1. yle.fi
  2. Uutiset

Jokihelmisimpukan poikasten talvenkestävyys testissä – noin puolen sentin mittaiset poikaset talvehtivat reikälevyissä lähellä joen pohjaa

Jyväskylän yliopiston jokeen palauttamat jokihelmisimpukan poikaset joutuvat nyt selviytymään ensimmäisestä talvestaan.

simpukat
Flodpärlmusslor.
Jokihelmisimpukan poikasia laboratoriossa huhtikuussa 2020. Hanna M Suonia

Harvinaiset raakun eli jokihelmisimpukan poikaset joutuvat nyt selviämään ensimmäisestä talvestaan jokivedessä, tiedottaa Jyväskylän yliopisto. Raakunpoikaset vietiin kasvamaan luonnolliseen elinympäristöönsä Mustionjoelle ja Ähtävänjoelle viime kesänä.

Vain muutaman millimetrin kokoiset poikaset asustelevat joessa niitä suojaavissa reikälevyissä lähellä joen pohjaa.

Keski-Suomessa Konneveden tutkimusaseman koeputkiolosuhteissa vuonna 2018 syntyneet pikkuriikkiset poikaset ovat nyt 4-5 millimetrin kokoisia.

– Poikasille paras tapa varautua talveen on kasvaa mahdollisimman isoksi ennen talvea. Siten ne saavat kerättyä vararavintoa pitkän talven varalle. Talvisaikaan, varsinkin jääkannen alla ei kasviplanktontuotantoa juurikaan ole, jolloin syötävät ovat vähissä, sanoo Jyväskylän yliopiston professori Jouni Taskinen tiedotteessa.

Hyydejää poikasten uhkana

Poikaset asustelevat talven ajan lähellä joen pohjaa niitä suojaavissa reikälevyissä. Aikuiset raakut kaivautuvat talveksi joen pohjasoran sisään ollakseen suojassa talven olosuhteilta.

Tutkijoiden ennuste raakunpoikasten selviytymisestä talvesta on hyvä.

– Aikaisemmissa kokeiluissa Keski-Euroopassa poikaset ovat pärjänneet, joten uskomme, että ne pärjäävät täälläkin. Mutta meillä talvi on pidempi, on jäätä ja voi muodostua hyydejäätä, kun kovalla pakkasella vesi alijäähtyy ja alkaa jäätyä pohjasta. Silloin poikasten "koti" voi jäätyä. Pahimmassa tapauksessa hyydepato vie purkautuessaan kaiken mennessään, Taskinen sanoo.

Tutkijat tarkastavat poikasten olot seuraavan kerran ensi keväänä.

Simpukoiden kannat ovat Suomessa romahtaneet. Mustionjoessa raakkukanta on kutistunut yhdeksässä vuodessa alle puoleen, ja Ähtävänjoella simpukoita oli viimeaikaisten tutkimusten mukaan vain noin 500. Vielä 1980-luvulla Ähtävänjoen kanta oli noin 50 000 yksilöä.

Raakkujen kuntoutus ja palautus on osa Metsähallituksen koordinoimaa Freshabit LIFE IP -vesiensuojeluhanketta. Seitsenvuotinen hanke kestää vuoteen 2022 saakka.

Lue myös:

Jokisimpukoiden lemmenloma Konneveden tutkimusasemalla onnistui – Ähtävänjoen raakkukanta pelastuu

Erittäin uhanalaisia raakun poikasia palautetaan kotikonnuille Ähtävän- ja Mustionjokeen: "Nyt testataan koeputkipoikasten selviytymistä jokivedessä"

Raakun lemmenloma onnistui – erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka lisääntyi laboratoriossa! Paluu kotijokeen on vielä mahdotonta

Raakku, Suomen vanhin eläin, on kuolemassa sukupuuttoon

Korjattu klo 13.40: Ähtävänjoessa eli 1980-luvulla noin 50 000 raakkua, ei 500 000 kuten jutussa aiemmin sanottiin.

Lue seuraavaksi