1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työmarkkinat

EK marssi yllättäen ulos neuvottelupöydästä – alkaako suomalainen sopimisen malli olla tiensä päässä? Ei, vakuuttavat ay-pomot

Ainakin näistä asioista on kiistelty kolmikannan neuvottelupöydissä: eläkeputki, ikääntyneiden irtisanomissuoja, avoimet palkat.

Teollisuusliiton Riku Aalto ja EK:n Jyri Häkämies eivät usko, että yhdestä neuvottelutyöryhmästä irtautuminen natisuttaisi kolmikannan liitoksia. Kuva: Jouni Immonen / Yle, Pekka Tynell / Yle

Elinkeinoelämän keskusliitto EK koki joutuneensa keppihevosen asemaan, kun työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen edustajat neuvottelivat palkkojen avoimuudesta kolmikantaisesti. Niinpä se päätti maanantaina irtautua neuvotteluista. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Kolmikannalla tarkoitetaan kokoonpanoa, jossa on mukana hallitus että työnantajien ja työntekijöiden edustajat.

– Tässä valmistelussa ei ole kaikkia osapuolia kuultu, ja tuntuu, että asiat on päätetty etukäteen. Me olisimme halunneet tässä asiassa kansainvälistä vertailua ja eri vaihtoehtojen pohtimista, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Suomen suurimman teollisuuden ammattijärjestön Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto pitää työnantajapuolen ulosmarssia työryhmästä ongelmallisena.

– Asiat, joita käsitellään, ovat vaikeita ja se, että niistä päästään neuvottelemaan on ensiarvoisen tärkeää. Se, että työryhmästä lähdetään pois, ei edistä varsinaista asiaa. Jotta saadaan sitoutumista puolin ja toisin aikaiseksi, se edellyttää neuvotteluissa istumista.

Kumpikaan, työnantajien Jyri Häkämies tai työntekijöiden Riku Aalto, ei pidä maanantain tapahtumia merkkinä mistään vakavasta kolmikannan hajoamisesta.

– Yhdestä työryhmästä poistuminen ei koko kolmikantaa murenna, Riku Aalto sanoo.

– Kolmikantainen työskentely parantaa varmasti valmistelun laatua. Se tuo eri näkökantoja esille, Jyri Häkämies arvioi.

"Maan hallitus ja eduskunta eivät saa jäädä vangeiksi"

Riku Aalto muistelee, että ennenkin on rapatessa roiskunut.

– Täytyy katsoa vähän pitemmällä perspektiivillä. Elinkeinoelämän keskusliitto on luopunut keskusjärjestösopimuksista kokonaan, ja tässä on muutakin turbulenssia ollut työmarkkinoiden sopimusosapuolten välillä. Meidän yhteiskunta on kuitenkin rakennettu sopimusyhteiskunnan varaan. On pystytty yhdessä ratkomaan asiat.

Aalto ei näe kolmikannalle järkeviä vaihtoehtoja. Jos hallitus ja eduskunta päättäisivät yksi kaikista työelämään liittyvistä asioista, nähtäisiin esimerkiksi "kiinnostavia vaalitilanteita".

– Poliittiset puolueet nostaisivat koko ajan panostuksiaa siitä, mitä ihmisille tarjotaan, että heitä äänestetään.

Häkämies pitää toimivan kolmikannan ehtona sitä, että viimeinen sana päätöksenteossa on hallituksella.

– Maan hallitus ja eduskunta eivät saa jäädä vangeiksi. Eli maan hallitus vastaa viime kädessä vaikkapa työllisyystoimista, mikäli kolmikantainen valmistelu ei tuota tulosta. Ei voi jäädä odottelemaan, jos ratkaisuehdotuksia ei työmarkkinaosapuolilta tule.

Riku Aallon mielestä Juha Sipilän (kesk.)hallituksen aikana työntekijäpuolelle saneltiin, millaisia uudistuksia työelämään tehdään, kuten kilpailukykysopimus kiky.

– EK taisi lausua silloiselle hallitukselle, että ottakaa niskalenkki kolmikantaisesta työstä ja tehkää ne poliittiset päätökset, jotka tarvitsee tehdä. Meille ilmoitettiin, että näin asiat hoidetaan.

Jyri Häkämies ei pidä Aallon kuvailua oikeudenmukaisena.

– Kiky-sopimuksesta neuvoteltiin lähes vuosi eli sitä valmisteltiin yhdessä. Siinä mielessä tämä kritiikki on perusteetonta.

Kymmeniä kolmikantaisia työryhmiä

Parhaillaan kymmenissä laskettavat työryhmät valmistelevat työelämän muutoksia kolmikantaisesti.

Palkka-avoimuusryhmän ohella ei ole tiedossa, että muista ryhmistä olisi suunnitteilla ulosmarsseja tai että kolmikanta olisi niissä natisemassa liitoksistaan.

Tämä ei tarkoita sitä, että valmisteltavista asioista oltaisiin samaa mieltä.

Yksi keskeinen, kiistanalainen asia on ollut eläkeputken kohtalo. Eläkeputkessa ikääntyneelle pitkäaikaistyöttömälle voidaan maksaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa aina vanhuuseläkkeelle pääsemiseen asti.

Viikonlopppuna puolestaan vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ehdotti, että ikääntyneiden irtisanomissuojaa parannettaisiin maksamalla heille työuran pituuteen perustuvaa irtisanomiskorvausta. Sen tavoitteena olisi vähentää työnantajan haluja irtisanomiseen ja taata parempi toimeentulo irtisanomisen sattuessa kohdalle.

EK:n Jyri Häkämies kommentoi toivomalla poliitikoilta työmarkkinaosapuolille työrauhaa.