Hyppää sisältöön

Kiinalaisfarmari Fanin palmunäädät tapettiin koronan takia – nyt hänellä on viesti Pekingiin: "Näitä lakeja tekevät ihmiset, jotka eivät syö villieläimiä"

Miljardien villieläinkauppa pysähtyi pandemian takia. Kasvattajat toivovat yhä, että Kiinan johto peruu kiellon.

Sivettieläinten kasvatus oli helppoa, kertoo Fan Daoliang. Hänen mukaansa eläimet viihtyvät keskenään ja ovat lempeitä kuin koirat. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

SHIZHAICU, GUANGDONG, KIINA Viisi pörröistä otusta tapittaa nappisilmillään puiselta orrelta. Ne ovat pelastuneet häkkitoveriensa kohtalolta: joukkolopetukselta.

Etelä-Kiinan villieläintiloilla on koettu sama kuin Tanskan minkkitiloilla viime aikoina. Erona on vain se, että Tanskassa eläimiä kasvatettiin turkiksiksi, Kiinassa ruoaksi.

Kiinan kansankongressi kielsi villieläinten myynnin ja syömisen, kun koronavirusepidemia alkoi Wuhanissa tammikuussa. Viruksen epäillään levinneen ihmiseen lepakosta muurahaiskävyn välityksellä.

Kielto tarkoitti loppua vähintään reilulle 10 000 tilalle. Fan Daoliangille se tarkoitti lähes kahdentuhannen sivettieläimiin kuuluvan naamaripalmunäädän lopettamista. Samalla murentui yksitoista vuotta jatkunut tuottoisa bisnes.

– Sijoitin kaikki rahani tähän. Pandemia vei koko elinkeinoni, Fan huokaa.

Fan Daoliang sanoo, että yhdentoista vuoden investoinnit isoon eläintilaan ovat valuneet hukkaan. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Fanin farmi sijaitsee Shizhaicun kylässä Shaoguanissa Kiinan eteläisessä Guangdongin maakunnassa. Tällä seudulla sivettieläin on suurta herkkua ja olennainen osa "lohikäärme, tiikeri ja feeniks" -nimellä tunnettua perinnekeittoa yhdessä käärmeen ja kananlihan kanssa.

Myös kasvattajasta sivettieläimen liha on herkullista, vaikka hän itse ei sitä syökään.

– Siinä on proteiinia ja muita terveellisiä ravintoaineita, Fan sanoo.

Fan Daoliangin tila on trooppisen kaunis. Pihan korkeassa papaijapuussa roikkuu mehevän muhkeita hedelmiä.

Tila ei vastaa käsitystä villieläinkaupasta likaisten kujien hämäränä puuhana, vaikka sitäkin Kiinassa on.

Etelä-Kiinan maaseudulla toimi ennen koronapandemiaa tuhansia villieläintiloja. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Viranomaiset ovat suosineet alaa. Villieläinten kasvatus valjastettiin Kiinassa osaksi köyhyyden poistamista, koska kasvatuksella ja myynnillä on ollut kohtuullisen helppoa tienata.

Eläimistä kasvoi iso bisnes. Kiinan viranomaiset laskivat kolme vuotta sitten, että ala työllisti 14 miljoonaa ihmistä (siirryt toiseen palveluun) ja oli arvoltaan kymmeniä miljardeja euroja.

Hedelmiä ja puuroa ruoaksi ja häkkien siivousta, muutoin eläimet pärjäävät hyvin keskenään, Fan Daoliang kuvaa toimintaa. Hän pestasi tilalleen viisi työntekijää.

Fan myi tukkukauppiaalle parituhatta eläintä vuodessa. Yhdestä näädästä sai jopa 130 euroa.

Fan Daoliang suunnitteli tilansa laajentamista. Nyt uusien häkkien rakentaminen on jäänyt kesken. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

– Kauppa kävi hyvin lähialueilla, Fan kertoo.

Hän katselee tyhjiä häkkejä ja tiiliskivipinoja tilansa peränurkalla. Tähän piti rakentaa lisää häkkejä sadoille eläimille.

Sen sijaan hän joutui erottamaan työntekijänsä ja hankkiutumaan melkein kaikista eläimistään eroon.

Kiinassa jopa 14 miljoonan ihmisen arvioidaan saaneen elantonsa villieläinten kasvattamisesta tai myymisestä. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Naamaripalmunäätä on hieman mäyrän näköinen eläin. Sen nappisilmien välissä mustassa turkissa kulkee valkoinen viiru vaaleanpunaiseen kuonoon asti. Eläin liikkuu sutjakasti hämärässä häkissään ja livahtaa kuin ammus käytävälle, kun Fan avaa häkin oven.

Häkki on isompi kuin minkeillä Suomessa. Eläimillä on tilaa lattiasta kattoon, ja ne vipeltävät pitkin seiniä. Täysikasvuisia Fan laittaa häkkiin yhden koiraan ja kaksi naarasta, mutta pentuja ja nuoria aikuisia voi olla häkissä kahdeksankin.

– Ne eivät tappele, hän sanoo ja näyttää yhdeksi turkiskeräksi toisiaan vasten liimautuneita pentuja, jotka tuijottavat meitä orreltaan.

Sivettieläimet syövät hedelmiä ja puuroa. Nyt tilalla ei ole varaa syöttää niille kuin kolmannes tavallisesta annoksesta. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Fanin navetan näköisessä tarhassa on yhä parisataa naamaripalmunäätää. Ne ovat jääneet tieteellisiä kokeita varten.

Fan on tehnyt viime vuodet yhteistyötä Guangdongin maataloustieteiden akatemian tutkijoiden kanssa. Nämä käyvät villieläintiloilla ottamassa näytteitä eläimistä tutkiakseen muun muassa, miten sivettieläimet kantavat ja välittävät viruksia ja parasiitteja ihmisiin.

Fan itse ei usko, että sivettieläin olisi vaarallinen taudinkantaja.

Fan Daoliang on antanut tutkijoiden ottaa näytteitä eläimistä vuosien ajan. Hän toivoo sivettieläinten kasvatuksen voivan jatkua, jos tutkijat pystyvät todistamaan, että eläin ei ole virusvaara. Kuva: Fan Daoliangin kotialbumi

– Olen kasvattanut näitä eläimiä yli kymmenen vuotta ja pitänyt huolta sairauksien ehkäisystä. Jos olisi ollut ongelmia, olisin huomannut ne, hän sanoo.

Kun koronaviruspandemia lähti leviämään, Fan Daoliang aavisti, että hänen bisneksensä päivät voivat olla luetut.

Villieläinten kasvattaminen kiellettiin huhtikuussa. Kun viranomaiset vihdoin tulivat heinäkuussa, he aikoivat kaasuttaa eläimet hengiltä. Fan kielsi, sillä hän ei halunnut myrkkyä häkkeihinsä.

Niinpä ystävät tulivat auttamaan, ja eläimet lopetettiin yksi kerrallaan vasaran iskulla. Fan itse pysyi muualla. Hän sanoo, ettei pystynyt katsomaan eläintensä tappamista.

– Siinä vaiheessa olin valmis luopumaan eläimistä. Niiden hoito maksoi yli viisisataa euroa päivässä, enkä tienannut enää lainkaan, hän muistelee.

Fan ei kuitenkaan kuulu köyhimpiin farmareihin. Hän on opiskellut yliopistossa insinööriksi. Fan perusti ensin sähköfirman mutta huomasi runsas vuosikymmen sitten, että villieläinten kasvatuksella tienaa paremmin. Bonuksena oli maaseudun rauha. Niinpä perhe palasi vaimon kotiseudulle.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Hän investoi tilaan puoli miljoonaa euroa. Valtio maksoi korvauksena lopetetuista eläimistä reilut satatuhatta euroa, mutta pankkilainaa on yhä maksettavaksi.

– Aloitimme pienestä, mutta olemme investoineet paljon vuosien kuluessa. Tuotantoon voi luottaa vasta, kun yritys on iso, Fan sanoo.

Pariskunta Fan Daoliang ja Luo Hongying hoitavat nyt eläimiä kahdestaan. Kun kauppaa ei saa enää käydä, heillä ei ole varaa palkata työvoimaa. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Hän uskalsi aloittaa kasvatuksen yksitoista vuotta sitten siitä huolimatta, että naamaripalmunäädän kasvatus oli jo kielletty joitain vuosia aiemmin lyhyeksi ajaksi vuoden 2003 SARS-epidemian takia. Eläimen epäiltiin tuolloin välittäneen SARS-viruksen lepakosta ihmiseen.

Epidemia lähti liikkeelle Guangzhoun kaupungin ulkopuolelta eli Fanin nykyisen tilan lähiseudulta. Se tappoi maailmassa satoja ihmisiä.

Kiinan johdolle villieläinten kaupan ja syömisen kieltäminen on ongelma, sillä johdon suosio nojaa kansan vaurastumiseen.

Kiellettyjen listalla on kymmeniä eläimiä, naamaripalmunäätien lisäksi muun muassa käärmeitä ja piikkisikoja.

Kielto on vielä väliaikainen mutta tiukka. Villieläimiä ei näy enää avoimesti myynnissä toreilla.

Kiinan johto on kieltänyt villieläinten kasvattamisen, myynnin ja syömisen. Kiellon pysyväksi tekevän lain odotetaan valmistuvan ehkä vielä tänä vuonna Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Kiinan kansankongressin pysyvä komitea tutki kesällä, miten hyvin kieltoa noudatetaan.

Raportin mukaan tiukka kielto vaikuttaa yli neljännesmiljoonan ihmisen elantoon. Kasvattajien ja myyjien käsiin on jäänyt 1,4 miljardin euron arvosta villieläimiä.

Useat kasvattajat ja myyjät ovat osoittaneet mieltään.

Lain on odotettu valmistuvan tämän vuoden lopussa. Silloin kiellosta tulisi pysyvä.

Ympäristöjärjestö WWF:n Kiinan toimiston ohjelmajohtaja Zhou Fei uskoo, että tällä kertaa Kiina ei lipsu kiellosta – toisin kuin aiemmin.

– Pandemia on kriisi, ja tartunnoissa on todettu selvä yhteys villieläimiin, hän sanoo.

Zhou Fei toivoisi kiellosta vielä tiukempaa. Muun muassa kobra ja marsu on jätetty kiellon ulkopuolelle. Villieläimiä on myös yhä lupa kasvattaa kiinalaista lääketiedettä varten.

Fan Daoliang myi sähköalan yrityksensä ja muutti perheineen maalle. Villieläinten kasvatus oli tuottoisaa, koska sivettieläimet ovat Guangdongissa suurta paikallista herkkua. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Fan Daoliang ei ole täysin luopunut toivosta, että sivettieläinten kasvatus jatkuu. Monen muun tavoin hän odottaa, mitä lopullinen laki määrää. Hänen mukaansa kielto on niin tiukka, että sitä ei uskalleta rikkoa.

– Ei kokonaista liiketoiminta-alaa voi lopettaa yhden viruksen takia. Tauteja tulee lisää. Meidän täytyisi ottaa tiede avuksi estämään tartunnat, hän miettii.

Hän toivoo, että päättäjät harkitsevat vielä. Tartunnat estetään hänen mukaansa huolehtimalla eläinten oloista. Viruksen alkuperäinen kantajahan oli lepakko, ei sivettieläin, hän järkeilee.

– Näitä lakeja tekevät ihmiset, jotka eivät syö villieläimiä. Siksi tämä kielto tehtiin. He eivät tule tutustumaan todellisuuteen täällä rannikolla, Fan puuskahtaa.