1. yle.fi
  2. Uutiset

"Aluksi luulin, että olen huono", sanoo neljässä vuodessa 183 työhakemusta lähettänyt Jaana Saikkonen – työttömyys pitkittyy taas monilla, mutta 90-luvusta on opittu

Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Tutkijoiden mukaan elvytys estää kuitenkin työttömyyden pitkittymistä toisin kuin 1990-luvulla.

pitkäaikaistyöttömyys
Pitkäaikaistyötön Jaana Saikkonen askartelee joulukortteja kotonaan Pukinmäessä Helsingissä.
Jaana Saikkonen jäi työttömäksi runsaat neljä vuotta sitten. Hän arvelee, että työllistymistä haittaa yli 50 vuoden ikä.Toni Määttä / Yle

– Aluksi luulin, että olen huono. Kun aikaa kului eivätkä hakemukset tuottaneet tulosta, se alkoi nakertaa itseluottamusta ja minuutta, Jaana Saikkonen kertoo. Hän oli aiemmin saanut paljon kiitosta asiakkailta.

Saikkonen on ollut työttömänä runsaat neljä vuotta. Saikkonen irtisanottiin asiakaspalvelutehtävistä tuotannollisista ja taloudellisista syistä liki 53-vuotiaana. Viimeisimmässä työssään hän muun muassa jakoi oppilaitoksen tiloja oppilasryhmille ja hoiti puhelinvaihdetta.

Hän on hakenut asiakaspalvelu- ja toimistotöitä.

– Olen tehnyt 183 työhakemusta tänä aikana ja ollut kolmessa haastattelussa. En ole tullut valituksi vaan olen ilmeisesti ollut aina se hyvä kakkonen tai kolmonen.

Pitkäaikaistyötön Jaana Saikkonen askartelee joulukortteja kotonaan Pukinmäessä Helsingissä.
Jaana Saikkosen mukaan aluksi oli vaikeata todeta ystäville, että hänellä ei ole varaa tehdä asioita entiseen tapaan.Toni Määttä / Yle

Saikkosen mukaan työttömyys johtaa helposti eristäytymiseen. Talous menee niin tiukille, että esimerkiksi teatterissa ja konsertissa käynnit pitää unohtaa.

– On tosi vaikea myöntää ensin itselleen että vitsi, mulla ei ole rahaa. Sitten vielä vaikeampi on myöntää niille ystäville, joiden kanssa on liikkunut, että mä en voi nyt lähteä, kun mulla ei ole rahaa. Sen ääneen sanominen on tosi nöyryyttävää.

Saikkosen mukaan helpottaa, kun hyväksyy tilanteensa mutta ymmärtää samalla, että asioita voi myös itse muuttaa. Muiden samoja asioita kokeneiden kanssa keskusteleminen on tärkeää.

– Olen löytänyt uuden elämänilon ja uteliaisuuden elämään. Olen alkanut toimia vapaaehtoistöissä ja kohdata ihmisiä. Lähtökohtana on se, että haluan auttaa muita.

Saikkonen perusti kahden muun työttömän kanssa vuosi sitten yli 50-vuotiaiden tukemiseen keskittyvän yhdistyksen.

Koronakriisi pitkittää monien työttömyyttä

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyy selvästi lähivuosina.

Koronakriisin alkuvaiheessa keväällä työttömiksi jääneistä monet saattavat olla työttöminä yhä ensi keväänä. Yli vuoden työttöminä olleet lasketaan pitkäaikaistyöttömiksi. Työttömyys uhkaa pitkittyä varsinkin heillä, jotka olivat työttömiä jo ennen koronakriisiä.

Pitkäaikaistyöttöminä oli ennen korona-aikaa runsaat 60 000 henkilöä. Määrän ennustetaan nousevan yli 113 000:een ensi ja seuraavana vuonna.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Moni muistelee kauhulla vuoden 1990-laman jäljelle jättämää pitkäaikaistyöttömien joukkoa. Osa tuolloin työttömäksi jääneistä ei koskaan päässyt takaisin työelämään.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sanoo, että 90-luvun lamaa seurauksineen on tutkittu paljon. Hän uskoo, että kokemuksista on opittu.

Hiilamon mukaan 90-luvulla tehtiin leikkauksia sosiaaliturvaan ja kiristettiin veroja, jotka molemmat nakersivat kotimaista kysyntää ja sitä kautta heikensivät edelleen työllisyyttä. Samaa ei ole nyt näköpiirissä.

– Nyt on aika toisenlainen suunta talouspolitiikassa ja hyväksytään se, että valtio voi ainakin tilapäisesti velkaantua. Ei ole lähdetty veronkorotusten eikä sosiaaliturvan leikkausten tielle, vaan on pikemminkin tehty pieniä parannuksia.

Kuvassa on THL:n Heikki Hiilamo.
Professori Heikki Hiilamo sanoo, että koronakriisin tuomaa työttömyyttä vastaan taistellaan elvytyksellä.Silja Viitala / Yle

Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander korostaa, että työttömyyden kasvua on nyt hidastettu lomautuksilla ja koronatuilla. Hänen mukaansa EU:n elvytystoimilla on tärkeä osuus kansallisen elvyttämisen lisäksi. Koronakriisin jälkeen talouden odotetaan myös toipuvan nopeasti.

1990-luvun laman takia työttömäksi joutui puoli miljoonaa ihmistä.

– Heistä huomattava osa ei työllistynyt koko 90-luvulla, koska työmarkkinat olivat niin huonot. Kun työttömyys kestää monta vuotta, on tosi vaikea päästä enää töihin, vaikka talous elpyisikin, Kiander sanoo.

Pitkäaikaistyöttömyys oli laman tuoma uusi ilmiö, sillä siihen saakka lainsäädäntö oli pakottanut julkisen sektorin tukityöllistämään. Työllisyysjakson jälkeen henkilö pääsi takaisin ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen piiriin. Malli kävi kuitenkin kalliiksi, joten se lopetettiin.

Kuvassa on Jaakko Kiander.
Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander sanoo, että pitkäaikaistyöttömyys uhkaa enemmän varttuneita kuin nuoria työttömiä. Karoliina Paatos / Eläketurvakeskus

Kummat kärsivät enemmän, nuoret vai yli 50-vuotiaat?

Hiilamon mukaan valtaosa taloustaantuman pitkäaikaisista negatiivisista vaikutuksista tulee pitkäaikaistyöttömyyden kautta.

Kielteisiä seurauksia ovat lapsiperheiden toimeentulo- ja muut ongelmat sekä työikäisten sairastuvuus. Myöhemmin ongelmat näkyvät matalina eläkkeinä ja eläkeläisköyhyytenä.

Hiilamon mukaan työttömyys pitkittyy helpommin henkilöillä, joiden koulutustaso on alun perinkin matala tai terveys heikko.

– Ne ovat tehneet työmarkkinoille kiinnittymisestä jo alun perin vaikeampaa. Nyt olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että ihmiset pystyisivät työttöminäkin kouluttautumaan ja kehittämään taitojaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hiilamo on huolissaan varsinkin nuorten pääsystä työmarkkinoille. Hän korostaa, että nyt on hyvä aika saattaa valmiiksi toisen asteen tutkinto, koska ilman sitä ei työmarkkinoilla enää pärjää.

– Nuoret on oikeastaan kaikkein kriittisin ryhmä, koska heillä on edessään vuosikymmeniä työuraa, kun se toivottavasti pääsee alkuun.

Kianderin mukaan korona on lisännyt nuorten työttömyyttä, koska heitä on paljon palvelu- ja matkailualoilla.

– Nuorten riski joutua pitkäaikaistyöttömiksi on kuitenkin aika pieni, koska heillä on monia mahdollisuuksia. He eivät niin helposti syrjäydy työmarkkinoilta.

Pitkäaikaistyöttömyyteen täytyisi Kianderin mukaan puuttua aktiivisen työvoimapolitiikan keinoilla. Nuoria auttaisi varsinkin koulutuspaikkojen lisääminen.

90-luvulla valmistuneiden yhteydessä on puhuttu kadotetusta sukupolvesta, jolla urakehitys kärsi lamavuosista, vaikka työelämään olisi jossain vaiheessa päästykin.

Hiilamon mukaan tutkimustiedot osoittavat, että työttömyydellä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia.

– Ansiotaso voi jäädä matalammaksi tai kiinnittyminen työmarkkinoille on heikompaa, jolloin on esimerkiksi katkonaisia työsuhteita. Sellainen vaara on olemassa.

Jaana Saikkonen arvelee, että hänen työllistymistään haittaa ikä.

– Suurin syy on varmasti se, että olin jo työttömäksi jäädessäni yli viisikymppinen.

Hänen mukaansa ikäsyrjintä kohdistuu varsinkin yli 55-vuotiaisiin naisiin.

Pitkäaikaistyötön Jaana Saikkonen askartelee joulukortteja kotonaan Pukinmäessä Helsingissä.
Jaana Saikkonen askartelee joulukortteja. Aikaa kuluu myös yhdistys- ja vapaaehtoistyöhön.Toni Määttä / Yle

Liian aktiivinen ei saanutkaan olla

Valtio on palkkaamassa työvoimatoimistoihin lisää työvoimaneuvojia.

Tähänastiset työvoimapalvelut eivät saa kehuja Jaana Saikkoselta. Aluksi virkailija soitteli kolmen kuukauden välein, mutta sitten on ollut hiljaisempaa.

– Olin työnhakuvalmennuskurssilla puoli vuotta sen jälkeen kun olin jäänyt työttömäksi. Se oli ihan hyvä, mutta sen jälkeen en ole saanut sieltä oikeastaan mitään.

Saikkosen mukaan hänen omat ehdotuksensa koulutuksesta eivät ole saaneet vastakaikua.

– Minulle on sanottu, että ei saa olla noin aktiivinen. On toppuuteltu, että he ovat asiantuntijoita ja ehdottavat minulle. Minun täytyy odottaa ja malttaa, se oli turhauttavaa.

Saikkoselle tarjottiin koulutusta lähihoitajaksi, mutta hän ei koe hoitoalaa omakseen.

Hän seuraa aktiivisesti avoimia työpaikkoja eri kanavissa ja lähettää sopiviin hakemuksia.

Onko koronakriisi näkynyt sinun tai lähipiirisi työllisyystilanteessa? Voit keskustella aiheesta 23.11. kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi