1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. joulukukka

Hyasintti teki pitkän matkan Turkin sulttaanin puutarhasta Suomen suosituimmaksi joulukukaksi – aikoinaan se oli ihme keskellä pimeintä talvea

Joulukukat yleistyivät meillä vain sata vuotta sitten, mutta ne ovat jo erottamaton osa suomalaista joulunviettoa.

Suomessa ostetaan eniten nimenomaan vaaleanpunaisia hyasintteja. Kuva: Mikko Koski/Yle

Me suomalaiset rakastamme joulukukkiamme. Noin 80% suomalaisista ostaa niitä tänäkin vuonna.

Eniten ostamme hyasintteja. Monille niiden tuoksu tuo joulun.

Suomalaiset ostavat joka vuosi joulukukkia yhteensä noin sadalla miljoonalla eurolla. Kuva: Mikko Koski/Yle

– Nimenomaan tuoksu onkin ehkä hyasintin tärkein ominaisuus ja sen suosion salaisuus historiallisesti, sanoo tutkija Jere Jäppinen Helsingin kaupunginmuseosta. Aikoinaan 1700-luvulla ja 1800-luvulla ihailtiin kovasti tuoksuvia kukkia. Hyasintti on sipulikukista niitä harvoja, joissa on voimakas tuoksu.

Tuoksu on myös syy, miksi toiset eivät voi sietää niitä. Miedommankin tuoksuisia hyasintteja on yritetty jalostaa. Mitä vaaleampi kukka, sen miedompi tuoksu. Tuoksuherkän ei siis kannata hankkia ainakaan sinisiä hyasintteja.

Voimakkain tuoksu on sinisessä hyasintissa. Kuva: Mikko Koski/Yle

Allergikot eivät tosin siedä valkoisiakaan. Heille kaiken väriset hyasintit aiheuttavat ikäviä oireita; yskää, hengenahdistusta, silmien ärsytystä ja nenäoireita.

Monille hyasintin tuoksu vaivojen sijasta kuitenkin tuo sen oikean joulun tunnelman.

Joulukukat alkoivat vähitellen yleistyä 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa. Kuva: Mikko Koski/Yle

Hyasintin ja joulutähden taistelu

Kaikkein suositumman joulukukan asemasta kilpailevat vaaleanpunainen hyasintti ja punainen joulutähti.

– Hyasintti on edelleen määrällisesti tavattoman paljon suositumpi, kommentoi Jäppinen. Esimerkiksi viime vuonna myytiin 2,7 miljoonaa hyasinttia. Joulutähteä myytiin 1,8 miljoonaa kappaletta. Kolmantena tulee sitten ritarinkukka eli amaryllis, jota myytiin vajaa miljoona.

Vaaleanpunaista hyasinttia ostetaan Suomessa eniten. Kuva: Mikko Koski/Yle

Vielä jokin aika sitten asetelma oli se, että maalla ostettiin enemmän hyasintteja ja kaupungeissa joulutähteä.

– Tästä on olemassa tutkimustietoa suunnilleen 15 vuoden takaa, sanoo Jere Jäppinen.

1700-luvun hyasinttimania

Hyasintti on taittanut pitkän matkan tänne Pohjolaan. Alkujaan se on kotoisin Turkin sulttaanien puutarhoista. Eurooppaan se löysi tiensä 1500-luvulla.

– Erityisen hyvin nämä sipulikukat kotiutuivat Hollantiin, missä niitä alettiin jalostaa 1600-luvulla. Ensin innostuttiin tulppaanista. 1700-luvulla oli hyasinttien vuoro.

1700-luvulla jalostettiin innolla uusia hyasinttilajikkeita, joita kertyikin yli 2000. Nykyään lajikkeita on noin 150. Kuva: Mikko Koski/Yle

1600-luvun tulppaanimaniasta puhutaan paljon. 1700-luvun hyasinttimania on vähemmän tunnettu ilmiö.

– Kun Ranskan hovissa innostuttiin hyasinteista, tuli niistä muotikukkia pitkin Eurooppaa, kertoo Jäppinen.

Hyasinttien menestystä siivitti kuningas Ludvig XV:n rakastajatar Madame de Pompadour, joka kantoi hyasintteja koruina kaulallaan.

Juttu on kuvattu Ruiskumestarin talossa Helsingissä. Kuva: Mikko Koski/Yle

Jo 1600-luvun jälkipuolella hyasintteja kasvoi myös Turun Akatemian kasvitieteellisessä puutarhassa. 1700-luvulla niitä ilmestyi kartanoiden puutarhoihin.

– 1700-luvulla keksittiin että hyasintteja voi kasvattaa myös talvella ruukussa tai erityisessä hyasinttilasissa, kertoo Jäppinen. Yleensä se onnistui vain tammikuusta maaliskuuhun. Kun puutarhureiden taidot kehittyivät ja tuli uusia tekniikoita, saatiin kukinta aikaistumaan.

Varsinainen joulukukkien läpimurto tapahtui 1871, kun saksalaissyntyinen puutarhuri Christian Bohnhof perusti Suomen ensimmäiset kukkakaupat Helsinkiin ja Turkuun.

Kaupan ikkunassa joulun aikaan kukkinut hyasintti oli pääkaupunkilaisille suuri ihmetyksen aihe.

Muualla hyasintti on kevään kukka

Esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa hyasinttia myydään eniten pääsiäisenä. Keltaisia hyasintteja on meilläkin yritetty markkinoida pääsiäiskukiksi, mutta suomalaiset ovat pysyneet penseänä. Hyasintti on meille ennen kaikkea joulukukka.

Joka kodin joulukoristeita joulukukista tuli vasta noin sata vuotta sitten.

Joulukukkien yleistyminen vaati aikaa. Myös kaupunkien vauraissa säätyläisperheissä niitä pidettiin pitkään pelkkänä kalliina turhuutena. Kuva: Mikko Koski/Yle

– Joulukukat ovat meillä aika nuori perinne, sanoo Jere Jäppinen. Niistä on kuitenkin tullut erottamaton osa suomalaista joulua. Ehkä niissä on säilynyt pieni ripaus keskellä pimeintä talvea kukkaan puhkeavan kasvin ihmettä.

Katso juttu aiheesta Yle Areenassa: