1. yle.fi
  2. Uutiset

Pohjalaiset ottaneet poikien HPV-rokotukset vaihtelevasti vastaan – ennakkoluulot, koronatilanne ja joskus unohduksetkin jarruttaneet rokottamista

Rokotetta tarjotaan nyt pohjalaiskunnissa 13000 pojalle. Poikien osalta rokotuksen kattavuustietoja ei vielä ole.

rokotteet
Koululainen Roni Petranen istuu kouluterveydenhoitajan vastaanotolla saamassa HPV-rokotteen
Kansallisen rokotusohjelman kautta HPV-rokotetta tarjotaan nyt 2005-2009 syntyneille pojille. Rokotuksia on jaettu myös Onkilahden yhtenäiskoululla Vaasassa.

Rokotus papilloomaviruksen kautta leviävien syöpien estämiseksi tarjotaan pohjalaiskunnissa lähes 13 000 pojalle kansallisen rokotusohjelman kautta.

Tänä vuonna rokotusohjelmaan kuuluvat kaikki 2005-2009 syntyneet pojat.

Tytöille rokote tuli ohjelmaan vuonna 2013.

Pohjanmaan alueella on jostain syystä suhtauduttu HPV-rokotuksiin muuta maata nihkeämmin.

Kun koko Suomen kattavuusprosentti esimerkiksi 2005 syntyneiden tyttöjen kohdalla on lähes 70 prosenttia, on vastaava luku Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla 58 prosentin luokkaa.

Poikien osalta ei vielä lukuja ole saatavilla.

HPV-rokotetta pistetään nuoren pojan käsivarteen.
Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla on HPV-rokotetta otettu muuta Suomea heikommin.Jarkko Heikkinen / YLE

Koronaesteitä ja unohduksia

Tänä syksynä aloitetut poikien rokotukset ovat lähteneet vaihtelevasti liikkeelle.

Esimerkiksi Vaasan seudulla rokotuksen antamista sotki pahentunut koronatilanne ja etäopiskelu.

Vaikka tietoa rokotusohjelmasta on jaettu vanhemmille, on se voinut monen kohdalla mennä ohi.

Näin kävi esimerkiksi Vaasalaiselle Ann-Sofi Bergille, jonka poika on yhdeksännellä luokalla. Koska rokote annetaan terveystarkastuksen yhteydessä, eikä 15-vuotiaalla tarvitse olla vanhemman lupaa, rokotusasia oli päässyt unohtumaan.

– Wilman kautta tuli viestiä asiasta alkusyksystä, ei oikeastaan muuta. Tässä on kyllä ollut kova työ pitää lapset kiinni koulunkäynnissä ja sen takia asia on jäänyt pimentoon, Berg kuvailee.

Ann-Sofi Berg, ysiluokkalaisen oppilaan vanhempi kertoo pojan HPV-rokotteesta.
Ann-Sofi Berg epäilee että teinipojilta jää helposti kertomatta kotona rokotteesta.Jarkko Heikkinen / YLE

Vielä Bergin perheessä kuitenkin ehditään rokote ottamaan. Asiasta on keskusteltu, ja aivan kuten isosiskokin muutama vuosi sitten, on pikkuveli nyt ottamassa rokotteen.

Ennakkoluuloja jonkin verran

Vaasassa Onkilahden yhtenäiskoulussa rokotteita ryhdyttiin antamaan halukkaille heti lukuvuoden alettua.

5. – 8. -luokkalaisille riittää kaksi rokotuskertaa. Yhdeksäsluokkalaisille annetaan kolme annosta.

Terveydenhoitaja Marianne Palojärvi epäilee, että moni nuoremman vanhempi odottaa rokotteen ottamisen kanssa jostain syystä ensi vuoteen.

Palojärvi vahvistaa että koronatilanne ja etäopetus hankaloittivat rokotteiden jakamista. Lisäksi hän epäilee, että tiedottamisesta huolimatta ei monessa perheessä vielä ole tehty päätöstä rokotteen ottamisesta.

Terveydenhoitaja Marianne Palomäki Vaasan Vöyrinkaupungin yhtenäiskoulusta istuu vastaanotollaan.
Terveydenhoitaja Marianne Palojärvi uskoo, että jo ensi vuonna poikien rokottamisen osalta nähdään parempia lukuja.Jarkko Heikkinen / YLE

Palojärvi haluaakin muistuttaa ettei rokotteen ottamisessa ole yhtään sen kummempaa riskiä pojille kuin tytöillekään. Rokotetta on annettu pelkästään Suomessa jo yli 500 000 annosta.

– Tätä ei tarvitse pelätä. Ainoat haittavaikutukset voivat olla paikallinen arkuus käsivarressa, Palojärvi toteaa.

Palojärven mukaan poikien rokottamista kohtaan saattaa olla hieman enemmän skeptisyyttä havaittavissa, joka osaltaan hidastaa rokoteohjelmaa. Hän kuitenkin uskoo että ensimmäisen vuoden jälkeen rokotusten määrä kasvaa merkittävästi.

– Tytöilläkin yhtä lailla oli alkuun ennakkoluuloja, mutta nyt jo tuntuu että lähes jokaisella on otettuna HPV-rokote.

Yhdeksäsluokkalaiset päättävät itse

Roni Petranen käy Onkilahden yhtenäiskoulun yhdeksättä luokkaa. Ensimmäisen kolmesta rokoteannoksesta hän sai aikaisemmin syksyllä, ja tänään oli vuorossa jo toinen pistos.

Yli viisitoistavuotiaat saavat päättää itsenäisesti rokotteen ottamisesta. Nuoremmilta vaaditaan vanhempien suostumus.

Petraselle oli hyvinkin selvää että hän haluaa rokotteen. Vaikkei se olisi ollut välttämätöntä, halusi hän kuitenkin jutella asiasta kotona ensin. Asiasta kotona keskustelemiseen kannustaa myös terveydeydenhoitaja Marianne Palojärvi.

Koululainen Roni Petranen istuu kouluterveydenhoitajan vastaanotolla saamassa HPV-rokotteen
Yläkoululaiselle Roni Petraselle rokotteen ottaminen oli itsestään selvä asia.Jarkko Heikkinen / YLE

Roni Petranen arvelee, että hänen kaveripiiristään lähes kaikki pojat ovat ottaneet rokotteen.

– Tosin tottakai joitain pelottaa rokotteen ottaminen, ja se jää sen takia ottamatta, Petranen sanoo.

Ann-Sofi Berg taas kertoo, että hänen poikansa kertoman mukaan, juuri kukaan luokasta ei ole rokotetta ottanut. Syynä voi olla sama kuin Bergilla; jos lapsi ei kotona muista ottaa asiaa puheeksi, se saattaa unohtua.

– Ainakaan se ei ole rokotevastaisuudesta kiinni. Jos rokote ehkäisee, niin ehdottomasti se kannattaa ottaa, Berg toteaa.

Rokottamalla myös pojat saadaan vahvempi suoja

HPV-rokote suojaa papilloomaviruksen aiheuttamilta syöviltä, erityisesti kohdunkaulan syövältä ja sen esiasteilta. Rokottamalla sekä tytöt että pojat estetään arviolta 300 syöpätapausta vuodessa.

Näistä kaksi kolmasoaa on naisten ja yksi kolmannes miesten syöpiä.

Rokottamalla myös pojat tavoitellaan entistä tehokkaampaa suojaa papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä vastaan. Rokottamisella on myös taloudellinen vaikutus. Nykyisestä tautitaakasta on säästettävissä noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Lue seuraavaksi