1. yle.fi
  2. Uutiset

"Jos vanhempani eivät saa oleskelulupaa, tapan itseni", sanoi 12-vuotias tyttö auttajalle – pääkaupunkiseudulla jo satoja paperittomia lapsia

Diakonissalaitoksen mukaan paperittomuus aiheuttaa lapsille kiusaamista ja ulkopuolisuuden kokemusta, eikä heidän sairauksiaankaan hoideta välttämättä yhtä hyvin kuin muiden.

oleskeluluvat
En svartvit bild på kvinna med långt hår vid ett fönster med spjälgardiner.
Lapset ovat vaarassa jäädä ilman täyttä terveydenhuoltoa, sanoo haastattelemamme avustustyöntekijä. Kuvituskuva. Arash Matin / Yle

Diakonissalaitoksen Suojattomat-yhteisöhanketta vetävä Anne Hammad muistaa yhden keskustelun paperittoman lapsen kanssa ikuisesti.

Maassa jo pidempään asunut 12-vuotias tyttö purkautui hänelle suomen kielellä vuoden 2018 alussa muutaman päivän tuttavuuden jälkeen, kun näki, että Hammadiin voi luottaa.

– Hän sanoi: Anne, jos vanhempani eivät saa oleskelulupaa, minä tapan ensimmäisenä itseni.

Paperittomien lasten epätoivosta ja näköalattomuudesta ei ole tarkkoja tietoja. Ongelman laajuuskin on selvinnyt vasta viime vuosina muun muassa avustustyön kautta.

Diakonissalaitoksen Suojattomat-yhteisöhanke on viimeisten kolmen vuoden aikana kohdannut noin 1500 paperitonta ihmistä pääkaupunkiseudulla.

Asiakkaat ovat olleet pääasiassa miehiä, mutta huomattava määrä on ollut myös naisia ja lapsia. Diakonissalaitoksen arvion mukaan pääkaupunkiseudulla on paperittomia lapsia peräti satoja.

Hammad pitää yhteiskunnan ulkopuolelle jäävien lasten määrää erittäin huolestuttavana ja yllättävän suurena.

– Meillä on olemassa varjoyhteiskunta, jossa lapsilla ei ole oikeutta esimerkiksi kaikkiin terveydenhuollon palveluihin. Lapselle saattaa jäädä paha puhevika tai liikuntarajoitteisuus siksi, ettei siihen myönnetä hoitoa, hän sanoo.

Kouluterveydenhuolto kiistää paperittomien lasten hoitamatta jättämisen

Hammadin mukaan kouluterveydenhuollossa Helsingissä on tullut esiin useita rajujakin tapauksia. Esimerkiksi insuliinipiikin koulupäivän aikana tarvitseva lapsi on ollut vaarassa jäädä ilman lääkettä.

– Helsingissä on ilmennyt, että kaikki terveydenhoitajat eivät suostu piikitystä tekemään. Silloin on käyty keskustelua rehtorin kanssa siitä, että lapsella kuitenkin on oikeus siihen, kertoo Hammad.

Helsingin kouluterveydenhuollon päällikkö Tuula Salmivaara-Pesonen kyseenalaistaa Hammadin esittämän väitteen. Hänen mukaansa kaikilla oppilailla on statukseen katsomatta yhtäläinen oikeus kouluterveydenhuollon palveluihin.

– Paperittomat eivät ole eriarvoisessa asemassa. Jos jotain on tapahtunut, asia pitää selvittää, mutta se ei olisi ollenkaan meidän toimintatapojemme mukaista, että lapsi jäisi hoidotta siksi, että on paperiton. Se on hyvin vieras ajatus, toteaa Salmivaara-Pesonen.

Paperiton lapsi jää Hammadin mukaan koulussa usein ulkopuoliseksi myös vähävaraisuuden vuoksi tai joutuu kiusatuksi.

– Vaatteet ovat heikkolaatuisia tai loppuun kuluneita, eikä heillä ole varaa harrastaa samoja asioita kuin muilla lapsilla. Ulkoiset merkit ovat sellaiset, että pienemmätkin lapset jättävät heidät ulkopuolisiksi.

Paperittomuudesta tuli laaja ongelma vuoden 2015 jälkeen

Paperittomien lasten suuri määrä juontaa juurensa vuoden 2015–16 pakolaiskriisiin. Silloin ulkomaalaislain kansainvälisen suojelun kohdasta poistettin oleskelulupaan oikeuttavat humanitääriset perusteet.

– Kun väliaikaisen oleskeluluvan haltijat hakivat jatkolupaa, kyseistä perustetta ei laissa enää ollut ja isojakin perheitä jäi paperittomaksi. Suuri osa heistä on somalitaustaisia ja irakilaisia. Perheisiin on syntynyt paljon lapsia, joilla ei ole tietoa muusta maailmasta.

Asian tekee monisyiseksi myös se, että paperittomat vanhemmat ovat kuitenkin kuntalaisia. Esimerkiksi Diakonissalaitoksen palveluiden piirissä tavatut henkilöt ovat täysin helsinkiläisiä.

– Heillä on ollut ennen paperittomuutta elämä täysin järjestyksessä. Lapset käyvät koulua, on kaverit, harrastukset ja muut, kuvailee Hammad.

Paperittomien elämää voitaisiin Hammadin mukaan parantaa tekemällä nopeita muutoksia lainsäädäntöön. Toinen keino ratkaista ongelma olisi muokata muukalaispassin myöntäminen jouhevammaksi. Se auttaisi erityisesti somalialaisia.

– Muukalaispassin avulla heillä olisi mahdollisuus saada työpaikka ja työperäinen oleskelulupa, toteaa Hammad.

Entä miten kävi jutun alussa mainitulle 12-vuotiaan epätoivoisen paperittoman tytön perheelle?

– Lapsi on elossa tänäkin päivänä. Hän voi hyvin ja käy koulua. Tytön vanhemmille löytyi osaava lakimies ja he saivat oleskeluluvan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kertoo Diakonissalaitokselta projektipäällikkö Anne Hammad.

Lue lisää:

Koronaepidemia on tuonut haasteita jo valmiiksi hankalassa asemassa olevien terveydenhoidolle – vierailimme salaisessa paikassa toimivalla paperittomien telttaklinikalla

Yhä useampi paperiton siirtolainen valitsee vaarallisen reitin Kanariansaarille, kun Marokko ajaa Eurooppaan pyrkiviä ahtaalle EU:n tuella

Lue seuraavaksi