1. yle.fi
  2. Uutiset

Ministeri Krista Kiuru: Koronan torjuntaa ei ole varaa jatkaa niin, että Uudellamaalla tulee yli tuhat tartuntaa viikossa

Kiurun mukaan toimien on oltava niin vahvoja, että tulosta tulee. Valmiuslain käyttöönotto ei ole hänen mukaansa ajankohtaista.

Krista Kiuru
Krista Kiuru vieraili Ylen Ykkösaamussa lauantaina 21. marraskuuta 2020.
Krista Kiuru sanoi Ylen TV1:n Ykkösaamun haastattelussa, ettei Suomella ole varaa jatkaa nykyisellä epidemian hallintatyylillä.

Nykytilanne eli yli tuhat koronatartuntaa viikossa Uudellamaalla on liikaa, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).

– Jos tuhat tartuntaa tulee viikossa Uudellamaalla, niin Suomella ei ole varaa jatkaa tällä epidemian hallinnan tyylillä, Kiuru sanoo.

Kiuru oli lauantaiaamuna vieraana Yle TV1:n Ykkösaamussa. Voit katsoa koko lähetyksen Areenasta.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat siirtyneet kiihtymisvaiheesta epidemian pahimpaan vaiheeseen eli leviämisvaiheeseen. HUS:in diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen vahvisti tämän torstaina.

– Syksyllä on sovittu, että numerot pidetään perustason ja kiihtymisvaiheen välillä. Eli kun ajaudutaan kiihtymisvaiheeseen, niin sieltä tullaan nopeasti vahvoilla toimilla takaisin, jotta tautiryppäät saadaan sammutettua, Kiuru sanoo.

Kiuru korostaa, että on tärkeää saada tilanne hallintaan, ennen kuin on liian myöhäistä.

"Tahdin pitää olla sellainen, että tulosta tulee"

Kiuru sanoo olevansa tyytyväinen pääkaupunkiseudun uusiin rajoituksiin yleisötilaisuuksissa ja harrastustoiminnassa. Hänen mukaansa nyt ei ole ajankohtaista pohtia, pitääkö valtiovallan ottaa käyttöön valmiuslaki ja sitä kautta ohjat omiin käsiinsä.

– Tässä vaiheessa ei ole vielä järkevää spekuloida, mitä tehdään jos tilanne äityy pahaksi. On sovittu, että menemme nyt syksyllä normaalilainsäädännön mukaisesti, eli valta on alueellisesti siellä toimivilla viranomaisilla, Kiuru sanoo.

Kiuru korostaa kuitenkin, että tulosta pitää tulla. Kiuru ja pääministeri Sanna Marin (sd.) ovat todenneet, että lisärajoituksia on tulossa esimerkiksi ravintoloiden ilta- ja yöaukioloihin.

– On selvää, ettemme voi ikuisesti nostaa tautinumeroita. Tahdin pitää olla sellainen että tulosta tulee, sillä kansallisesta näkökulmasta vastuu on viime kädessä valtiovallalla.

Kiuru muistuttaa, että Uusimaa on iso alue, jonne mahtuu monenlaisia koronavirusta koskevia mielipiteitä ja näkökulmia. Hänen mukaansa on tärkeää, että Uudenmaan annetaan nyt ottaa tilanne itse hallintaan ilman, että valtiovalta ryntää heti paikalle.

Kiurun mukaan esimerkiksi Kainuussa, Etelä-Savossa ja Vaasassa on saatu hyviä esimerkkejä siitä, miten uhkaavatkin tautiryppäät on saatu tiukoilla alueellisilla toimilla tukahdutettua.

– Tiukkoja toimia tarvitaan, ja ne on alueellisesti tehtävä, Kiuru sanoo.

Krista Kiuru vieraili Ylen Ykkösaamussa 21. marraskuuta 2020.
Krista Kiurun mukaan tällä hetkellä lentoasemalla tehdään pistotarkastuksia. Silja Viitala / Yle

Pelastaako rokote?

Odotettua koronarokotetta Kiuru kommentoi sanomalla, ettei usko että koronasta päästään vielä kokonaan ensi juhannukseen mennessä. Mutta hän pitää rokoteuutisia lupaavana.

– Ensimmäisten joukossa olemme niitä saamassa. Heti aloitetaan, kun se on mahdollista. Mutta järkeä pitää olla siinä, että asiantuntijat arvioivat millaisia riskejä olemme valmiit ottamaan.

Kiuru sanoo luottavansa siihen, että asiantuntijat Suomessa ja EU:ssa arvioivat riskit perinpohjaisesti, ennen kuin ihmisiä aletaan rokottaa.

– Riskejä ei voi lukea pois, se on aivan selvää. Mutta se on asiantuntijoiden tekemää työtä. Suomessakin rokotteista pitää tehdä päätös niin, että asiantuntijatiedon pohjalta mennään.

Helsinki-Vantaan testauskiista: "Kritiikki on paikoin oikeutettua"

Viime päivinä pintaan on noussut kiista siitä, voidaanko Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennettä muihin EU-maihin lisätä ja millä ehdoilla.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee uutta lakia saapuvien matkustajien testaamisesta ja määräämisestä karanteeniin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat kritisoineet valmisteilla olevaa mallia liian raskaaksi ja pelkäävät, että se sitoisi liikaa niiden terveydenhuollon henkilökuntaa.

Mallista ei ole juuri keskusteltu julkisesti, sillä valmistelu on kesken. Lakiesitys on lausuntokierroksella, joka päättyy maanantaina.

Kiurun mukaan lähtökohta on se, ettei korona pääse leviämään yli rajojen.

– Lähtökohta on se, että pystymme kontrolloimaan sitä. Käytännössä testaamisen kautta varmistetaan, että ihmiset tulevat turvallisesti maahan niin, että tautia saadaan myös rajoilla kiinni.

Kiurun mukaan tällä hetkellä lentoasemalla tehdään pistotarkastuksia. Hän ei kommentoi sitä, pohjautuuko myös valmisteilla oleva malli pistokokeisiin. Kiuru myöntää, että kaupunkien kritiikissä on perää.

– Kritiikki on paikoin oikeutettua. Mutta ratkaisun pitää olla terveysturvallinen ja on selvää, että se syö resurssia. Pitää tarkkaan katsoa, mistä näitä ihmisiä otetaan, koska sosiaali- ja terveydenhuollossa ihmisiä ei ole missään ylimääräisiä.

Viime kädessä asia on Kiurun mukaan eduskunnan käsissä.

HUS korvaisi hallituksen testausmallin omallaan

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) jakaa pääkaupunkiseudun kuntajohtajien huolen siitä, että valmisteilla oleva malli on liian raskas.

– Meillä on laskettu henkilöstötarvetta rajapisteisiin, ja yhteinen vaikutelma kaikilla toimijoilla on ollut se, että malli veisi merkittävän osan terveydenhuollon resursseista, sanoo HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen.

Kuvassa on ylilääkäri Asko Järvinen, joka kuvattiin Meilahden sairaala-alueella heinäkuussa 2020.
Asko Järvisen mukaan Finentry-malli huomioisi erilaiset matkustajaryhmät ja tekisi riskiarvion, jonka mukaan testit kohdistuisivat korkeamman riskin tulijoihin. Arkistokuva heinäkuulta.Silja Viitala / Yle

Järvisen mukaan ylimääräistä terveydenhuollon henkilökuntaa ei ole. Jos tartuntatautilääkäreitä sidotaan rajatarkastuspisteille töihin, se tarkoittaisi Järvisen mukaan sairaanhoidon vähentämistä muusta terveyskeskustoiminnasta.

HUS on kehittänyt hallituksen mallin tilalle omaa Finentry-sovellustaan (siirryt toiseen palveluun), joka perustuu osin automatisoituun riskinarviointiin. Järvisen mukaan Finentry-malli huomioisi erilaiset matkustajaryhmät ja tekisi riskiarvion, jonka mukaan testit kohdistuisivat korkeamman riskin tulijoihin.

Sovellukseen matkailija voisi tallentaa lähtömaassa tehdyn koronatestin tuloksen ja varata testin Suomessa, mikäli matkan kesto sitä edellyttää. Matkailija saisi tekstiviestin varatusta testiajasta, ohjeet testiin saapumisesta ja testituloksen ilmoittamaansa numeroon.

Malli ratkaisisi pulmaa henkilöstön riittävyydestä kentillä, sanoo Järvinen.

– Se auttaisi informoimaan rajan yli tulijoita ja ohjaisi heitä testipisteisiin, mikäli siihen aihetta olisi. Uskomme, että tällaisella mallilla asiaa voitaisiin ratkaista. Nyt olisi kiire katsoa, mitkä ovat edellytykset tällaisen mallin käyttöönotolle.

Lue seuraavaksi