1. yle.fi
  2. Uutiset

EU pelkää koronaa ja populisteja – Puola ja Unkari hankaavat pandemiapakettia vastaan

Eurooppalaiset populistipuolueet menettivät kannatustaan, kun korona iski keväällä silmille. Nyt tilanne voi muuttua.

Euroopan unioni
Eri puolilla Eurooppaa on jo pitkään osoitettu mieltä koronarajoituksia vastaan.  München syyskuussa 2020.
Eri puolilla Eurooppaa on jo pitkään osoitettu mieltä koronarajoituksia vastaan. München syyskuussa 2020.Lukas Barth-Tuttas / EPA

Pääministeri Sanna Marin arvioi arvovaltaisen brittilehden Financial Timesin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) (maksumuurin takana), että koronakriisin pitkittyessä populistiset puoleet voivat nostaa uudelleen kannatustaan.

Ajatuksena on se, että kansalaiset syyttävät hallituksia yhteiskunnan sulkemisista, palkkojensa alenemisista ja työttömyydestä.

– Tämä aiheuttaisi lisää protesteja, ja se toimii kasvualustana populistisille liikkeille ympäri Eurooppaa. Populisteilla on helppoja vastauksia vaikeisiin kysymyksiin, mutta nämä vastaukset ovat harvoin oikeita, Marin sanoi.

Kun koronakriisi puhkesi keväällä toden teolla myös Euroopassa, äärioikeiston ja oikeistopopulististen suosio kääntyi täällä laskuun. Kansalaiset alkoivat luottaa aiempaa enemmän valtaapitäviin.

Populismiin perehtynyt Helsingin yliopiston politiikantutkija, dosentti Emilia Palonen muistuttaa, että Euroopassa on myös maita, joissa populistit ovat jo hallitusvastuussa – kuten Unkarissa, Puolassa ja Tšekissä.

– Näiden maiden johtajat, Viktor Orbán [Unkarin pääministeri] etunenässä haluavat viedä huomiota pois koronatilanteesta. Sen takia siellä on keksitty uusia vihollisia, ja Euroopan unionia vastaan taisteleminen voidaan nähdä uuden vastakkainasettelun luomisena, Palonen sanoo.

Elvytyspaketti vaakalaudalla?

Kun EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään torstai-iltana virtuaaliseen huippukokoukseensa, pelissä on suuret panokset.

Budjetin lisäksi neuvottelupöydällä on jo periaatteessa hyväksytty 750 miljardin euron suuruinen elvytyspaketti, joka on kasattu korjaamaan koronaviruksen aiheuttamia ongelmia taloudelle.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán EU-kokouksessa Brysselissä lokakuussa 2020.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán EU-kokouksessa Brysselissä lokakuussa 2020.Yves Herman / EPA

Ennen kuin hyväksyvä päätös voidaan kuitenkaan nuijia pöytään, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava esityksen takana.

Ja tässä avautui Puolalle ja Unkarille pelin paikka.

Ne hankaavat elvytyspakettia vastaan, koska Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat alustavasti kaksi viikkoa sitten, että EU:n budjetti sidotaan oikeusvaltioperiaatteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava olemassa olevia lakeja ja EU:n periaatteita.

Puola ja Unkari ovat saaneet unionilta lukuisia huomautuksia sekä riippumattomien oikeusistuimien että lehdistön vapauksien loukkaamisista.

Päätös budjetin ja elvytyspaketin kaatamisesta tai ratkaisun venyttämisestä ei ole helppo, sillä kyse on myös omaan maahan tulevasta rahoituksesta.

Huomionarvoista tässä on myös se, että molemmat maat, Puola ja Unkari, ovat EU:n suurimpia nettohyötyjiä. Puola saa vuosittain tukea Brysselistä yli kahdeksan miljardia euroa ja Unkari yli viisi.

Populistihallitukset kontrolloivat mediaa

Vaikka esimerkiksi Unkarilta jäisivät ylimääräiset elvytysrahat saamatta, se ei tutkija Palosen mukaan välttämättä laskisi Orbánin kansansuosiota.

Vuosien saatossa hallitus on nimittäin saanut haltuunsa lähes koko mediakentän, ja silloin hallitsijan sanaa on helppo uskoa.

– Jos unkarilaiset eivät tiedä, että Unkari itse on syypää johonkin, silloin he pitävät maataan uhrina. Paha EU ei ole antanut meille koronatukea, tutkija Palonen sanoo.

Lue seuraavaksi