1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ruokavaliot

Kuka vain voi myydä ruokavalioita netissä, ja ne voivat laukaista jopa syömishäiriökäyttäytymistä tai saada kropan sekaisin – Tsekkaa nämä, ennen kuin ostat

Ruokavaliot on usein tehty suurelle joukolle, eivätkä niiden myyjät välttämättä kartoita yksittäisten asiakkaidensa perussairauksia tai terveyden tilaa. Asiantuntijoiden mukaan juuri se on netin ruokavalio-ohjelmien ongelma.

ruokavaliot
Ruokia aseteltuna vaa'alle.
Syömishäiriöliiton asiantuntijan Katri Mikkilän mukaan dieeteistä on tullut uusi normaali: aivan kuin ruokien punnitseminen ja oman ruuan tarkkailu olisi terveellisen elämän merkki.Silja Viitala / Yle

Välipalaksi 10 pähkinää, päivälliseksi 50 grammaa riisiä (kuivapaino) ja 40 grammaa kanaa.

Nämä ruoka-aineet ja määrät eivät ole mistään ruokavaliosta napattuja, mutta samalla ne voisivat olla minkä tahansa ruokavalion osasia.

Netti on täynnä ruokavalio-ohjelmia, jotka lupaavat parempaa terveyttä, hoikempaa olemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Niitä tekevät hyvinvointigurut, -vaikuttajat, -ohjaajat, -valmentajat ja -moniosaajat. Kuka vain voi tehdä ruokavalio-ohjelman ja myydä sitä kuluttajille.

Yksi yhdistävä tekijä näillä ruokavalioilla on esimerkiksi alun kaltaiset, tarkat annoskoot.

Kuluttaja voi ajatella, että muutaman kympin ruokavalio on panostus omaan hyvinvointiin. Lopputulema voi kuitenkin olla pysähtynyt aineenvaihdunta tai häiriöitynyt syömiskäyttäytyminen.

Säilyketölkillinen tonnikalaa harmaalla taustalla.
Ruokavaliot eivät kartoita ihmisen perussairauksia, terveyden tilaa tai elämäntilannetta. Tämä on asiantuntijoiden mukaan verkossa myytävien ruokavalio-ohjelmien suuri ongelma.Silja Viitala / Yle

Dieettaaminen tai ruokavaliot eivät suinkaan ole uusi ilmiö. Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen muistaa omasta lapsuudestaan näkkileipädieetin, johon nimensä mukaisesti kuului näkkileipää.

Vuosikymmeniä myöhemmin Putkosen mukaan dieetit ovat edelleenkin hyvin kuurin omaisia. Kun ennen dieeteistä puhuttiin kahvipöytäkeskusteluissa, nyt niihin törmää somessa.

– Netissä algoritmit arpovat ensimmäisenä kaupallisia ja ei-niin-järkeviä tahoja. Siellä on myös hyviä kursseja ja fiksuja tekijöitä, mutta olisi tärkeää, että kuluttaja oppisi niiden lukutaitoa.

Somessa ne myös tavoittavat suuremman yleisön.

Jo kaksi vuotta sitten suomalainen käytti somea lähes neljä tuntia päivittäin (siirryt toiseen palveluun). Näiden tuntien aikana feedi saattaa täyttyä täydellisistä kehoista, sisustuksista, elämästä – ja ruokakuvista.

– Ruokakuvissa ei riitä, että ruoka on terveellistä, vaan sen pitää myös näyttää täydelliseltä, sanoo Terveystalon ravitsemusterapeutti Päivi Lassila. Lassila neuvoo työssään dieettailijoita, jotka ovat kulkeneet dieettiohjeista toiseen.

Somessa ruokavalion myyjän kropastakin tulee mainos. Minä pystyn pitämään kroppani tällaisena: tässä ruokavalioni, jonka avulla sinäkin pystyt.

– Niitä myydään oman kehon avulla. Se on monella tapaa todella kyseenalaista, sanoo Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä.

Välipalapatukka vaa'alla.
Lihavuus yleistyy Suomessa erityisesti työikäisillä. Yli 30-vuotiaista vain neljännes on normaalipainoisia. Painonhallinta on kuitenkin muutakin kuin ruokavalio.Silja Viitala / Yle

Kuinka monta leipää sinä syöt aterialla?

Ehkäpä kaksi? Syömishäiriöliiton Mikkilän mukaan “kahden leivän kirjoittamaton sääntö” on esimerkki siitä, kuinka ruokavalioiden noudattamisesta on tullut valtavirtaa. Monet ruokavaliot puhuvat kahdesta leivästä, ja siksi meille monelle on myös iskostunut ajatus siitä, että juuri se olisi oikea määrä leipää.

Tätä ilmiötä Mikkilä kritisoi eniten. Hänen mukaansa dieeteistä on tullut uusi normaali: aivan kuin ruokien punnitseminen ja oman ruuan tarkkailu olisi terveellisen elämän merkki.

Todellisuudessa se hämärtää hänen mukaansa kuvaa siitä, mikä oikeasti on tervettä kehoon ja syömiseen suhtautumista.

– Se luo kuvaa, että itsestään huolehtivan ihmisen tulee noudattaa ruokavaliota sen sijaan, että uskoisi, että ihan itse osaa syödä oikeanlaista ruokaa ja oikean määrän.

Tarjolla "kokonaisvaltaista hyvinvointia"

Myös ravitsemusterapeutti Leena Putkonen myy tekemäänsä ruokavaliota netissä. Onko Putkosella oikeus kritisoida muita yrittäjiä, jotka haluavat samoille apajille?

Suomessa on noin 600 laillistettua ravitsemusterapeuttia, heistä Putkonen on yksi. He ovat maisteritutkinnon suorittaneita ravitsemusalan ammattilaisia, joista ainakin Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen mukaan on pulaa.

Samalla, kun Suomessa ylipaino on yhä suurempi ongelma, luotettava tieto on Putkosen mukaan kiven alla. Julkisessa terveydenhuollossa työskentelee alle 200 ravitsemusterapeuttia (siirryt toiseen palveluun).

– Ei ole ihme, että ihmiset hakeutuvat nettikursseille, kun ei ole parempaakaan tarjolla. Se on iso pulma. Terveysneuvontaa ei voi jättää kaupallisten pikalaihdutus-verkkokurssien varaan.

Hyvinvointialan asiantuntijaksi voi tulla ja kouluttautua montaa polkua, eivätkä kaikki netissä myytävät ruokavalio-ohjelmat suinkaan ole huonoja, painottaa Putkonen. Pulma on hänen mukaansa se, että ääneen pääsevät ne, joilla on tarjolla övereimmät ruokavaliot.

– Terveydenhuollon ammattilaisilla, kuten esimerkiksi ravitsemusterapeuteilla, on ammattietiikka taustalla, eikä voida suositella asioita, joiden ei tiedetä olevan terveydelle hyväksi. Kaupallisella vastaavaa ei ole. Sitä myydään, mikä myy, sanoo Syömishäiriöliiton Katri Mikkilä.

Tietyt ongelmat toistuvat monissa ruokavalio-ohjelmissa.

Raejuustopaketti harmaalla taustalla.
Ruokavalio-ohjelman verkosta ostava voi kokea, että some-vaikuttaja olisi se taho, joka voi antaa luvan lipsua tiukasta dieetistä. Raejuusto on tonnikalan ohella tuttu monesta ruokavaliosta.Silja Viitala / Yle

Asiantuntijoiden mukaan tällaiset ravinto-ohjelmat ovat usein hyvin ehdottomia: ne tarjoavat tiukat säännöt, joiden puitteissa ihmisen tulisi syödä.

“Saako jouluna kuitenkin syödä kinkkua mahan täyteen?” kysyy erään ruokavalioita myyvän some-vaikuttajan seuraaja joulukuun alussa Instagramissa. Taustalla lienee ajatus, että some-vaikuttaja olisi taho, joka voi antaa luvan lipsua tiukasta ruokavaliosta.

Ravitsemusterapeutti Leena Putkosen mukaan ruokavaliot naamioidaan nyt myös “kokonaisvaltaiseksi hyvinvoinniksi”. Ne tarjoavat raamit ruokailuun, mutta lupaavat paljon jokaisella terveyden saralla.

– Ne on markkinoitu ja sanoitettu niin, että ne olisivat kokonaisvaltaiseen terveydenhuoltoon. Tosi asiassa ne ovat sitä samaa kalorilaskentaa ja yksipuolista treeniä.

Ruokavaliot eivät myöskään kartoita ihmisen perussairauksia, terveyden tilaa tai elämäntilannetta. Tämä on asiantuntijoiden mukaan netin ruokaohjelmien suuri ongelma.

Putkonen ja Lassila kertovat, että vastaanotoille päätyy esimerkiksi asiakkaita, jotka kärsivät kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Sellainen saattaa ilmetä esimerkiksi tiukan dieetin ja fitness-urheilun seurauksena.

Myös asiakkaiden munuaisarvot saattavat olla hälyttäviä. Suomessa kakkostyypin diabetes on kasvava ongelma, ja esimerkiksi tällaisilla potilailla liika proteiinin saanti kuormittaa munuaisia.

– Eräs asiakas oli kokeillut vuoden aikana kolmea erilaista ruokavaliota ja elimistö oli aivan jumissa. Vaikka hän kokeili mitä, paino ei enää liikahtanut. Monet tulevat meille siinä vaiheessa meille, kun ollaan dieettikierteessä ja mikään ei enää tehoa, sanoo Terveystalon Lassila.

Välipala-annos, jossa on muun muassa raejuustoa ja välipalapatukka.
Ortorektisesti oireilevat saattavat syödä riittävästi, mutta syöminen on rajattua, säännösteltyä ja syöminen tahdittaa koko arkea ja sanelee ihmisen valintoja.Silja Viitala / Yle

Ruoka-aineiden tarkka punnitseminen ja kurinalainen syöminen saattavat myös laukaista syömishäiriöille tyypillistä käyttäytymistä, varoittavat asiantuntijat.

Silloin syömiseen on vaikea löytää tasapainoa, pelätään painonnousua ja syömistä stressataan jatkuvasti.

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan joka kuudes suomalainen nainen on kärsinyt (siirryt toiseen palveluun) syömishäiriöstä. Vain pieni osa syömishäiriötä sairastavista tunnistetaan terveydenhuollossa.

Yleisin on ahmintahäiriö, mutta myös epätyypilliset häiriöt, jotka eivät täytä minkään diagnoosin kriteerejä, ovat yleisiä. Näistä yksi on ortoreksia, joka on yleistynyt fitness-buumin myötä.

Ortorektisesti oireilevat saattavat syödä riittävästi, mutta syöminen on rajattua, säännösteltyä ja syöminen tahdittaa koko arkea ja sanelee ihmisen valintoja.

– Yksin nämä somen ennen ja jälkeen -kuvat eivät sairastuta, mutta ne ovat osa isompaa ilmiötä, jotka altistavat syömishäiriötyyppiselle käyttäytymiselle ja hankaloittaa oireilun havaitsemista, sanoo Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä.

Suunnitteletko ruokavalion hankkimista? Tarkista nämä ennen ostopäätöstä

GIF-animaatiossa salaattiannoksen viereen ilmestyy cashew-pähkinöitä.
Jos ruokavalio karsii jonkin ravintoaineen - kuten hiilihydraatit - pois, siihen tulee suhtautua varauksella, sanoo ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.Silja Viitala / Yle

1. Mikä on ruokavalion laatijan koulutustausta?

Kuka on ihminen ruokavalion takia ja millainen on hänen koulutustaustansa? Se, että koulutustausta ilmoitetaan, on jo itsessään avoimuuden merkki.

Leena Putkosen mukaan esimerkiksi liikuntaneuvoja voi olla pätevä antamaan neuvoja, jos kyse on perusasioista.

Monet markkinoivat ruokavalioitaan ennen ja jälkeen -kuvien avulla. Muodonmuutokset eivät Leena Putkosen mukaan ole merkki toimivasta ruokavaliosta, vaan saattavat kertoa esimerkiksi hyvistä kuvanmuokkaustaidoista. Erilaisissa asennoissa ihminen näyttää aivan erilaiselta, huomauttaa Putkonen.

Putkonen suosittelee kiinnittämään huomiota mainoksen henkeen. Onko se kannustava ja positiivinen vai suosittaako se treenaamaan itsesi paremmaksi ihmiseksi?

2. Onko sinulla perussairauksia?

Leena Putkonen suosittaa kysymään ruokavalion laatijalta, voiko ruokavalion ottaa käyttöön, vaikka sairastaisikin jotain perussairautta. Pelkkään myöntävään vastaukseen ei pitäisi tyytyä, vaan kysyä myös perusteluja.

Ruokavaliosta ja sen sopivuudesta itselleen kannattaa keskustella myös terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Näin saadaan vältettyä ainakin pahimmat karikot.

3. Mikä on ruokavalion kesto ja hinta?

Jos ruokavalio lupaa liikoja, hälytyskellojen tulisi soida. Jos ruokavalio on liian edullinen, se on todennäköisesti tehty massatuotteeksi nopealla aikataululla.

Monet ruokavaliot lupaavat lyhyessä ajassa näkyvää painonpudotusta, eikä tämäkään Putkosen mukaan ole merkki hyvästä ruokavaliosta.

  • Tiesitkö? Nopeassa paidonpudotuksessa ihmiseltä katoavat yleensä ensin lihasmassaa, ja siksi epäonnistuneet laihduttamisyritykset saattavat jopa lisätä lihomisen riskiä. Lue lisää täältä.

4. Onko ruokavalio ehdoton?

Ruokavaliossa tulisi olla liikkumavaraa, eikä sen pitäisi olla ehdoton. Säännöt saattavat johtaa siihen, ettei uskalleta enää kuunnella omaa kehoa tai syödä, kun on nälkä. Tämä saattaa Putkosen mukaan johtaa esimerkiksi tunnesyömiseen ja ääripäihin.

Jos ruokavalio karsii jonkin ravintoaineen - kuten hiilihydraatit - pois, siihen tulee suhtautua varauksella. Putkosen mukaan ruokaryhmän karsiminen on huolestuttava merkki.

Listauksen lähde: Leena Putkonen

Lue myös:

Psykologi Anu Tevanlinna tietää, mikä elämäntapamuutoksissa menee usein pieleen – pysyvään muutokseen tarvitaan pysyvä motivaatio

Lue seuraavaksi