1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomalaiset maksavat lääkkeistään paljon, mutta onko osa summasta täysin turhaa? Lääketieteen professori: "Lääke on helpompi määrätä kuin olla määräämättä"

Usein matalan riskin potilaita ylihoidetaan ja korkean riskin potilaita jopa alihoidetaan.

lääkkeet
Professori: Lääketutkimuksiin valitaan optimipotilaita, jotta saadaan kivoja tuloksia
Professori: Lääketutkimuksiin valitaan optimipotilaita, jotta saadaan kivoja tuloksia

Toissa vuonna suomalaiset ostivat lääkkeitä yhteensä 3,3 miljardilla eurolla. Summa on suuri esimerkiksi pohjoismaalaisittain verrattuna. Lääkkeiden hinnat ovat siis Suomessa kovat, ja suunnitteilla oleva apteekkialan uudistus pyrkii vaikuttamaan ongelmaan.

Onko kuitenkin niin, että osa käyttämistämme lääkkeistä on ylipäänsä turhia? Asiaan perehtyneen Helsingin yliopiston urologian professorin Kari Tikkisen mukaan on.

– On erilaisia arvioita, mutta puhutaan kuitenkin kymmenistä prosenteista, jotka ovat vähäisen hyödyn lääkkeitä tai jopa niin, ettei niistä ole hyötyä lainkaan, Tikkinen kertoo Marja Sannikan haastattelussa.

Vaikka lääketiede on saanut paljon aikaan lääkehoidon saralla, Tikkisen mukaan viime vuosikymmeninä lääkkeillä on alettu hoitaa enemmän myös hyvin lieviä oireita.

– Mitä lievempää tilaa hoitaa, sitä epätodennäköisemmin siitä on hyötyä ja haitat kuitenkin ovat aika lailla samat.

Tikkisen mielestä lääkärit kokevat jonkinlaista painetta määrätä lääkkeitä myös tilanteissa, joissa lääkehoito ei olisi välttämätöntä. Potilailla on odotuksia, jotka lääkärit haluavat parhaansa mukaan täyttää. Myös hoitosuositukset usein puoltavat lääkkeitä.

– Lääke on helpompi määrätä kuin olla määräämättä.

Tikkinen sanoo, että taustalla vaikuttaa myös optimistinen käsitys lääkehoidon tehosta.

– Tutkimukset osoittavat, että lääkärit ja potilaat yliarvioivat hyötyjä ja aliarvioivat haittoja.

Lääkärit pyrkivät välttämään alihoitamista, ja sen takia potilaita monesti ylihoidetaan varmuuden vuoksi. Näin ei kuitenkaan ole kaikissa tapauksissa:

– Hyväosaisia, huolestuneita ihmisiä ja matalaa riskiä ylihoidetaan. Samaan aikaan meillä alihoidetaan usein huonompiosaisten korkeaa riskiä, Tikkinen toteaa.

Paine on myös lääkkeiden kehittäjillä, ja lääketeollisuudella on asiassa omat intressinsä. Tikkisen mukaan riippumattomien tutkijoiden on hankala saada rahoitusta. Hänen mukaansa viime vuonna Suomessa alkoikin noin 30 tutkijalähtöistä tutkimusta ja toistasataa teollisuuden käynnistämää tutkimusta.

Tikkinen kertoo, että lääketeollisuus tekee lääketutkimuksia monesti juuri matalan riskin potilailla tutkimustulosten optimoimiseksi.

– Niihin on valittu optimipotilaita, ja niissä mitataan usein jopa korvikemuuttujia, jotka eivät ole potilaille kovin tärkeitä. Niillä saadaan suotuisia, kivoja tuloksia. Sitten lääkäviranomaiset niitä hyväksyvät ja saadaan lääke markkinoille.

Liian helposti määrättäviä lääkkeitä on Tikkisen mukaan monia, mutta hän antaa yhden klassisen esimerkin:

– Paljon on ollut keskustelua psyykepuolella, että siellä ei ole ollut ehkä riittävästi resursseja eikä ole laitettu painopistettä neuvontaan ja psykoterapiaan. Nopea diagnoosi ja lääke on helpompi.

Tikkinen toteaa, että lääkkeet jäävät monesti käyttöön liian pitkäksi aikaa, myös eliniäksi, koska niiden lopettamista ei opeteta.

– Meillä lääkiksessä opetetaan, että näin tehdään diagnoosi eli löydetään tauti, ja tässä on hoito. Tarina loppuu vähän kuin siihen, Tikkinen kiteyttää ja jatkaa:

– Lääketieteen opiskelijoille ja lääkäreille pitäisi opettaa lisää, että lääkkeitä voi myös lopettaa, ei pelkästään aloittaa.

Katso Marja Sannikan koko jakso alta. Tikkisen lisäksi vieraina ovat Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo ja Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen, jotka kommentoivat apteekkialan uudistusta. Jakson voi katsoa myös Yle TV1:llä perjantaina 20.11.2020 klo 20.

Lue seuraavaksi