1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomalaismepit: EU ei rampaudu, vaikka Puola ja Unkari jättäisivät budjetin hyväksymättä – "Olen aika vakuuttunut, että Puola ei halua tälle tielle"

Suomalaisista europarlamentaarikoista Petri Sarvamaa arvioi, että Unkari voi olla Puolaa vaikeammin taivuteltavissa takaisin budjetin taakse.

Euroopan unioni
Puolassa osoitettiin mieltä punaisten soihtujen kanssa 9. marraskuuta.
Puolan autoritäärinen hallinto on nostanut protesteja maan kansan parissa. Nyt Puola uhkaa Unkarin kanssa kaataa EU:n budjetin, sillä ei hyväksy sen sitomista oikeusvaltioperiaatteeseen. Varsovassa vastustettiin Puolan uutta, tiukempaa aborttilakia 9. marraskuuta.Wojtek Radwanski / AFP

Euroopan unioni löytää ratkaisun budjettiin ja koronaelvytykseen, vaikka Unkari ja Puola eivät taipuisi nielemään oikeusvaltioperiaatteella maustettua budjettisopimusta – vaihtoehtoja on, vaikkakaan ne eivät olisi ihanteellisia.

Toivoa ja perusteita Unkarin ja Puolan kelkan kääntymiselle vielä on.

Jotakuinkin näin voisi tiivistää suomalaisten europarlamentaarikoiden mietteitä perjantaiaamuna toimittajille järjestetyiltä pressikahveilta, joihin osallistuivat europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Petri Sarvamaa (kok.), Alviina Alametsä (vihr.), Silvia Modig (vas.), Nils Torvalds (r.) ja Mauri Pekkarinen (kesk.). Perussuomalaisten parlamentaarikkoa ei ollut paikalla.

Nettosaaja haluaa pitää sekä rahat että imagon

Puola ja Unkari löivät tiistaina kapuloita EU:n tulevan budjetin ja koronaelvytyspaketin rattaisiin ilmoittamalla, etteivät hyväksy oikeusvaltioperiaatteeseen sidottua budjettiesitystä. Budjetin lopullinen läpivieminen vaatisi kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

Oikeusvaltioperiaatteen pääneuvottelijana ollut kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa arvelee, että perimmiltään kyse on kahdesta asiasta: halutaan EU:lta rahat, mutta pitää yllä kotipuolelle imagoa siitä, että EU ei meitä määräile.

– Siellä on sellaiset ideologiset voimat tällä hetkellä päättämässä, että tuo imago ei saa mennä rikki. Poliittisesti se (imago) on heille elämän ja kuoleman kysymys, Sarvamaa toteaa.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) Euroopan parlamentin vaalikauden viimeisillä pressikahveilla Helsingissä 12. huhtikuuta 2019.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa arvioi muiden tavoin, että Puolan ja Unkarin kysymyksen käsittely ja lopullinen päätös venynee pitkälle joulukuuhun. Arkistokuva huhtikuulta 2019.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Sarvamaa arvioi, että Puola on helpommin kaksikosta taivuteltavissa takaisin.

– Tässä voi olla millainen lopputulema tahansa, kun kyseessä on autoritäärinen valtio ja taustalla ideologiaa. Voi olla, että Unkari tekee sen ratkaisun, ettei se EU:ta enää tarvitse, Sarvamaa toteaa.

Hän kertoo, että parlamenttiryhmä EPP:n sisällä Puolaa on jo painostettu paljon, ja sitä on tehnyt pitkään myös Saksan liittokansleri Angela Merkel.

– EU:n sydämessä on ollut hyvin monia intressejä pitää Unkari ja Puola mukana, geopoliittisia ja taloudellisia, Sarvamaa sanoo.

Suomelle oikeusvaltiomekanismin sitominen koronaelvytykseen ja budjettiin on ollut tärkeää, koska sillä pyritään estämään esimerkiksi rahojen valumista korruptioon.- Budjetista päästiin alustavaan sopuun marraskuun alussa.

  • Lue lisää: EU-parlamentti ja jäsenvaltiot pääsivät alustavaan sopuun vuosien 2021–2027 budjetista ja koronaelvytyspaketista

EU ei rampaudu, vaikka hyväksyntää ei saataisi

Keskustan europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen totesi aamuisessa tilaisuudessa, että raha houkuttelee Unkarin ja Puolan takaisin yhteiseen sopimukseen joulukuun loppuun mennessä. Molemmat ovat nettosaajia EU:ssa.

– Se on pitkälle toistasataa miljardia euroa, jonka Puola ja Unkari menettäisivät, jos sopua ei synny, Pekkarinen huomauttaa.

Myös sosialidemokraattien meppi Miapetra Kumpula-Natri tuumaa, että kaksikko saadaan taivuteltua. Hän myös huomauttaa, että pahimpaankin skenaarioon löytyy vaihtoehtoja.

Koronaelpymisrahasto on Kumpula-Natrin mukaan tarvittaessa muutettavissa maiden välisiksi sopimuksiksi yhden yhteisen sopimuksen sijaan. Keinoja voisi löytyä myös globalisaatiorahastoista tai lainamarkkinoilta.

– Mutta tämä on pahimpaan skenaarioon varautumista.

Parlamentin budjettivaliokunnassa Sarvamaan ohella istuva Nils Torvalds (r.) huomauttaa, että EU:n perussopimuksessa on myös (315.) artikla tilanteita varten, joissa budjetista ei päästä yhteisymmärrykseen vuoden loppuun mennessä. Sen pohjalta voidaan voidaan edetä kuukausi kerrallaan 1/12-osalla edeltäneen vuoden budjetista.

– Unkarin ja Puolan päätöksestä huolimatta EU voi mennä eteenpäin kuukausi kerrallaan. Olen kuitenkin aika vakuuttunut, että Puola ei halua tälle tielle mennä. Tammikuun aikana pitää maksaa maatalouteen liittyvät tuet ja siihen tämän artiklan budjetti ei riittäisi.

Jäsenvaltioiden välisin sopimuksin virkatulle elvytysrahastolle voisi tosin olla hankalampaa löytää rahoitusta, Torvalds huomauttaa.

Vasemmistoliiton parlamentaarikon Silvia Modigin mukaan olisi riski, jos Unkaria ja Puolaa sekä kaksikon linjauksiin mieltynyttä Sloveniaa ei saataisi mukaan yhteiseen sopimukseen budjetista tai elvytysrahastosta.

– Se olisi kova tie, kun jo Brexit on sylissä joulukuussa. Lisäksi silloin on riskinä, että sysätään heitä Venäjän vaikutuspiiriin.

Lue lisää:

EU-johtajien videokokouksessa ei päästy sopuun budjetista – Unkari ja Puola torppasivat oikeusvaltiomekanismin odotetusti

EU pelkää koronaa ja populisteja – Puola ja Unkari hankaavat pandemiapakettia vastaan

Pitääkö EU-maiden noudattaa EU:n periaatteita – Tänään etsitään ratkaisua 1 800 miljardin euron kiistaan

Lue seuraavaksi