1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaivosyhtiöt ovat tehneet varauksia jopa luonnonsuojelualueille – katso kartasta kotipaikkakuntasi varaustilanne

Suomen pinta-alasta on varattuna noin kolme kertaa Uudenmaan kokoinen alue.

MOT
Dragon Mining Oy:n omistama Jokisivun kultakaivos Jokisivulla Huittisissa
Dragon Mining Oy:n omistama Jokisivun kultakaivos Huittisissa.Elias Lahtinen / Lehtikuva

Keväällä Minna Näkkäläjärvi sai järkyttäviä uutisia. Saamelaisten poronhoitajien tietoon kantautui, että malminetsintäyhtiö oli tehnyt valtavan varauksen Enontekiön Hietakeron alueelle.

Varaus sijaitsee Erkunan tokkakunnan poronhoitoalueella ja Natura-alueella, jonka tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuutta. Suurin osa varauksesta on lisäksi Tarvantovaaran erämaa-alueella.

– Emme olleet uskoa, että voiko se olla mahdollista. Sehän oli Helsingin kokoinen varausalue, meidän laidunalueella, Näkkäläjärvi muistelee Ylen MOT-toimitukselle.

Malminetsintäyrityksen varausalue Suomen Käsivarressa.
Renja Nurmi / Yle

Saamelaiset ovat harjoittaneet poronhoitoa samoilla alueilla vuosisatoja.

Huoli varauksen mahdollisista seuraamuksista sai Näkkäläjärven perustamaan Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeen. Se on yksi monista maahan syntyneistä alueellisista ryhmistä, jotka ovat paikallisesti heränneet vastustamaan malminetsintä- ja kaivostoimintaa alueellaan. Ryhmiä toimii esimerkiksi Saimaalla ja Ylläksellä.

Varaus ei tarkoita, että alueelle tulee kaivos

Suomea on pidetty kaivosteollisuuden unelmamaana. Tuoreen Kaivosteollisuus ry:n ja Mining Finland ry:n kyselyn mukaan alan investoinnit nousevat noin miljardiin euroon vuosina 2021–23.

Samalla malmeja etsivillä yhtiöillä on voimassa varauksia alueella, joka vastaa Suomen pinta-alasta noin kolme kertaa Uudenmaan kokoista aluetta.

Varaus antaa tekijälleen etuoikeuden alueen alustavaan kartoitukseen ja varsinaisen malminetsintähakemuksen valmisteluun. Se on siis tapa estää kilpailijoita pääsemästä samoille apajille. Varaus on voimassa enintään kaksi vuotta. Sen aikana on mahdollista tehdä kevyitä maastotutkimuksia.

Alla olevasta Yle MOT:n kartasta voit katsoa, missä varaukset sijaitsevat. Klikkaamalla selitetekstejä, voit valita, mitkä osiot kartasta haluat kerralla näkyviin. Karttaa voi myös zoomata.

Kartasta löytyy varauksia kolmella eri statuksella: voimassaolevien lisäksi mukana on haetut varaukset sekä karenssissa olevat varausalueet. Karenssi tarkoittaa, että varaus on lauennut, eikä alueelle voi tehdä varausta vuoden sisään. Yksittäisen varausalueen tarkemmat tiedot näet klikkaamalla aluetta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Varauksesta on kuitenkin vielä pitkä matka mahdolliseen kaivokseen.

Mikäli varauksen tekijä haluaa alustavien tutkimusten jälkeen jatkaa malminetsintää alueella, tulee hänen hakea Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta malminetsintälupa. Se on voimassa enintään 15 vuotta ja oikeuttaa myös koneelliseen tutkimukseen kuten syväkairaukseen.

Malminetsintävaiheen jälkeen yrityksen on mahdollista hakea kaivoslupaa. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Saku Vuoren mukaan yksi tuhannesta malminetsintäluvasta johtaa kaivokseen.

Kaivosteollisuus myöntää, että varausalueet ovat liian suuria

Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela myöntää, että varausalueet ovat välillä turhan suuria.

– Nyt on ihan selkeästi havaittavissa, että varaukset, miten ne on koettu asukkaiden ja maanomistajien piirissä, niin se mekanismi tarvitsee korjauksen, Suomela myöntää.

Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela
Pekka Suomelan mielestä kaivosyhtiöt ovat parantaneet toimintaansa kaivoskriittisen keskustelun myötä.YLE/Nina Simberg

Hänen mukaansa tilanne on kuitenkin kehittynyt parempaan suuntaan.

– Yhtiöt ovat viime kuukausina tehneet selkeästi tarkempia rajauksia varauskarttojen osalta. Sieltä on leikattu pois sellaisia alueita, joille ei ole mitään asiaa käytännössä.

Varauksia tehty jopa kansallispuistoihin

Kenties eniten pöyristystä on herättänyt se, että varauksia on tehty myös eri luonnonsuojelualueille, jopa kansallispuistoihin. Luontojärjestöt ja kansalaisliikkeet ovat vaatineet, että luonnonsuojelualueet jätettäisiin rauhaan.

– Yhtiöt tekevät nyt sitä, miten he itse näkevät parhaaksi. Kyllä he myös tietävät, että näille alueille kaivoksen perustaminen tai edes pitkäaikaisempi malminetsintä ei välttämättä ole mahdollista, Kaivosteollisuuden Suomela toteaa.

Kansallispuistossa ja luonnonpuistossa luontoa muuttava toiminta on lailla kielletty. Varauksen tai malminetsintäluvan kanssa malminetsintää saa kuitenkin tehdä puiston “perustamistarkoitusta vaarantamatta”. Varsinaisen kaivoksen perustaminen kansallis- tai luonnonpuistoon on kuitenkin epätodennäköistä. Käytännössä se vaatisi puiston suojelustatuksen purkamista.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) johdolla uutta kaivoslakia, jonka on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn 2022. Laissa päätetään esimerkiksi, mille alueilla varauksia voi tehdä ja missä kaivostoimintaa voi harjoittaa.

Lintilä ei halunnut antaa haastattelua aiheesta MOT:lle.

Keskustavaikuttajat eivät rajaisi Natura-alueita kaivostoiminnan ulkopuolelle

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) on sitä mieltä, että luonnonsuojelualueita ei tule lähtökohtaisesti rajata malminetsinnän ja kaivostoiminnan ulkopuolelle, mikäli ekologinen tuho voidaan kompensoida toisella alueella.

– En jaksa uskoa, että joku juuri nimenomainen alue on tärkeä. Jos nyt joku linnunpesä tuhoutuu, se lintu löytää kyllä pesän jostain muualta, Hoskonen sanoo.

Hoskonen sallisi kaivostoiminnan myös Natura-alueilla. Natura 2000 on Euroopan unionin perustama suojelualueiden verkosto, jonka tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuus. Suomessa Natura 2000-verkosto kattaa viisi miljoonaa hehtaaria. Tästä maa-alueita on kolme neljäsosaa ja vesialueita yksi neljäsosa.

– Natura on semmonen karttapiirros, että tietojen luotettavuus on niin ja näin. En pidä Natura-luonnonsuojelualueiden perustamiskirjoja luotettavina, Hoskonen toteaa.

Nykylain valmistellut, entinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on Hoskosta tiukempi. Pekkarinen kieltäisi varaukset kansallispuistoissa.

– Kansallispuisto on erinomaisen hyvä esimerkki siitä, että sinne ei pitäisi mennä. Suojelualueet, joihin liittyy erityisiä luonnonarvoja, sinne ei kaivostoimintaa pitäisi viedä, jos suinkin mahdollista, Pekkarinen sanoo.

Mauri Pekkarinen MOT:n haastattelussa
Mauri Pekkarinen vastasi elinkeinoministerinä edellisestä kaivoslain uudistuksesta.Johannes Niva / Yle

Pekkarisen mielestä Natura-alueet voivat kuitenkin tarvittaessa siirtyä kaivostoiminnan tieltä.

– Voi olla ihan perusteltua se, että joissakin tapauksessa sellaiselle alueelle mentäisiin, Pekkarinen toteaa.

Varaus luo epävarmuutta

Nykylain mukaan varaus tai malminetsintä ei edellytä maanomistajan suostumusta. Vaikka varaus ei välttämättä johda kaivokseen, voi sen mahdollisuus tuottaa henkistä painetta paikallisille asukkaille.

Minna Näkkäläjärvi
Minna Näkkäläjärvi uskoo, että kaivos Käsivarressa merkitsisi saamelaiskulttuurin loppua.Johannes Niva / Yle

Minna Näkkäläjärven mukaan Käsivarressa maastotutkimukset myös häiritsevät poronhoitoa, sillä porot eivät pysy laidunalueilla, joilla tehdään koeporauksia. Epävarmuus tulevaisuudesta huolettaa.

– Meillä on koko ajan tieto, että tänne alueelle saattaa tulla joku kaivostoimija, joka pilaisi ja tuhoaisi koko meidän elinkeinon. Se olisi surmanisku saamelaiskulttuurille, -kielelle ja poronhoidolle.

Katso MOT, josta selviää, miksi kaivosala herättää vahvoja tunteita:

Lue myös:

Lisää tutkivaa journalismia

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja: "Suomessa on erittäin paljon huippukaivososaamista – ei kannata kenenkään olla huolissaan"

Kaivoslaista kiistellyt ympäristövaliokunnan puheenjohtaja sai vaalirahaa kaivosyhtiön johtajalta

Muokattu 30.11. kello 11.38. Lisätty tieto tekstiin siitä, että kartasta löytyy varausalueita kolmella eri statuksella.

Muokattu klo 14.18 kohtaa varauksen kestosta ja sen sallimista tutkimuksista.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Lue seuraavaksi