1. yle.fi
  2. Uutiset

Maltalta saapui 25 turvapaikanhakijaa Suomeen – uusien turvapaikanhakijoiden määrä on nyt historiallisen alhainen

Itä-Afrikan alueelta lähtöisin olevia yksinhuoltajaperheiden jäseniä on saapunut turvapaikanhakijoina Joutsenon vastanottokeskukseen, jossa on nyt lähes ennätyksellisen väljää. Samankaltainen tilanne on myös muissa Suomen vastaanottokeskuksissa.

turvapaikanhaku
Joutsenon vastaanottokeskus.
Lappeenrannassa sijaitsevassa Joutsenon vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen on myönteistä koronavirusepidemian hallinnan kannalta.Kalle Purhonen / Yle

Maltalta on saapunut 25 turvapaikanhakijaa Joutsenon vastaanottokeskukseen Lappeenrantaan.

Kaikki ovat yksinhuoltajaperheiden jäseniä.

Tulijat kuuluvat 175 turvapaikanhakijan kiintiöön, jonka saapumisesta hallitus päätti alkuvuodesta.

Joutsenoon saapuneet turvapaikanhakijat kuuluvat EU:n sisäisinä siirtoina saapuneisiin leiriläisiin. Leirejä on Maltan lisäksi Kreikassa, Kyproksella ja Italiassa. He ovat kotoisin Itä-Afrikan alueelta.

Suomen lisäksi myös muut EU-maat ovat ottaneet vastaan Välimeren leirien turvapaikanhakijoita.

Turvapaikanhakijoita ulkona, taustalla näkyy moskeija.
Suomen hallitus päätti alkuvuodesta 175 turvapaikanhakijan kiintiöstä, johon kuuluu Maltan lisäksi Kreikassa, Kyproksella ja Italiassa leireillä asuneita ihmisiä. Kuvituskuva.EPA

Suorastaan historiallisen vähän uusia turvapaikanhakijoita

Joutsenon vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä hyvin väljää.

Käytössä olevista 250 paikasta käytössä on 130 eli käyttöaste on vain noin 50 prosenttia.

Tilanne on samankaltainen monessa muussakin Suomen vastaanottokeskuksessa.

Syy asiakasmäärän normaalia vähäisempään määrään on pääasiassa se, että uusia turvapaikanhakijoita on saapunut tänä ja viime vuonna Suomeen erittäin vähän.

Joutsenon vastaanottokeskuksen vt. johtaja Antti Jäppinen kertoo, että luvut ovat suorastaan historiallisen pienet.

– Marraskuun alkuun mennessä Suomessa oli tänä vuonna rekisteröity alle 1100 uutta turvapaikkahakemusta, joka on pienin lukema sitten 1990-luvun, Jäppinen sanoo.

Syynä turvapaikanhakijoiden laskeneisiin määriin ei ole vain koronapandemia, vaan hakijoiden määrän väheneminen on ollut nähtävissä jo ennen koronapandemian alkua.

– Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, tällä hetkellä ei ole näköpiirissä hakijoiden määrän merkittävää kasvua Suomessa tai EU-alueella, Jäppinen kertoo.

rum med säng och bord
Suomen vastaanottokeskuksissa on nyt väljää. Kuvituskuva.Monica Slotte / Yle

Tilojen väljyys hyödyksi koronavirusepidemian torjunnassa

Antti Jäppinen kertoo, että Joutsenon vastaanottokeskuksessa väljyys on koronapandemian torjunnan kannalta myönteinen asia.

– Majoitustiloissa ja ruokalassa turvavälit pystytään säilyttämään paremmin ja mahdollisten tartuntojen yhteydessä altistuneiden määrä jää pienemmäksi, Jäppinen kertoo.

Joutsenon vastaanottokeskuksen avoimella puolella ei ole ollut toistaseksi yhtään koronatapausta.

– Olemme pyrkineet torjumaan viruksen leviämistä käyttämällä kaikki asiakkaamme karanteenin kautta. Olemme panostaneet myös suojainten käyttöön ja korostaneet käsihygienian merkitystä aina epidemian alusta asti. Kaikki asiakastyö ja kuljetukset tehdään suojaimia käyttäen, Jäppinen kertoo.

Vastaanottokeskuksilla on viime ajoiltakin kokemuksia koronavirustartunnoista, ja oikealla toiminnalla leviäminen keskusten sisällä on Jäppisen mukaan saatu rajoitettua varsin tehokkaasti.

– Olemme tällaiseenkin valmistautuneet: tilaa on mainiosti eristää mahdolliset oireilevat tai altistuneet asiakkaat muista tehokkaasti, Jäppinen lisää.

Lue seuraavaksi