Roope-Santeri Niemisen lapsuudenkodissa ei ollut televisiota. Niinpä hän ei myöskään voinut pelata videopelejä, joita näki ystäviensä luona. Nieminen ryhtyi loihtimaan omia pelimaisemia ja pelien kenttiä piirtämällä.
– Kuvat päätyivät oman huoneen seinälle tai jääkaapin oveen.


Nyt Niemisen ja muiden Joensuun sarjakuvaseuran (siirryt toiseen palveluun) piirtäjien kuvat pääsevät omaa perhettä huomattavasti suuremman yleisön eteen.
Joensuussa ja lähialueilla ilmestyvä Karjalan Heili -lehti (siirryt toiseen palveluun) julkaisee joka viikko seuran sarjakuvan. Patsastelua-stripeissä heräävät henkiin joensuulaiset taideteokset, kuten patsaat ja muraalit.
– Korona-aikaan sopiva strippi on esimerkiksi se, jossa kaksipäisen kotkan päät ajautuvat sanaharkkaan. Kotkan toinen pää aivastaa, jolloin toinen pää ärähtää, että aivastitko minuun päin, Nieminen nauraa.

Karjalan Heilin mukana sarjakuva jaetaan viikoittain yli 53 000 osoitteeseen.
– On todella iso asia, että paikallislehti on uskaltanut lähteä julkaisemaan meidän sarjakuvaa. Se myös ruokkii sitä, että ryhdymme haaveilemaan omakustanteesta ja tulevista seuran julkaisuista.
Suomalaiset huomattu muun muassa Ranskassa ja Yhdysvalloissa
Sarjakuva on hyvässä nosteessa myös laajemmin, Suomen sarjakuvaseurasta (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan.
– Verrattuna 20 vuoden takaiseen, albumeja julkaistaan paljon enemmän. Myös kustantajia on runsaammin, vaikkakin muutamat ovat lopettaneet. Sarjakuvantekijöiden määrä on suurempi ja he ovat paljon monipuolisempia, puheenjohtaja Reetta Laitinen summaa.
Suomalaista sarjakuvaa julkaistaan myös ulkomailla. Esimerkiksi Laitinen nostaa Johanna Vehkoon ja Emmi Niemisen teoksen Vihan ja inhon internet. Teos purkaa verkkovihan syitä ja seurauksia. Kirja sai paljon huomiota ilmestyessään Ranskassa.
– Suomalainen sarjakuva on kiinnostavaa ja omaleimaista, Laitinen pohtii.
Ranskassa ja Yhdysvalloissa julkaistu Tiitu Takalon sarjakuvaromaani Minä, Mikko ja Annikki on kerännyt kehuja. Teos on omaelämäkerrallinen rakkaustarina ja remonttipäiväkirja, mutta kuvaa myös kylän kehittymistä teollisuuskaupungiksi. Tapahtumat sijoittuvat tamperelaiseen puukortteliin.
– Ehkä tarina vanhan rakennuksen pelastamisesta on kuitenkin yleismaailmallinen. Tuntumani on, että aikuisille suunnattu vakavampi sarjakuva on viime vuosina ollut nousussa, Takalo sanoo.
Ulkomailla luetaan myös paljon sarjakuvaa, jota ei heti huomatakaan suomalaiseksi. Internetissä on sarjakuville alustoja (siirryt toiseen palveluun), joille kuka tahansa voi julkaista piirroksiaan. Myös sosiaalinen media, erityisesti blogit ja Instagram (siirryt toiseen palveluun), ovat tärkeitä sarjakuvan esittelypaikkoja.
Digitaalisuus myös vaikuttaa sisältöön monipuolistamalla sarjakuvaa. Digitaalisena sarjakuvaan voi lisätä esimerkiksi animaatiota. Reetta Laitinen kiittääkin sarjakuvaa joustavaksi ja rajoituksista vapaaksi taidemuodoksi.
– Se on myös demokraattinen muoto. Ei tarvitse tuotantotiimiä, pelkät kynä ja paperi riittävät.
Pientä varjoa sarjakuva-alallekin piirtää koronavirus. Esimerkiksi Helsingin sarjakuvafestivaalit (siirryt toiseen palveluun) pidettiin virtuaalisena ja Oulu Comics (siirryt toiseen palveluun) osin virtuaalisena.

Uusi albumi antaa pienelle seuralle uskoa tulevaan
Joensuun sarjakuvaseuralla on pian jännittävä hetki, kun päivänvalon näkee uusi albumi. Aiemmat kahdeksan albumia saavat joulukuussa seurakseen teoksen Pinnan alla – Joensuun sarjakuvaseuran spefi-julkaisu.
– Kyse on spekulatiivisesti fiktiosta, eli omaan todellisuuteen sekoittuu maanläheisellä tavalla yliluonnolliset tapahtumat, olennot ja hahmot, kuvailee seuran sihteeri Esa Turunen.

Noin satasivuista teosta on ollut tekemässä kirjoittajia eri puolelta Suomea ja yksi ulkomailta asti.
– Siinä on humoristisia otteita, historiallisia tapahtumia ja on vähän kauhunkin vivahteita omaavia tarinoita. Ja toki Pinnan alla viittaa vesistöihin, koska Joensuu ja Itä-Suomi ovat tunnettuja vesistöistään, Turunen esittelee.
Turunen riemuitsee, että uuden albumin julkaisu kahdeksan vuoden tauon jälkeen on valtavan suuri asia. Se on juhlahetki nyt ja antaa uskoa seuran kirkkaaseen tulevaisuuteen.

Juttua korjattu 30.11.2020 klo 8.17: Joensuun sarjakuvaseuran uusi julkaisu on noin satasivuinen, ei parisataasivuinen.
Kiinnostaako sarjakuva? Voit keskustella aiheesta 30. marraskuuta kello 23 asti.
Lue myös: