Suomi on sisärajavalvonnassa laittomassa tilanteessa: rajatarkastukset aloitettiin maaliskuussa ja niitä jatketaan joulukuun 13. päivään asti, vaikka Schengen-sopimuksen mukainen määräaika tuli vastaan jo syyskuussa.
Lapissa poikkeustilanne on näkynyt länsirajan rajaesteinä ja -vartijoina, joita siellä ei sotien jälkeen ole koskaan ollut.
Kahdeksan kuukauden aikana rajan ylittäminen on vuoroin helpottunut, vuoroin vaikeutunut, eikä vieläkään tiedetä, koska koittaa jälleen aika jolloin rajasta ei tarvitse välittää.
Tässä jutussa kerromme kuukausi kuukaudelta, mitä Ruotsin ja Norjan rajoilla on tapahtunut ja millaista elämä poikkeustilassa on ollut.
Maaliskuu
Koronatilanne pahenee eri puolilla Eurooppaa. Ruotsissa koronatartuntoja on kuun puoleenväliin mennessä jo tuhat. Viruksesta tiedetään vain vähän ja Suomessa arvioidaan, että jopa kolmasosa kansasta sairastuu lähikuukausien aikana.
Hallitus päättää ennen näkemättömän rajuista keinoista: rajaliikennettä aletaan rajoittaa voimakkaasti, koulut siirtyvät etäopetukseen, yli kymmenen ihmisen kokoontumiset kielletään.
Ruotsin ja Norjan vastaisia rajoja aletaan valvoa torstaina 19.3. heti puoliltaöin. Kansalaisia ohjeistetaan, että ulkomaille ei pidä nyt matkustaa.
Suomalaiset saavat palata ulkomailta karanteenin kautta kotiin ja ulkomaalaiset lähteä Suomesta. Hallitus sallii myös välttämättömän työmatkaliikenteen. Tavararekat jyräävät rajan yli kuten ennenkin.

Torniossa ja Haaparannalla totutellaan kaksoiskaupungin keskelle pystytettyyn aitaan ja pyöräteille esteeksi nostettuihin puomeihin. Kymmenet rajavartijat, poliisit ja tullimiehet valvovat, että rajattomaan elämään tottuneet kansalaiset pysyvät omilla puolillaan.
Loppukuussa Lapin koronatartuntojen määrä tuplaantuu kolmessa päivässä.
Infektiolääkäri Markku Broas epäilee, että tartunnat ovat peräisin Ruotsista ja toivoo, että myös työmatkoja rajoitettaisiin Lapin länsirajalla. Päivittäin noin tuhat työmatkalaista käy naapurimaassa.
Huhtikuu
Hallitus aloittaa pikaiset valmistelut rajaliikenteen tiukentamiseksi. Pohjois-Ruotsissa kauhistuttaa ajatus siitä, että suomalaiset hoitajat eivät pääsisi työpaikalleen Ruotsin puolelle.
– Vanhustenhoito Itä-Norrbottenissa kyllä kaatuu, toteaa Övertorneån ja Överkalixin terveyskeskuksia johtava Elisabeth Eero.
Ruotsi ja Norja toivovat, että Suomi ei rajoittaisi rajaliikennettä. Välttämätön työmatkailu saakin jatkua, mutta välttämättömyydestä pitää olla työnantajan todistus.

Rajanylitysten määrä on tippunut dramaattisesti. Huhtikuisena arkipäivänä Ruotsin rajan ylittää Lapissa 1517 ihmistä, kun normaaliaikana rajanylityksiä on yksin Torniossa yli 30 000 päivässä.
Käytännöt rajalla vaihtelevat. Kun torniolainen Esa Juntura haluaisi käydä tarkistamassa Kalixissa sijaitsevan kesämökkinsä vesiputket, rajavartija ei päästä. Muutaman päivän päästä toinen rajavartija päästää.
Rajavalvonnan jakamat perheet tapaavat Tornion ja Haaparannan välisellä raja-aidalla. Ruotsin puolella asuva Lenita Riuttala tulee perheensä kanssa raja-aidalle tapaamaan äitiään Mirja Siiraa.
Rajanylityspaikkojen välistä maastoa tarkkaillaan muiden muassa valvontakameroin, mistä kertovat uudet kyltit teiden varsilla. Narkomaanit eri puolella Suomea alkavat käydä levottomaksi, koska huumeita ei tule enää rajan yli normaaliin tapaan.
Toukokuu
Toukokuun alussa media kertoo, että rajat eivät sittenkään ole kiinni. Perustuslain 9. pykälän mukaan maasta lähteminen on suomalaisen perusoikeus, vaikka hallitus onkin siitä vaiennut.
Sisäministeri Maria Ohisalo vahvistaa TV-haastattelussa toukokuun 5. päivänä, että juridisesti näin on: suomalainen saa lähteä ja palata Suomeen myös poikkeusaikana.
Rajan yli ovat kevään aikana päässeet ne, jotka ovat osanneet vedota perusoikeuksiinsa. Ohisalon haastattelun jälkeisenä torstaipäivänä hyvin moni osasi.
– Noin 400 ihmistä vetosi rajavartijoille perusoikeuteensa kulkea rajan yli, sanoi apulaiskomentajan sijainen Valtteri Viitala Torniossa rajavalvonnasta vastaavasta Länsi-Suomen merivartiostosta.

Rajalle tuodut aidat ja vartijat suututtavat monia tornionlaaksolaisia.
Moni on kannellut oikeusasiamiehelle siitä, että rajavartijat ovat estäneet rajan ylityksen. Professori Martin Scheinin arvioi, että rajavartiolaitos ei voi myöskään estää toisen EU-maan kansalaisen pääsyä Suomeen ja kantelee asiasta oikeuskanslerille.
Toukokuun puolivälissä hallitus päättää, että Tornionjoella kalastavat saavat ylittää joessa kulkevan rajalinjan, mutta eivät rantautua naapurimaan puolelle. Suunta on kesää kohden muutenkin sallivampi: rajan voi ylittää esimerkiksi häiden, hautajaisten tai lapsen tapaamisen vuoksi.
Kesäkuu – heinäkuu
Sisärajavalvonta jatkuu kolmatta kuukautta ja rajavartijoita kierrätetään muutaman viikon komennuksilla itärajalta länsirajalle. Myös eläköityneitä rajavartijoita on kutsuttu töihin. Kolmen viikon jaksolla rajavartijoita tarvitaan sisärajavalvonnassa 500–600.
Sisärajavalvonta on kaikkineen maksanut tähän mennessä 13 miljoonaa euroa. Maarajan lisäksi siihen kuuluu valvonta satamissa ja lentokentillä.
Kesäkuun puolivälissä kerrotaan ilouutisia: raja Norjaan vapautuu. Ensin rajavalvonnan päättymisestä kertoo Suomi, sitten Norja. Kumpikaan maa ei enää vaadi karanteenia kotiin palaajilta, koska koronatilanne on rauhallinen.
Sadan asukkaan Kilpisjärvellä on pian ruuhkaa – asuntoautojen letkoja ajaa kohti Norjaa tai sieltä pois. Kilpishallin kaupassa tehdään viidessä päivässä sama liikevaihto kuin edellisen kolmen kuukauden aikana.
– Kun Ruotsi on kiinni, niin koko Suomi painaa tästä ohi Norjaan ja koko Pohjois-Norja ajaa Suomen puolelle. Kyllä tämä lähti paremmin liikkeelle kuin mitä osattiin odottaa, toteaa Kilpishallin kauppias Mikko Rousu.

Elokuu
Lomakauden lopussa rajavalvonta palaa Norjan rajalle ja niin myös matkustusrajoitukset. Syynä on koronatapausten lisääntyminen Norjassa. Jäämeren reissua kauan odottaneelle Briitta Santalahdelle päätös on pettymys. Karavaanari joutuu jäämään kotiin.
Rajan tuntumassa asuville kerrotaan kuitenkin hyviä uutisia: rajayhteisöön kuuluvien ei tarvitse enää noudattaa karanteenisuosituksia.
– Pitää varoa hymyilemästä liikaa, etteivät tekohampaat tipahda, tuumaa torniolainen Arja Kujala kun pääsy Haaparannalle vapautuu.
Kujalan lapsista neljä asuu Ruotsin puolella.
Moni on pettynyt siihen, että Rajavartiolaitoksen määritelmä rajayhteisöstä ei noudata kuntarajoja vaan määräävää on tiettyjen valtateiden läheisyys. Karttoja tutkitaan nyt tarkkaan.
Moni ruotsinsuomalainen oli jo ehtinyt hakea Suomen kansalaisuutta helpottaakseen rajan ylitystä Suomeen.
Torniossa avataan ensimmäisen testauspiste maarajalla.
Syyskuu
Lauantaina 19.9. rajat vapautuvat Ruotsiin, Norjaan ja kaikkiin Schengen-maihin, joissa ilmaantuvuusluku on alle 25. Hallitus kertoo seuraavansa tartuntatilannetta viikoittain.

Rajavartijat alkavat jo puolilta öin kerätä puomeja pois, eikä aamupäivällä kulkuesteistä ole Torniossa enää juuri tietoakaan. Rajayhteisöön kuuluville kulkeminen on ollut mahdollista ilman karanteenisuositusta, mutta esimerkiksi Oulusta moni päättää lähteä juhlan kunniaksi Ikeaan.
Haaparannan nuuskakauppiaat valmistautuvat tungokseen ja tullikin kertoo lisäävänsä valvontaa länsirajalla.
Jo viiden päivän kuluttua kerrotaan, että valvonta palautuu ja vapaata aikaa kestää vain puolitoista viikkoa. Tämä on lapsellista, toteaa haaparantalainen Kyllikki Lindroth.
Karanteenivapaa matkustus loppuu muilta paitsi rajayhteisön jäseniltä. Rajayhteisön määritelmää laajennetaan noudattamaan kuntarajoja ja siihen kuuluvien määrä nousee 100 000:een.
Kaikkia betoniesteitä ei rajalta ehditty edes viedä pois, ja taas niitä tarvitaan. Rajavartijoita kutsutaan Kaakkois-Suomesta takaisin Lappiin
– Lastenhoidon ja muun elämän rullaamisen kannalta joutuu miettimään, että miten ne saa sujumaan, toteaa Nuijamaalta Enontekiölle komennettu nuorempi rajavartija Mikko Honkanen.
Lokakuu
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti vastaa Martin Scheininin kanteluun, ja toteaa että sisärajavalvonnan palauttamisella ei ole puututtu perustuslaissa turvattuun liikkumisvapauteen. Rajanylityspaikkoja on ollut auki ja liikkumisvapaus on siten voinut toteutua.
Pöysti toteaa, että valtioneuvostolla on ollut velvoite estää koronavirusta leviämästä. Oikeuskansleri moittii kuitenkin epäselvää tiedottamista.

Koronan toinen aalto on meneillään kautta Euroopan. Tilanne on Pohjois-Ruotsissa selvästi pahempi kuin Lapissa, mutta ei Ruotsissakaan vielä niin paha kuin kesäkuun tartuntahuipun aikaan.
Marraskuu
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen antaa ratkaisunsa kymmeniin kanteluihin, joita länsirajan rajavalvonnasta on tehty.
Ruotsissa työssä käyvä Pilvi Ryökkynen teki kantelun sen jälkeen (Svenska Yle) kun hänen tavaransa pengottiin rajalla meikkipussin sisältöä myöten. Micael Blomster puolestaan kiskaistiin hetkeksi jopa käsirautoihin.
Apulaisoikeusasiamies Pölösen mukaan suositukset ja velvoittavat määräykset menivät keväällä joiltain rajavartijoilta sekaisin. Hänen mukaansa rajavartijan olisi pitänyt pystyä kertomaan sekä oikeudesta poistua maasta että suosituksesta olla poistumatta.
Hallitus yrittää ratkaista, loppuuko vai jatkuuko rajavalvonta. Schengen-säännöt sallivat sisärajavalvonnan kuuden kuukauden ajaksi, ja tuo takaraja tuli jo syyskuussa vastaan.
Rajavalvonnan tilalle tarvittaisiin toimiva testaus- ja karanteenimalli, mutta sitä hallitus ei onnistu tekemään.
Suomi päättää jatkaa rajavalvontaa ja matkustusrajoituksia ainakin joulukuun 13. päivään saakka. Suomen koronatilanne on Euroopan paras, eikä riskiä koronan leviämisestä haluta ottaa.