transnational Governance -keskuksen lukuvuoden avajaisissa. Stubb aloitti Firenzessä sijaitsevan keskuksen johtajana (siirryt toiseen palveluun) keväällä.

"Suunnanmuutos vie aikansa"

Clinton muistutti, että kestää jonkin aikaa muuttaa suuntaa epäjohdonmukaisesta ulkopolitiikasta. Hänen mukaansa nykyisen presidentin Donald Trumpin motiiveja ollut usein vaikea ymmärtää. Osaksi kyse on poliittisesta laskelmoinnista, osaksi ei.

Trumpin ja (Venäjän presidentin Vladimir) Putinin läheistä suhdetta ei ole koskaan täysin ymmärretty tai selitetty, Clinton totesi.

Hän totesi Bidenin hallinnon perivän paljon ongelmia. Ulkopolitiikasta tulee normaalimpaa, mutta ei samanlaista, koska maailma on erilainen.

Clinton totesi, että Biden haluaa kuitenkin palauttaa Yhdysvaltain suhteet ja johtajuuden. Hänen mielestään Yhdysvallat on jättänyt johtajuustyhjiön, joka on vaikuttanut muun muassa siihen, etteivät neuvottelut ilmastonmuutoksesta ole juuri edenneet. Trump veti maansa kansainvälisestä ilmastosopimuksesta.

Clinton on demokraatti kuten Bidenkin, kun taas Trump on republikaani.

"Trumpin vaalien jälkeinen toiminta huolestuttavaa ja mahdollisesti vaarallista"

Clintonin mukaan kieltäytymällä hyväksymästä presidentinvaalien tulosta Trump lähettää huolestuttavan signaalin siitä, minkä arvon hän ja hänen tukijansa antavat demokratialle.

Se voi myös olla vaarallista, koska Biden ei pääse käsiksi koronapandemiaa koskeviin tietoihin voidakseen suunnitella rokotteen jakelua. Se maksaa ihmishenkiä, Clinton totesi.

Hänen mukaansa tarkoituksena on häiritä Bidenin mahdollisuuksia ottaa vastaan presidentin tehtävät.

Clinton sanoi, että Trump on osoittanut piittaamattomuutta demokratian normeista ja laillisuudesta, mutta ei valitettavasti ole yksin.

On johtajia, jotka valintansa jälkeen ovat esimerkiksi tukahduttaneet mediaa ja oppositiota, hän muistutti.

– Tämä uhkaa demokratiaa. Emme voi koskaan ottaa demokratiaa annettuna. Se on hauras ihmisten keksintö.

Ulkoministerikauden isoimmat haasteet yhä ratkaisematta

Clinton kertoi oman ulkoministerikautensa (2009–2013) suurimpien ongelmien olleen Iranin ydinohjelmaa koskeva kiista ja pyrkimys päästä sopimukseen ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Molemmat ovat monimutkaisia ongelmia jotka vaativat yhteisiä ponnisteluja, hän huomautti.

Länsi epäili Iranin ydinohjelman tähtäävän ydinaseen kehittämiseen ja vaati siihen muutoksia. Sopu lopulta syntyikin Clintonin seuraajan John Kerryn ulkoministerikaudella, mutta Trump vetäytyi sopimuksesta.

Hillary Clinton
Hillary Clinton osallistui ulkoministerinä Kööpenhaminan vuoden 2009 ilmastokokoukseen. Henning Bagger / EPA

Myös ilmastonmuutoksesta syntyi sopimus vuosikausien väännön jälkeen, mutta Trump vetäytyi siitäkin.

Muina haasteina Clinton mainitsi muun muassa arabikevään esiin nostamat ongelmat, kuten Syyrian sisällissotaan johtanut tilanne, Venäjän ja Turkin yhä aggressiivisempi rooli sekä Kiinan pyrkimys lisätä vaikutusvaltaansa.

Clinton kuitenkin totesi, että haasteet myös tekevät ulkoministerin työstä kiehtovan.

Tämänhetkiseksi suurimmaksi pelokseen Clinton kertoi sisäisen jakautumisen ja uhat demokratialle. Hän totesi, että demokratiaa täytyy elvyttää ja jossain määrin se pitää keksiä uudelleen. Sen täytyy antaa enemmän suurelle enemmistölle, muun muassa taloudellista rodullista ja muuta tasa-arvoa, hän totesi.

"Koronapandemia voi opettaa yhteistyötä"

Stubb kysyi Clintonilta neuvoja myös johtamisopiskelijoilleen. Hän muun muassa pyysi tätä kertomaan, mitä taitoja tulevaisuuden johtajalla täytyy olla. Clinton on itsekin toiminut opettajana Arkansasin yliopistissa.

Clinton toivoi lisää huomiota rajat ylittävään hallintoon ja ongelmiin. Hän totesi, että ongelmia on paljon, alkaen koronapandemiasta ja ilmastonmuutoksesta.

Hän huomautti, että johtajien täytyy altistaa itsensä erilaisille näkökannoille ja lähestymistavoille. Koronapandemia on kaikkien aiheuttamiensa ongelmien lisäksi tarjonnut meille mahdollisuuden ajatella, mitä voimme oppia ja miten voimme paremmin työskennellä yhdessä, Clinton totesi.

Miten Clinton on kestänyt lukuisat paineet?

Stubb kysyi Clintonilta myös, miten tämä on kestänyt valtavat paineet uransa ja elämänsä varrella.

Hillary Clinton ja Alexander Stubb
Hillary Clinton ja Alexander Stubb olivat ulkoministereitä samoihin aikoin. He tapasivat muun muassa Tallinnassa huhtikuussa 2010 Nato-kokoukmsen yhteydessä. Paikalle oli kutsuttu myös sotilasliittoon kuulumattomat maat, jotka osallistuivat Naton johtamaan Afganistanin kriisinhallintaoperaatioon Isafiin.Valda Kalnina / EPA

Clinton sanoi uskovansa itsensä pitämiseen fyysisesti terveenä ja aktiivisena. Toiseksi välttämätöntä on, että on vähintään yksi, mielellään useita ihmisiä, jotka tukevat, mutta antavat myös rehellistä kritiikkiä.

– Kolmanneksi opin aikaisin, että arvostelijoiden kritiikki pitää ottaa vakavasti muttei henkilökohtaisesti.

Lue seuraavaksi